Mikäli asiakastietoihisi on liitetty sähköpostiosoitteesi, saat tiedon saapuneesta varauksesta sähköpostitse. Mikäli tietoihisi ei ole liitetty sähköpostiosoitetta, tieto varauksen saapumisesta noutokirjastoon tulee kirjeellä.
Voit myös tietysti itse tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko varauksesi jo "odottaa noutoa" -tilassa. HelMetin tieto on täysin ajantasainen. Sähköpostiviesti tulee seuraavana aamuna ja kirje vasta muutaman päivän kuluttua siitä, kun varauksesi on käsitelty saapuneeksi noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Mikrofilmiltä ei voi hakea artikkeleita hakusanoilla. Mikäli artikkeli on julkaistu 1980-luvulla sanomalehdessä, sen etsimiseksi ei juuri ole muuta keinoa kuin selata mikrofilmejä. 80-luvun alkupuolen aikakauslehtiartikkeleista sen sijaan löytyy jo viitteitä artikkeliviitetietokannoista, joista voidaan hakea mm. aiheen mukaan. Tällainen tietokanta on esimerkiksi Aleksi, joka on käytettävissä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Jos aiheesta on tallennettu artikkeliviitteitä tietokantaan, sieltä saadaan tieto missä lehdessä ne on julkaistu. Seuraavaksi täytyy sitten löytää kyseiset lehdet. Helsingin kaupunginkirjastossa 80-luvun lehtiä löytyy jonkin verran pääkirjaston varastosta Pasilassa. Yliopiston kirjasto säilyttää…
Suomen Työväen Musiikkiliitto STM on julkaissut Puhallinmusiikkilehteä, mutta lehti ei ilmesty enää. Tampereella toimivan STM:n yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.stmmusic.net/
Musiikin on säveltänyt ja sovittanut Elämänmeno-näytelmää varten Lasse Mårtenson. Erityistä nimeä musiikille ei ole tiedossa eikä sitä, kuka muu musiikkia on ollut soittamassa kuin Mårtenson itse.
Käytössäni olevat hakuteokset ja kotimaiset
artikkeliviitetietokannat eivät MOST-analyysiä tunne. Lindasta
(tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) löytyy Kjell B.
Zandinin kirja MOST work measurement systems. 2nd ed. 1990.
ISBN 0-8247-7604-6. (1. painos vuodelta 1980) Aiheeseen liittynee
myös Mika Mäkisen Työaikastandardin rakentaminen
MOST-työnmääritysmenetelmää avuksi käyttäen : diplomityö.
Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995. Tämän työn lähdeluettelo
voisi auttaa taas askeleen eteenpäin. Tiedustele teosten saatavuutta
ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi. Internetistä
löysin H.B. Maynard and company, inc.:in kotisivun
(http://www.hbmaynard.com/default.asp). Viimein selvisi sekin, mistä
sanoista MOST-lyhenne tulee (…
Olisiko kirja Aslak Norenin Meren hautausmaa? Kirjasta kerrotaan Helmetissä: ”Syksyllä 1940 uppoaa Hurtigruten-alus Pohjois-Norjassa. Onnettomuudesta selviävät kirjailija Vera Lind ja hänen vastasyntynyt poikansa, mutta Veran laivanvarustajamies ja sadat muut matkustajat menehtyvät." Linkki Helmet-hakuun
Sama tarkennettu haku aihesanoilla Norja ja laiva löytää myös mm. Monica Kristerssenin kirjan Amundsenin viimeinen matka.
Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Suomen lasten aapinen (1951); Rajamaa, Matti: Aapinen (1954); Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956) tai Kilpi, Rauha: Aapinen (1948).Mäntsälän kunnan arkistossa saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: https://www.mantsala.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/asioi-ja-osallistu/arkisto/
Anders Jacobssonista löydät mukavasti suomenkielistä tietoa kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Kirjaa voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Jos taas haluat etsiä tietoa Internetin kautta, loistava aloituspaikka on Oulun kaupunginkirjaston Teuvo ( www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ ), jossa on myös kirjailijatietoa.
Hector on itse sovittanut ja levyttänyt Velisurmaaja -nimisen suomalaisen kansanlaulun, mutta nuottia tuohon hänen sovitukseensa en kyllä onnistunut suomalaisista kirjastoista löytämään. Velisurmaaja on kyllä mukana useissakin kansanlaulujen tai kitaramusiikin nuottijulkaisuissa, joista ainakin nämä löytyvät meiltä Vaasasta:
Ssuomalaisia kansanlauluja
Musikantti
Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua
Suuri toivelaulukirja
Ehkä kannattaisi tiedustella musiikkikaupoista tai sellaisista antikvariaateista, jotka nuotteja myyvät?
Internetistä löytää kattavasti tietoa erilaisista apurahoista ja stipendeistä. Hyvä aloitussivu on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivusto, minne on koottu linkkejä erilaisista apurahoista sivulle http://www.htk.fi/kirjasto/kasvatu2.htm sekä http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat FastWeb on maailman suurin ilmainen apurahatietokanta http://www.fastweb.com Palvelun käyttäminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sivuilla on laaja linkkilista opiskelijoille tarkoitetuista apurahoista osoitteessa http://sylsrv.syl.helsinki.fi/oppalvelut.html Kelan myöntämästä vammaistuesta mm. opiskeluun löytyy tietoa osoitteesta http://www.kela.fi
Kansalaisen verkkolomakepalvelussa voit imuroida…
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Vuonna 1978 julkaistussa Martti Ulkuniemen kirjassa Vaasan kauppakorkeakoulu 1959-1968, 1968-1978 on kerrottu korkeakoulun taloudesta. Kirjassa on kaavio korkeakoulun kuluista ja tuotoista v. 1968-1977. Taulukosta näkyy, että tuotoista kertyi v. 1968 lukukausimaksuina 36 750 markkaa, v. 1969 lukukausimaksujen osuus tuotoista oli 105 900 mk, vuonna 1970 172 936 mk, v.1971 217 656 mk ja v.1972 229 353 mk.Kirjasta selviää, että ensimmäisen lukuvuoden alkaessa syksyllä 1968 Vaasan kauppakorkeakouluun haki 1532 henkilöä. Opiskelun aloitti ekonomilinjalla 89 ja kirjeenvaihtajalinjalla 60 eli yhteensä 149 henkilöä. Vuonna 1969 vastaavat luvut olivat 90 ja 58 , yht. 148 henkilöä, vuonna 1970 89 ja 61, yht. 150 henkilöä, v. 1971 89 ja 61, yht…
Epätoivon lautta eli kuinka pakenin muukalaislegioonasta -teoksen on kirjoittanut Ensio Tiira. Kirja on julkaistu 1954 ja siitä on ilmestynyt uusi painos 2006, joten kannattaa tehdä hankintaehdotus kirjastoon. Vanajanverkon kirjastoista Kalvolan kirjastoon on kirja jo tilattu.
Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi sisältää periaatteessa kaiken suomeksi ilmestyneen kirjallisuuden perustiedot. Sieltä kannattaa katsoa, jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja joltakin tietyltä kirjailijalta on suomennettu.
Fennican mukaan Frank G. Slaughterin tuotannosta on suomennettu seuraavat kirjat:
Elämä on pelastettava (1950)
Elämän malja (1956)
Floridan valtiatar (1963)
Hellät kädet (1954)
Huomispäivän ihme (1976)
Kiitän sinua elämästäni (1951)
Kirurgin omatunto (1972)
Kiusausten saari (1969)
Kruunu ja risti (1970)
Kukkiva orjantappura (1959)
Kulkutauti (1961)
Kultainen saari (1962)
Lentolääkäri (1961)
Liekehtivä maa (1958)
Lorena (1960)
Lähtölaskenta (1971)
Lääkäri vaarallisella tiellä (1984)
Lääkärien vaimot (1968)…
Marko Nenonen kertoo teiden rakentamisesta ja työllisyyspolitiikasta seuraavassa teoksessa (s. 84 – 199): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 3 : Pikeä, hikeä, autoja : tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945 - 2005 / Jaakko Masonen, Mauno Hänninen (toim.). - Hki : Painatuskeskus, 1995. Katso myös Timo Haaviston artikkeli vankityömaista saman kirjan sivuilla 106 – 107.
Kirjan paikallistamisessa ja sen hankkimisessa voit pyytää apua lähimmästä kirjastosta.
Sähkö- tai paperipostiosoitetta ei ole helppo löytää. Heidän levy-yhtiönsä on Virgin Records (http://www.virginrecords.com/index.aspx ), jonka osoitetta sitäkään ei löytynyt. Toistaiseksi voin ehdottaa vain, että kysyjä kääntyisi keskustelufoorumin puoleen, ehkä sieltä löytyisi apu: http://p3.foorumi.info/30stmfoorumi/index.php
Tietoja täydennetään, mikäli osoitteita löytyy.
Kirjastolla käsitteenä tarkoitetaan
1. kirjojen, käsikirjoitusten, karttojen, äänitteiden, kausijulkaisujen tai muiden sellaisten dokumenttien järjestettyä kokoelmaa,
2. paikkaa, jossa sellaista kokoelmaa säilytetään tai
3. järjestöä, joka ylläpitää kokoelmaa ja tarjoaa siihen perustuvia palveluita kuten luetteloita, tietopalvelua tai vastaavia.
Yleinen kirjasto on kunnan- tai kaupunginkirjasto. Se on kaikille avoin kirjasto, jonka kokoelmat on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Yleisissä kirjastoissa on pääkirjastoja, sivukirjastoja, laitoskirjastoja, kirjastoautoja, kirjastoveneitä sekä muita palvelupaikkoja. Kirjastolain (4.12.1998/904) mukaan jokaisen kunnan tehtävänä on järjestää kirjastopalvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai…
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LEHTIPUU, Unna: Ruusuritari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan, 2006
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
MINUUS ja…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
