Pekka Gronowin teoksessa 78 kierrosta minuutissa mainitaan, että ensimmäinen (suomalainen) levytystilaisuus oli Helsingissä vuonna 1904. Äänitysten aikana tallennettiin kaikkiaan 96 kappaletta.Ilmoittamasi tunnuksen perusteella Finnasta löytyi äänilevy Björneborgarens marsch, esittäjänä Helsingin torvisoittokunta, johtajana Aleksei Apostol. Kyseinen levy on äänitetty marraskuussa 1904.On siis hyvin mahdollista, että hallussasi oleva savikiekko on, jos ei ensimmäinen, niin ainakin ensimmäisiä äänitettyjä levyjä. Lähteet:Pekka Gronow: 78 kierrosta minuutissa, äänilevyn historia 1877-1960, Suomen Jazz&Pop arkisto, 2013https://www.finna.fi/Record/fikka.4566608
Vastaava kysymys on esitetty aiemminkin. Tässä vastaus, joka on annettu 28.12.2020.
"Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli."
Alla olevasta linkistä löytyy noin 50 Helmet-kirjastojen teosta aikajärjestyksessä, kaikki käsittelevät ilmastonmuutosta. Klikkaa kantta kerran ja avautuvassa ikkunassa toistamiseen, niin saat kirjan takakansitekstin näkyviin.
https://tinyurl.com/ilmastmuutos
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjaston ulottuvilla olevista materiaalista ei löydy mitään tietoa tällaisesta sanasta. Asiasta voisi kysyä tuottajalta tai Kotuksesta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/.Pekoni-sanan alkuperä juontuu englannin kielen bacon'iin ja sieltä germaanisiin kieliin muinaisyläsaksan sanaan bach(h)o, joka merkitsee kinkkua. Sen alkuperä taas on sanassa bach, joka merkitsee takaosa (vrt. esim. ruotsin sana bak takapuoli, -osa). Suomen kielen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_31c8b815dd091f4ce…
Suomen kirjastoseura järjestää kursseja ja koulutusta, joista osa on englanninkielisiä. Tietoa kursseista löydät seuran Internet-sivuilta:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/koulutus
Myös Helsingin yliopiston kirjaston järjestämissä kursseissa on englanninkielisiä:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/koulutus/index.htm
Aiheeseen tutustuminen kannattaisi varmaan aloittaa Jussi Nuortevan kirjoittamasta kirjasta 'Vangit - vankilat - sota : Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana' (sarjassa 'Suomen vankeihoidon historiaa, osa 4, ilm. v. 1987) ja sen lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainituista arkistoista ja teoksista. Lisäyksenä mainitsisin vielä v. 1989 ilmestyneen kirjan 'Naisia turvasäilössä'
Peilisymboliikalla kuvataan usein itseyttä (itsetutkiskelua) sekä toisaalta toiseutta. Esim. Virginia Woolf kuvasi teoksessaan Oma huone naisten tapaa toimia peilin lailla heijastaen sekä vahvistaen miesten maskuliinisuutta. Feministisessä psykoanalyysissa ajatellaan, että miehet käyttävät naisia (toisia) narsistisesti vahvistaen ja peilaten omaa egoaan. Narsismia käsitellään mm. seuraavassa kirjassa: Lyytikäinen, Pirjo: Narkissos ja sfinski : minä ja toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa. Muita varteenotettavia kirjoja voisi olla: Morris, Pam: Kirjallisuus ja feminismi : johdatus feministiseen kirjallisuuden tutkimukseen, Elovaara, Raili: Olen tyhjä huone : tutkielma sanataiteen metaforista ja symboleista, Moi, Toril: Sukupuoli,…
Yleisten kirjastojen luokitusjäjestelmään (YKL) voi tutustua Internetin kautta osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/. Valitsemalla yläreunan valikosta "luokat" saa näkyviin listauksen luokista numerojärjestyksessä selityksineen, ja kohdasta "hakemistosanat" saa puolestaan aiheiden mukaisen listan, josta näkee, mihin luokkaan mikin aihe kuuluu.
Tornion kirjaston aineistoa on mahdollista selata netissä osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1313056738. Hakuja voi tehdä tekijän, teoksen nimen tai aiheen perusteella, ja halutessaan hakua voi rajata esim. kielen tai aineistolajin (kirja, lehti, cd-levy jne.) perusteella. Löytyneet teokset -sivulta pääsee Saatavuus-saraketta klikkaamalla katsomaan, missä kirjastoissa…
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
Mentula, Aapo: Venäläisturistien kato kuristaa luksustuotteiden kauppaa. Helsingin sanomat 12.4.2014
http://www.hs.fi/kotimaa/a1397250789659
Pulkkinen, Ritva-Liisa: Venäläisten ostosmatkailu kasvaa jatkossakin.Aavistus.fi 14.1.2013
http://www.aavistus.fi/venalaisten-ostosmatkailu-kasvaa-jatkossakin/
Kaupan liiton verkkojulkaisu Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely 2011
http://www.kauppa.fi/content/download/49358/665803/file/Ven%C3%A4l%C3%A…
TAK Rajatutkimus jossa kuvataan venäläismatkailijoiden ostoksia graafisesti
http://www.cursor.fi/fi/cursor/tiedotteet/tak-rajatutkimus-venalaiset-m…
http://www.kaakko135.fi/sites/kaakko135.cursor.local/files/documents/Yr…
http://www.tak.fi/wp-content/uploads/2014/04/TAK-…
Hanna Hienohelma ja Maija Miettiväinen esiintyvät Kerttu Juvan teoksessa Näin tehtiin tupa. WSOY 1953.
Reestä putoava "lappalaislapsi" esiintyy Zacharias Topeliuksen sadussa Tähtisilmä. Satu löytyy useastakin Topeliuksen satukokoelmasta mm. Lukemisia lapsille 1 ja Topeliuksen satuaarteet. Sadusta on myös kuvakirjaversio Tähtisilmä, jonka on kuvittanut Veronica Leo. Sadun loppu on sen verran mielenkiintoinen, että se kannattaa lukea ja tulkita aikuisiällä uudestaan.
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
Helmet-kirjastojen sivuille on koottu kirjavinkkeja eri aiheista. Aiheina ovat mm. kiusaaminen, erilaisuus, tunteet ja riitojen sopiminen. Täältä voisi löytyä teillekin sopivaa luettavaa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Lisäksi alla mainituista voisi olla hyötyä:
- Erilaiset ystäväni / [kuvitus:] Emma Damon
- Emma menee esikouluun / [teksti:]Pirkko Harainen ; [kuvat] Leena Lumme
- Milla puhuu tuhmia / Aline de Pétigny, Nancy Delvaux
Tällaista lukukampanjaa ei ole ollut. Alla kuitenkin muutama tänä (2017) vuonna julkaistu nuorten novellikokoelma:
Neljä / Veronica Roth
Afroditen askelin / Anne Salovaara
Teinikalenteri / Juha Mäntylä (toim.)
Lemmikkilyhärit / Tuija Lehtinen
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla linkki listaan, jossa on myös vanhempia nuorten novelleja:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28nuortenkirjallisuus%29%20d%3A%28novellit%29%20f%3A1%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila
Pahoittelen, että olet saanut pelin sijasta tyhjän kotelon. Asia selviää, kun menet käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa, annat kotelon kirjaston palvelupisteen henkilökunnalle ja kerrot, että kotelo oli tyhjä. Henkilökunta voi sitten ruveta selvittelemään puuttuvan pelin kohtaloa ja tehdä sinulle varauksen toiseen kappaleeseen samasta pelistä. Ei tästä sinulle mitään muita vaikeuksia koidu kuin se vaiva, että joudut käymään kirjastossa ja sitten vielä odottelemaan, ennen kuin saat pelin.
Useimmissa kirjastoissa konsolipelit lainataankin henkilökunnalta eikä automaatista, koska pelikotelot pidetään hyllyissä tyhjillään ja niissä on ilmoitus, jossa kehotetaan pyytämään kotelon sisältö henkilökunnalta. En tiedä, mitä kirjastoa käytit,…