Kaunokirjallisuutta on asiasanoitettu kymmenisen vuotta. Kirjaston tietokannasta voi hakea asiasanalla arkeologit ja rajata haun kaunokirjallisuuteen. Näin löytyi seuraavat kirjat:
• Viinikainen, Antero : Pentti Saarikosken toinen tuleminen, 2012
• Liksom, Rosa : Hytti nro 6, 2011
• Kangasharju, Kari : Virtojen valtiaat, 2011
• Haakana, Veikko : Seita lähtee liikkeelle, 2000
• Ylimaula, Anna-Maija : Viiriäinen sarkofagilla, 1998
• Koivusalo, Timo : Pekko ja outolintu, 1997
• Kiiskinen, Jyrki : Kaamos, 1997
Myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta www.kirjasampo.fi voi hakea sanalla arkeologit.
Vastaavanlaista palvelua ei ikävä kyllä ole käytössä HelMet-palvelussa. Samantyyppinen on perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohje sen käyttöön:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja mene osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/ ja valitse tarkennettu haku. Tee haku tällä sivulla. Hakutuloslistan yläpuolelle oikealle ilmestyy nyt painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tämän jälkeen tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin…
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Muistelmia lapsuudesta Helsingissä ovat esim. Marja Linnankiven Töölön tyttö, Hellevi Arjavan Minne pääsi kiltti tyttö, Hans Kronlöfin Santahaminan poikia, Salme Saureen toimittama Minun Helsinkini sekä Minun kaupunkini, jossa tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä. Lapsuudesta Helsingissä kertovia romaaneja ovat mm. Bo Carpelanin Lapsuus, Agneta von Koskuellin Savumerkkejä, Kjell Westön Isän nimeen, Pirkko Saision Elämänmeno ja Pienin yhteinen jaettava, Reko Lundanin Ilman suuria suruja, Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, Össi Nikulan Isän tyttö ei itke, Marina Wallmanin Kuja ja Annika Sandelinin Saderunoilijan tytär. Lastenkirjoista voisi mainita Bo Carpelanin Anders sekä Julius- sarjat, Karin Kihlmanin Kaisa keisarin…
Internetistä etsimällä nimellä "rockslide brownies" ei näyttäisi löytyvän oikein minkäänlaista reseptiä. Kyseessähän on todellakin Yhdysvalloista kotoisin oleva suklainen pekaanipähkinöillä maustettu makea leivonnainen. "Pecan brownies" -haku kuitenkin tuottaa jo paremman tuloksen, josta tässä esimerkkinä muutama sivusto:
- http://www.recipegirl.com/2008/10/02/caramel-pecan-brownies/
- http://www.foodaphilia.com/2007/01/caramel-pecan-brownies_09.html
- http://www.waitrose.com/recipe/Chocolate_Pecan_Brownies.aspx
- http://www.howtomakebrownies.com/chocolate-pecan-brownies.php
Kyseiset VHS-kasetit on poistettu kokoelmasta. Niissä oli melko suuret lainausluvut, joten laatu oli ehkä kärsinyt tai ehkä ne olivat menneet epäkuntoon.
Kirjasto ei enää hanki VHS-kasetteja. Kaikki elokuvat hankitaan nykyään dvd:nä. Poistettu elokuva voidaan hankkia uudestaan kirjaston kokoelmaan vain dvd:nä.
Espoon kaupunginkirjastolle voi esittää hankintatoivomuksia tämän linkin kautta: https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Joensuun seutukirjaston toimipisteet ovat nykyään aattopäivinä auki klo 10-18 siis ainakin Joensuun pääkirjasto. Toimipisteiden kohdalla on mainittu, jos on tästä poikkeava aukiolo, esim. 10-15.
Jos kirjasto muutenkin menee kiinni aikaisemmin kuin klo 18, se noudattaa tätä tavallista aukioloaan.
Siis myös pyhäinpäivän aattona perjantaina Niinivaaran kirjasto menee kiinni klo 17.00.
Kun haluat aloittaa autourheilun harrastamisen,
etsi oman alueesi seuran yhteystiedot ja ota heihin yhteyttä.
Suomen radoista kuorma-autot soveltuvat ainoastaan
Alastaroon ja Kemoralle.
Suomalaisia rata-autoilu linkkejä:
http://www.racetrucksfinland.fi
http://www.akk-motorsport.fi/
http://www.alastaro.fi/moottorirata/
http://www.alastarotruckrace.fi/2004/index2.htm
FIA european truck racing cup-säännöt 2004:
http://www.fia.com/sport/Regulations/truckregs.html
FIA european truck racing cup-kisakalenteri 2004:
http://www.fia.com/sport/Championships/Secondary/2004/truck.html
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä…
Fobioista saat mielenkiintoista tietoa mm. seuraavilta sivuilta: http://members.tripod.com/jejoni/fobiat.htm#Yksittäinen%20fobia
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/040303_c.htm
Lista fobioista, jossa mainitaan mm. hämähäkkien pelko araknofobia ja hyönteisten pelko entomofobia löytyy osoitteesta http://www.angelfire.com/comics/mopsi/fobialista.html
Kirjoja aiheesta voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä osoitteessa http://www.helmet.fi asiasanalla (aihe) fobiat
Kallion kirjastossa on arkistoituna kirjallisuusarvosteluja useilta vuosikymmeniltä. Toini Havun arvostelun lisäksi tallella ovat muutkin Tuntemattoman sotilaan arvostelut tuolta ajalta. Näitä ”kirjallisuuspahveja” ei lainata, mutta ne ovat kirjastossa luettavissa ja kopioitavissa. Tosin kopiointi ei aina onnistu, lehtileikkeet ovat kellastuneita ja liiman tummentamia. Kallion kirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/kallio
Voit myös lukea vanhoja lehtiä mikrofilmattuina Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa ja Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Katso tarkemmin http://www.espoo.fi/kirjasto ( >lehdet ) ja http://www.lib.hel.fi/pasila/
Saat tiedot kaikista Linnan teosten arvosteluista teoksesta Suomen kirjailijat--…
Olettamuksesi osui oikeaan. Ulkomaalaisten lehtien irtonumerot tulevat maahan yhteisenä konttilähetyksenä, jonka jälkeen ne jaetaan irtomyyntipisteisiin. Tilaajille, kuten Helsingin kaupunginkirjastolle, lehdet tulevat normaalina postilähetyksenä. Ulkomailta tuleva posti voi eri syistä(esim. postitusluokka) viipyä matkalla pitkäänkin.
Tarkoitatte varmaankin "Valkyyria"-oopperan 3. näytöksen johdantoa, joka tunnetaan yleisesti nimellä "Valkyyrien ratsastus" tai "Valkyyrioiden ratsastus". Johdanto ja sen teema ovat tulleet tutuksi monesta elokuvasta - tunnetuimpana ehkä Coppolan "Ilmestyskirja nytin" helikopterikohtaus.
"Valkyyrien ratsastuksesta" on olemassa urkusovituksia, mutta niiden nuotteja emme löytäneet. Pianosovituksia löysimme sen sijaan useita, ne löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=Walk%FCre%2C+WW…
Listan loppupään sovitukset ovat todennäköisesti parempia kuin alkupään "Classic Film"-versiot, jotka ovat tarkoitettu aloitteleville pianisteille.
Opperan kokonainen partituurikin on saatavilla Helmet-kirjastosta. Niiden…
Hei!
Haluamaanne kirjaa Saarisalo Aapeli: Pietari Kurvinen kaukokatseinen karjalainen, Wsoy, 1978. On saatavilla antikvariaattien verkkokaupoista sekä www.antikvaari.fi että www.antikka.net. Kirjoja oli tarjolla useampi kappale.
Kirjastolla myymme ainoastaan yksittäisiä, kokoelmasta poistettuja kirjoja. Niistä emme tee luetteloa. Lainaksi kirjan saa kyllä.
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) .…
Suomen kielen perussanakirjan mukaan :ansainta=ansaitseminen, tulojen hankinta.
Ansaintateoria=teoria, jonka mukaan eläke on työntekijän ansaitsemaa palkkaa.
Ansaintatulo= tulo, jonka talousyksikkö saa tuotantoon luovuttamastaan työstä ja pääomasta.
Mikkelissä toimii tällä hetkellä Kulma-antikvari, Porrassalmenkatu 21, joka ilmeisesti on keskittynyt lehtiaineistoon, mutta myy jonkin verran myös kirjoja.
Jos etsitte jonkin tietyn kirjan/kirjojen arvoa, voisitte katsoa ko. kirjojen hintoja internetistä antikvariaattien luetteloista, esim.
http://www.antikka.net/ , jossa on usean kirja-antikvariaatin aineistoa myynnissä ja jonne voi tarjota myös omia kirjoja myytäväksi. Muita nettiantikvariaattaja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, haulla antikvariaatit, http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKeyword=a… .
Kyseessä on kaiketikin lastenlaulu "Manne mato", joka alkaa juuri noin: "Manne mato myllertää mullassa niin yksinään. Mutta kohta saakin se toisen madon vierelle..." Laulu löytyy Eeva Alhon ja Soili Perkiön lastenlaulukirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja" (WSOY, 1988, ISBN 951-0-14214-X). Teoksesta löytyvät myös leikin ohjeet.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1325172805&ulang=…
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tlaulun+aika/tlaulun+aika/1,8,10,B/fram…
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Melankolinen mielenlaatu oli olennainen osa 1900-luvun alkupuolen dekadentin kirjallisuuden estetiikkaa. Pirjo Lyytikäinen on käsitellyt tältä aikakaudelta mm. L.Onervan ja Volter Kilven tuotantoa, joista on löydettävissä malliesimerkkejä melankolisista henkilöhahmoista.
Tämänpäivän kirjailijoista melankolista mielenlaatua ovat käsitelleet ainakin Bo Carpelan, Riku Korhonen, Asko Sahlberg, Juha Siro ja Pasi Jääskeläinen. Näistä mm. Sahlbergin teos "Yhdyntä" sisältää melankoliaan kuuluvaa kohtalonomaista alakuloa ja yksinäisyyttä. Jääskeläinen on tutkinut melankoliaan liittyviä kysymyksiä erityisesti runoissaan ja mutta myös muissa kirjoituksissaan. Anna Hollsten on tutkinut Bo Carpelanin teosten melankoliaa mm. "Kirjallisuus, tunteet ja…
