Hei!Tarkoitat varmastikin Kalevala-salia. Salia ei enää ole sellaisena, kuin sen muistat. Salin auditorio-rakenne purettiin vuonna 2018 ja sali jaettiin kahtia. Tilat olivat muutoksen jälkeen aluksi koulun väistötiloina ja tällä hetkellä tiloissa on opiskelutila Sampo ja varattava kokoustila Maria. Pääkirjaston tiloista löydät lisätietoa täältä: Pääkirjaston tilat | Kajaani
Kysyin asiaa Finavialta sieltä kerrotaan näin: "Helsinki-Vantaan lentoaseman muovipuuparketti asennettiin vuonna 1969 valmistuneeseen uuteen terminaaliin. Parkettia on tämän jälkeen asennettu useina vuosina. Alkuperäistä vuonna 1969 asennettua on edelleen nähtävissä portin 27 kohdilla. Lisään tähän linkin, josta löytyy enemmän tietoa lentoaseman historiasta ja kuuluisasta parketista. Linkkiin pääset tästä: https://www.finavia.fi/fi/helsinki-vantaa-70-vuotta-historiapolku?navref=paragraphSinisiä kaakeleita taas pääsee edelleen ihastelemaan turvatarkastuksen jälkeisellä alueella, tarkalleen WHSmith-kioskin ja transfer-pisteen välissä."
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm. osoitteista:
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Kysymys on sen verran laaja ja moniulotteinen, että siihen on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Mikäli kysymyksellä viitataan esim. Suomen peruskouluissa käytettävään perusopetuksen opetussuunnitelmaan, niin sen perusteisiin on mahdollista tutustua Opetushallituksen sivulla http://www.oph.fi/ops/perusopetus/po_16_1_versio.doc .
Käytettyyn äänentoistoon erikoistunut Classic Audio yritys näyttää tarjoavan kelanauhoja. http://www.classicaudio.fi/muut-laitteet/kelanauhurit
Kruunuradiosta kannattaa myös kysyä.
http://www.kruunuradio.fi/
Lainatuimmat kirjat hiukan vaihtelevat kirjastoittain, mutta aika hyvän kuvan saa Kirjakauppaliiton internetsivuilta, joilta löydät "Mitä Suomi lukee"-listat osoitteesta: http://www.booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/index.htm Viimeisin lista, jossa on mukana kaunokirjallisuus ja nuortenkirjallisuus, on viikolta 48/1999.
Kirjastojen listat tietysti hiukan poikkeavat edellä mainitusta, koska meillä kiertävät myös vanhata kestosuosikit (esim. nuortenkirjoista sarja "Sweet Valley High" on tällä hetkellä megasuosittu).
Toinen kysymyksesi koski Anne Frankista kertovaa "Nuoren tytön päiväkirjaa". Kirjasta on säännöllisin väliajoin ilmestynyt uusintapainoksia. Viimeisin on vuodelta 1999 kovakantisena julkaistu 17.painos (Tammen kustantama) ja tänä…
Vaiennut viulu -kappaleesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, silloin on todettu mm. että "Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa. Nämä säkeistöt löytyvät ainakin Kansanmusiikki-lehden (4/1984) ohjelmistoliitteestä, joka sisältää Konsta Jylhän sävellyksiä sekakuorosovituksina. Sanat ovat Viljami Niittykosken."
Noin vanhaa lehden numeroa voi tiedustella ainakin lehden kustantajalta Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sibelius-akatemian kirjastosta tätä lehden numeroa voinee lukea paikan päällä, kuten linkistä näkyy: https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.35504
Yhteystiedot kirjastoon:
Käyntiosoite:
Musiikkitalo
Töölönlahdenkatu 16 C
00100 Helsinki…
Toni Edelmann on säveltänyt Tommy Tabermannin runon Minä haluaisin. Laulun sanat ja nuotti sisältyvät teokseen Niitylle minä sinut veisin (2012).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eepos-kirjastokimppa aloitti toimintansa kevättalvella 2017 ja silloin perustettiin myös kaikkien Eepos-kirjastojen yhteinen e-kirjakokoelma. Siitä lähtien ainakin siis kaikilla Eepos-kirjastoilla on ollut kokoelmissaan myös e-äänikirjoja. Seinäjoella ja Kuortaneella e-äänikirjoja on ollut tarjolla syksystä 2016 alkaen.
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Voisiko kirja olla Butler, M. Christinan Mustan yön arvoitus. Siinä tosin seikkailee muitakin eläimiä kuin pähkinähiiri. Linkki kirjasampoon
Muistaisitko jotain muutakin kirjasta? Koko, sivujen paksuus, väri? Värin mukaan voisi löytää tuloksia Kirjasammon kansikirjahausta. Linkki hakuun
Kenties vastauksen kommenteissa voisi löytyä muitakin ehdotuksia?
Lahjoita lämpöä-keräykseen keräyspisteiksi 2024 ilmoittautuneet kirjastot löytyvät osoitteesta https://ehyt.fi/tule-mukaan/tule-vapaaehtoiseksi/lahjoita-lampoa/ Samalla sivustolla on myös tietoa kampanjasta ja EHYT ry:n muustakin toiminnasta.
Esititpä vaikean kysymyksen! Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet Kuopiosta, joten sinun kannattaa mennä Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.kuopio.fi/kirjasto/index.htm. Riimi-aineistohaussa
valitse yhdistelmähaku. Asiasana: kaunokirjallisuus -laatikkoon voit
kokeilla esimerkiksi asiasanaa psykologiset romaanit. Voit rajata hakua
aineistolajin (kirja), kielen (suomi) sekä julkaisuvuosien (esim. 1998-1999)
mukaan. Yhdistelemällä eri hakusanoja (JA/TAI/EI -operaattoreilla) voit joko
rajata tai laajentaa hakua. Jos löydät kiinnostavia teoksia, voit käydä
katsomassa tarkoista tiedoista niiden asiasanat ja jatkaa hakua niillä.
Tuomas Piirosen kirjan Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto mukaan näillä sanoilla alkava laulu ("Pikku tonttuset nää tänne") on Hilkka Virtasen "Tonttujen viesti". Kirjan mukaan siihen löytyy nuotti ja sanat lehdestä Alakansakoulu 1934:24 (Valistus).
Katkelma on venäläisen Marina Tsvetajevan (1892 - 1941) novellien kokoelmasta Piru ja muita kertomuksia (suom. Elina Kahla, 2006).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6193#.WnSGG2AUnSc
http://tarukirja.blogspot.fi/2013/03/marina-tsvetajeva-piru.html
http://arjentola.blogspot.fi/2006/11/mystinen-marina-tsvetajeva.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marina_Tsvetajeva
Englanninkielisen tietosanakirja Encyclopædia Britannican sähköinen Britannica online ja IMDB-elokuvatietokanta ilmoittavat hänen syntyneen vuonna 1912, mutta joissakin lähteissä hänen syntymäajakseen on ilmoitettu tosiaan vuosi 1909. Näitä yllämainittuja lähteita pidetään kuitenkin varsin luotettavina.
https://www.imdb.com/name/nm0001207/
https://www.britannica.com/biography/Jose-Ferrer
Hei,
Tuomioistuinten riippumattomuus on taattu Suomen perustuslaissa. Muutoksenhakuprosessissa muutoksenhaun kohteena kuitenkin on nimenomaan alemman oikeusasteen antama tuomio/ratkaisu. Tuomioistuinten toimintaa ja päätöksentekoa sekä siinä huomioon otettavia seikkoja ohjaavat esimerkiksi oikeudenkäymiskaari, tuomioistuinlaki sekä laki korkeimmasta oikeudesta. Asiaan liittyvien lukuisten säädösten ja periaatteiden vuoksi meidän on tässä yhteydessä mahdotonta antaa sinulle kattavampaa vastausta.
Tarkempia tietoja tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisesta käytännössä ja ratkaisun perusteista voit kuitenkin kysellä esimerkiksi Tuomioistuinvirastolta: https://tuomioistuinvirasto.fi/fi/index/yhteystiedot.html…
Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
