Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Poloneesit op40 -kokonaisuus on julkaistu mm. nuottikokoelmassa Chopin: Complete works 8, Polonaises (ISMN 979-0-2740-0109-4).
Nuotin saatavuustieto Outi-kirjastoista.
Poloneesi nro 1 A-duuri on myös nuottikokoelmassa Piano repertoire die schönsten klassischen Klavierstücke von Bach bis Chopin. Band 2. (Saatavuustieto)
Ainoa ruokaan assosioituva väsymystä merkitsevä ruotsinkielinen ilmaus, jonka löysin, oli 'stekt', mutta sen vastaavuutta 'nakit ja muusin' kanssa en valitettavasti pysty arvioimaan. Merkitykseltään vastaavia tavanomaisempia sanoja ovat esimerkiksi 'utmattad', 'utpumpad', 'utschasad', '(ut)sliten' ja 'förbi'.
Uttryck För Trötthet - 23 Uttryck För Att Vara Trött 2022 (svenskaorduttryck.se)
Synonymer till uttröttad - Synonymer.se
En, ikävä kyllä, löytänyt tätä runoa. Aale Tynnillä on Shakkipeli-niminen runo, mutta siinä ei ole puhetta ruususta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kaivattu nuortenkirja on norjalaisen Evi Bøgenäsin Kartanon Stina. Päähenkilö Stinan ohella kirjan henkilöitä ovat mm. tytöt Grete ja Unni sekä pojat Viggo ja Sverre.Kartanon Stina | Kirjasampo
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Käyttöpakko koskee henkilö-, paketti- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoja sekä perävaunuja, joiden kokonaismassa on yli 750 kg ja enintään 3,5 tonnia. Jos vetoautossa on nastarenkaat on niitä käytettävä myös em. perävaunussa.
Renkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia, talvirenkaassa on merkintä M tai MS. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3 mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella.
Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin…
Varaus tapahtuu aina kirjan täysistä tiedoista, joten kun olet avannut korin, saat esille teosten saatavuustiedot, mutta sinun on otettava vielä esille teosten täydet tiedot napsauttamalla erikseen niiden nimiä.
Etelä-Haagan kirjaston kokoustilan oven saa tarvittaessa lukkoon. Huoneessa on lasi-ikkuna sisätiloihin päin, mutta ikkunassa on eteen vedettävät verhot. Kokoustilasta ei peritä vuokraa. Tila varataan suoraan Etelä-Haagan kirjastosta. Lisätietoja saatte kirjastosta. Etelä-Haagan kirjaston puhelinnumero on 09 310 85032.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/Y…
Etelä-Haagan kirjasto
Aiheen perusteella on syytä uskoa, että kyseessä on ns. arkkiveisu, pitkä eeppinen tarina, jollaiset olivat sata vuotta sitten suosittuja ja 1800-luvulla jopa yksi uutisten välityksen keino.
Kirjastojen kokoelmissa on erilaisia vanhojen laulujen, myös arkkiveisujen, kokoelmia, mutta tilanne, jossa laulusta muistetaan vain kertosäe, on aina ongelmallinen. Kirjastot luetteloivat laulut normaalisti vain nimen (otsikon) perusteella. Kertosäkeen avaaminen on poikkeuksellista.
Se, ettei SKS löytänyt tällaista tekstiä tietokannastaan, on melko huolestuttavaa, koska heillä on lähtökohtaisesti valtava määrä tietoa juuri tällaisista teksteistä. SK julkaisi 1900-luvun alussa sarjaa "Suomen kansan sävelmiä", jonka puitteissa ilmestyi lukuisia laajoja…
Mietelauseet 2009
Löysin runon SAKn Loviisan paikallisjärjestön mietelauseita sivulta.http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=554
(Tammikuu 2009)
Siellä tekijäksi on merkitty Helga Hanssen
"- Puhu kun sinulla vielä on huulet.
- Sanat voivat muuttua auringoiksi.
- Sanat voivat muuttua virroiksi.
- Sanat voivat avata portteja.
- Sanat voivat rakentaa siltoja.
- Sanat voivat kaataa tyranneja.
Jos vain riittävä määrä meistä varustautuu sanoilla.
Helga Hanssen"
En saanut vahvistettua tekijää muilla hakutavoilla. Osaisikohan palstan päivittäjä kertoa runosta tarkemmin?
http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=403&sm=164
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Valitettavasti tätä Hannu Pikkaraisen säveltämää ja yhdessä Pekka Ruuskan kanssa sanoittamaa laulua Läpi harmaan kiven ei ole koskaan julkaistu nuottina. Joissakin nuottikokoelmissa oleva Antti Hyvärisen samanniminen sävellys ei ole sama kuin tämä Dannyn esittämä laulu, eivät myös Jukka Kuoppamäen ja Veikko Juntusen samannimiset sävellykset (on siis olemassa neljä eri laulua nimellä Läpi harmaan kiven).
Heikki Poroila
Etsin aiheesta opinnäytteitä korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta sekä Frank-monihaulla ammattikorkeakoulujen osalta. Löysin kuitenkin vain tämän yhden gradun:
Savonlinnassa asuvien afgaanien ruokakäytänteet [Mikrotallenne] / Helena Marjatta Valkeapää.
Joensuu : Joensuun yliopisto , 2006.
Pro gradu-työ : Joensuun yliopisto.
Sijainti: Joensuun yliopiston kirjasto.
Sen saatavuutta lainaksi voi kysyä kaukopalvelustamme:
ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Raija Orasen tuotannosta kerrotaan mainitsemiesi teosten lisäksi ainakin kirjassa "Kotimaisia nykykertojia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997). Kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta myös Kirjallisuusarvosteluja -nimistä julkaisua. Suuremmista kirjastoista se löytyy käsikirjastosta. Julkaisuun on koottu vuoden aikana julkaistuja kirjallisuusarvosteluita eri lehdistä.
Monissa kirjastoissa on käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi. Sieltä voi etsiä viitteitä lehtiartikkeleihin. Yksinkertaisella haulla "Oranen Raija" Aleksista löytyi tänään 32 viitettä, uusimmat vuodelta 2001. Voit kokeilla myös vaikkapa Google-hakukonetta http://www.google.com henkilön tai kirjan nimillä, jotta saat esille Internet-viitteitä.
Kysy…
Kertaalleen kuoletettua kirjastokorttia ei valitettavasti voi aktivoida uudelleen. Sen sijaan saat kyllä saman tien uuden kortin käymällä jossakin kirjastossa ja ottamalla henkilötodistuksen mukaan. Uuden kortin hinta on kolme euroa.
HelMet on tuossa aika hankala...
Oikein hyvää hakutapaa ei ole, mutta voisit koettaa hakea ranskankielisiä elokuvia kirjoittamalla hakuun "ääniraita ranska".
Silloin DVDssä on ainakin ranskankielinen ääni.
Samoin haulla "ääniraita espanja" ja "ääniraita venäjä" löytyy halutulla puhekielellä varustettuja elokuvia.
Rnaskalaisten tekemää elokuvaa onkin sitten jo vaikeampi hakea, sanoisin jopa mahdotonta löytää niitä kaikkia yhdellä haulla...
Haulla elokuvat ja ranska not yhdysvallat + kielirajaus ranska saat ainakin kaikki ranskankieliset, ranskassa tapahtuvat elokuvat, jota ei ole tehty yhdysvalloissa.
Kokeilla voi myös hakua elokuvat + un film, mutta sekin saa esiin vain osan elokuvista.
Tähän emme oikein kirjaston tiedonhaussa osaa vastata. Kaunokirjallisuudessa ja runoissa tällaista lienee ainakin kirjoitettu. Mainosalan ja mielikuvien myyjien mielestä tämä asia saattaisi hyvinkin olla niin, mutta mitään tieteellistä perustelua tällaiselle näkemykselle tuskin on mahdollista löytää.
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
