Johan Ludvig Runebergin Sotilaspoika-runo (Soldatgossen) Vänrikki Stoolin tarinoiden toisesta osasta on luettavissa teoksen saksannoksesta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teoksesta on saksannos Fähnrich Ståls Erzählungen (1910, saks. Wolrad Eigebrodt).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digital.zlb.de/viewer/image/34070939/93/
Hakusanalla "introversio" löytyy 31 tietokirjaa ja kaksi romaania. Linkki hakutulokseen.Myös hakusana ujous voisi käydä tässä yhteydessä. Silloin löytyy Silloin haku löytää 27 tietokirjaa ja 8 romaania. Muutamia tosin kahtena eri painoksena. Linkki hakutulokseen.Lukusuosituksina aloittaisin Susan Cainin kirjasta Hiljaiset : introverttien manifesti ja Liisa Keltikangas-Järvisen Ujot ja introvertit. Haulven Nicholaksen kirja Tunne itsesi! : 25 tapaa selvittää, millainen tyyppi todella olet voisi myös olla tutustumisen arvoinen teos.Kirjavinkit .fi sivustolta löytyy hakusanalla mukava lista lukemista. Osa samoja kuin edellä, mutta myös esim. sarjakuvia. Linkki hakutulokseen.Sivustolta löytyi mm. Sylvia Löhken Hiljaisissa on voimaa.
Brittiläiseltä kirjailijalta Emily Brontelta (eli 1818-1848) on julkaistu Humiseva harju -romaanin (Wuthering Heights, 1847)lisäksi runoja yhdessä hänen sisartensa kanssa. Emily Brontesta ja hänen kirjailijasisaristaan Charlottesta ja Annesta sekä veljestä Branwellestä on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja. Ne ovat englanninkielisiä. The Brontes -nimisiä kirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Juliet Barker, Phyllis Beatley ja Christopher Martin. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy vähemmän, mutta ainakin Kansojen kirjallisuus -kirjasarjan osassa 8 on luku Bronten sisaruksista. Et osoittanut kysymystäsi millekään kunnankirjastolle, mutta uskon että useimpien kaupunkien kirjastoista ainakin joku kirja Bronten sisaruksista löytyy.…
Mikkelin maakunta-arkistossa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/ on mikrofilmattuna Inkerin suomalaisten seurakuntien kirkonkirjoja vuosilta 1728 -1943. Kansallisarkiston tietopalvelun mukaan myös Kansallisarkistossa on mikrofilmejä Inkerin seurakunnista. Molemmista arkistoista voi kaukolainata mikrofilmejä. Sivuilla http://www.inkeri.com/sukututkimus on myös tietoa Siestarjoen kirkonkirjoista.
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti…
En tiedä, mitä selainta käytät, ja toimintojen nimet vaihtelevat selainkohtaisesti jonkin verran, mutta selaimen yläpalkista löydät varmaankin kohdan "Työkalut" (tms.) ja sen alta "Internet-asetukset" (tms.). Näiden kautta sinun pitäisi päästä käsiksi niihin asetuksiin, joilla säädetään sitä, pysyvätkö erilaiset tunnukset, salasanat ynnä muut selaimen muistissa.
Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista löytyy internetistä aineistoa kohtalaisesti. Linkkejä on koottu Monikulttuurinen kirjasto -sivuston maailma-infoon http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm , tästä voi valita maan (Viro), erityisesti linkkiosasto Art, Culture and Literature sisältänee etsimäänne aineistoa.
Tietoa säätiön perustamisesta löytyy esim. teoksesta Yhdistyslaki ja säätiölaki, toim. Jyrki Hamari, Edita, Helsinki, 1999. Teos on lainattavana useassa Helsingin kirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot saa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Internetistä asiasta saa tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta http://www.prh.fi/index.html.
Kappale näyttäisi löytyvän ainakin Hemming Eklundin levytyksiä sisältävältä CD-levyltä Tonerna : recordings 1946-1960. Sen tarkemmat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2378802~S3*fin, ja sieltä levyn voi myös varata omaan lähikirjastoonsa.
Kyseessä saattaisi olla Leena Timosen kirjoittama ja Kaarina Ewartin kuvittama Haamupyykki (Otava, 1987).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1548987?lang=fin
Olisiko toukka mantokuoriaisen. Metsäinfo sivustolla on siitä kuva.
Toukka saattaisi olla myös Lehtipuupiirtäjän, Hylecoetus dermestoides, toukka. Suomen Luonto lehdessä on ilmestynyt 1.12.2017 Kauri Mikkolan vastaus koivuntuhoajasta.
Verotukseen liittyvissä asioissa neuvoo Verohallinto. Vero.fi:ssä ja OmaVerossa toimiva chat vastaa yleisiin verokysymyksiin: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/chattaile_verottajan_kanss/Kysy somessa - vero.fi palvelee yleisluontoisissa verotukseen liittyvissä kysymyksissä sosiaalisen median kanavissa: Kysy somessa - vero.fi
Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama kappale Dixi-coat näyttää ilmestyneen ainoastaan singlelevynä vuonna 1972. Kappaleen on sovittanut Kari Hillo, ja esittäjät ovat Kuoppamäki ja Castanja-yhtye. Levyn tuotenumero on JKC501. Singlelevyjä ei yleisesti kirjastojen kokoelmissa ole, eikä tätäkään löytynyt ainakaan maakuntakirjastojen kokoelmatietokannasta Mandasta eikä Viola-
tietokannasta. Periaatteessa on tietysti mahdollista - joskin hyvin epätodennäköistä - että se löytyisi jonkin pienen kunnan kirjastosta (monien kuntien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset tutkimaan esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/).
Yleisradion kokoelmissa levy kyllä on, joten ainakin toivomalla sitä esim. Lauantain toivotuista levyistä pääset edes…
Kysymäsi kirja on ilmeisesti Tammen 1971 julkaisema Kultapilkkuinen norsu, tekijänä Philippe Fix. Kirja ei kuitenkaan kuulu Tammen kultaiseen kirjastoon.
Tässä muutamia lukuvinkkejä:
Binchy, Maeve: useita suomennoksia, mm. Talo Dublinissa, Italian illat
Durrel, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni
Hawes, Annie: Extra virgin
Herriot, James: Kaikenkarvaiset ystäväni
Karon, Jan: Pappila keskellä elämää -sarja
Krüger, Kobie: Riistanvartijan perhe
Mayes, Frances: Toscanan auringon alla
Willet, Marcia: Rakkaus talviaikaan
Espoon kirjasto-autoissa on joustava varausten noutokäytäntö verrattuna kiinteisiin kirjastoihin. Noutaja voi lainata joko omalla tai varaajan kortilla (kiinteissä kirjastoissa lainataan aina noutajan kortilla). Työntekijä poistaa varauksen sen henkilön tiedoista, joka on tehnyt varauksen, jos toinen henkilö lainaa sen omalla kortillaan. Jos hän lainaa sinun kortillasi, varaus poistuu itsestään. Valtakirjaa ei tarvita.
Hei!
Jos haluat uusia lainasi kirjaston verkkosivujen kautta, tarvitset siihen pin-koodin. Sen saat käymällä kirjaston asiakaspalvelussa (ota mukaan henkilöllisyystodistus). Lainat voi uusia myös puhelimitse.
Helikopterissa työntövoiman synnyttää pyörivä roottori, joka kiihdyttää ilmamassaa alaspäin. Kiihdytyksestä syntyvä vastakkaissuuntainen voima kannattelee helikopteria. Työntövoiman suuntaa voidaan muuttaa kallistamalla roottorien pyörintätasoa. Esimerkiksi kun helikopterin nokka painetaan alaspäin, roottori kallistuu eteenpäin, työntövoima suuntautuu osittain taaksepäin ja helikopteri alkaa kiihdyttää eteenpäin.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-helikopteri-voi-kulkea-ylos-ja-alas-se…
Raunio, Jukka. Helikopteriteoria. Edita, 2000.
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
