Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Eila Kallion teos Pallokaiutin : muistikuvia Radioteatterista (1979) on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne joko tekemällä itse teoksesta varauksen tai pyytämällä kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen puolestanne.
Kallio: Pallokaiutin Helmetissä
Haapavesi-lehteä ei tilata paperimuotoisena mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sen sijaan voit lukea sitä sähköisenä kaikissa kaupunginkirjaston kirjastoissa. Siis keskustan kirjastoista vaikka Oodissa, Töölössä ja Rikhardinkadun kirjastossa. Lehti kuuluu ePress-tietopalveluun, jota voi kirjastoissa käyttää asiakaskoneilla tai erillisillä lehtitableteilla. Lehteä voi lukea kirjastossa myös omalta laitteeltaan, jos kirjautuu kirjaston langattomaan verkkoon, Stadinettiin.Helmet : E-kirjasto : lehdet
Käytössämme olevista tietokannoista (Linda = tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, Fennica=suomen kansallisbibliografia & artikkelitietokannat)
en löytänyt mainitsemianne tietoja, ei siis myöskään suomennosta. Samoilta tekijöiltä kyseisestä aiheesta löytyy seuraavaa (lähteinä Linda ja MEDIC =
lääketieteellisen aineiston viitetietokanta):
Recent research and treatment strategies in Parkinson's disease, eds. Urpo K. Rinne ja Esa H. Heinonen (1995);
Selegiline therapy in early Parkinson,s disease / European Conference on Parkinson's disease and extrapyramidal disorders, Rome, July 10-14, 1990, eds.
Rinne & Heinonen;
MEDIC: Heinonen E: Selegiline in the treatment of Parkinson's disease (Turku 1995); Heinonen E & Rinne U K :…
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia…
Surrealismissa pyritään kuvaamaan arkitodellisuuden ylittävää, ylitodellista (ransk. surréalité) sekä ihmisen alitajuntaa unia ja hallusinaatioita hyödyntämällä.
Viime vuosisadan alun kirjailijoista surrealisteihin lukeutuvan André Bretonin tuotannosta on suomennettu kaunokirjalliset teokset Nadja (2006), Hullu rakkaus (2010)ja Magneettikentät (2013). Myös Franz Kafkan teoksia määritellään surrealistisiksi. Kannattaa kokeilla vaikkapa Kafkan novelleja, joita löytyy varmasti useimpien kirjastojen kokoelmista.
Kirjallisuudessa surrealistien suoraa tai epäsuoraa vaikutusta on mm. Samuel Beckettin, Eugene Ionescon, Jean Genet'n, Alain Robbe-Grillet'n, Natalie Sarrauten ja William S. Burroughsin tuotannossa. Kaikkien edellä mainittujen teoksia…
Konstantinopolin valtauksessa v. 1453 oli mukana 10 000 janitsaaria, kun piirityksessä oli yhteensä 60 000 ottomaania. Soliman Suuren (1520-66) kaudella janitsaareja oli jo 40 000. Janitsaarit kapinoivat useaan otteeseen ja onnistuivat kasvattamaan valtaansa. Vuoden 1826 kapinasta janitsaarit eivät enää selvinneet. Janitsaarit vetäytyivät kasarmeilleen ja kasarmit sytytettiin tuleen. Janitsaarit paloivat kasarmien mukana, mutta kuolleiden määrästä ei löytynyt mainintaa. Janitsaarijoukot lakkautettiin pian tämän jälkeen.
Lähde: Richard Stoneman: Matkaopas historiaan : Turkki (1996)
Risto Karin Historian ABC : Kaikkien aikojen valtiot 4 teoksessa kuvataan Osamanien valtakuntaa ja siinä kerrotaan janitsaarien kukistumisesta näin:…
Linkistä: https://tinyurl.com/TM-testeja. Linkkiin pääsee Tekniikan maailman arkiston kautta, https://tekniikanmaailma.fi/arkisto/.
Kirjoita auton merkki ja malli hakukenttään (linkissä esimerkkinä Ford Granada), voit myös lisätä hakusanan "koeajo". Huomioi myös rajoittimet Järjestä, Kategoriat sekä Aikarajaus, joilla voi rajata hakutulosta.
Artikkeleita pääsee nettissä lukemaan pääasiassa TM:n tilaajat.
Hakukentän alla on linkki:
Ohjeita ja vinkkejä hakutoiminnon käyttämiseen
Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä -kirja kuuluu Museoviraston kirjaston kokoelmiin. Koska ko kirjasto sijaitsee Helsingissä, emme tilaa kirjaa kaukolainana muualta Suomesta. Helsingissä sijaitsevissa tieteellisissä kirjastoissa, kuten Museoviraston kirjastossa, tulisi asiakkaan itse tehdä varaus, noutaa kirja, jne. Kyseisessä kirjassa on 42 sivua. Museoviraston kirjastossa on muuten myös kirjat Mouhijärvi 1639-1989 ja Mouhijärven seurakunnan vanhemmista vaiheista. Yhteystiedot http://www.nba.fi/fi/kirjasto Muistini mukaan myös kirjassa Sastamalan historia osa 3: 1860-1920 käsitellään Mouhijärveä. Sitäkin on saatavilla Museoviraston kirjastosta. (Mielestäni viime kesänä lomaillessani Mouhijärven lähikunnassa ko kirjaa oli…
HelMet-aineistotietokannan (www.helmet.fi) mukaan kysymääsi kirja 'Culture shock! Japan' löytyy Kirjasto 10:n kokoelmista.
Kirjasto Kympin osoite on Elielinaukio 2 G ja puhelinnumero
09-31085703.
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Petra Szabolla on kaksi mustavalkoisista lampaista kertovaa kuvakirjaa. Eemeli ja Emilia on ilmestynyt Kustannus-Mäkelän julkaisemana suomeksi vuonna 1988 ja Pietu, pikku lammaspuoli on julkaistu Satusiivet-kerhon kirjana 1992. Kirjojen alkukieliset nimet ovat Emil och Emilia ja Emil, det halva fåret. Kirjojen kansikuvat löytyvät näiden nimien ja esim. Googlen kuvahaun avulla.
Voisiko kyseessä jompikumpi seuraavista:
Opin lukemaan : lasten aapinen vuodelta 1962 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354505?lang=fin
Iloiset aapiskuvat vuodelta 1965 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375157?lang=fin
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät aiheesta kirjallisuutta asiasanoilla "internet" tai "tietoverkot" yhdistämällä ne asiasanoihin "kauppa" tai "markkinointi". Asiasanoilla "verkkokauppa"
ja "verkkopalvelut" löytyy myös viitteitä. Luokista 69.3 (markkinointi) ja 69.7 (tietoliikenne) löydät aiheesta lisää, esim. Anders Hedmanin "Kaupankäynti ja markkinointi internetissä" luokassa 69.3.
Hei,
Fennican mukaan kirjanen on ilmestynyt 1957. Tuon sarjan kirjoja ei näyttäisi liikkuvan. Ehkä ne ovat kuluneet lukijoiden käsissä. Koska kunto on vain kohtuullinen eikä tarina tai kuvitus ole oletettavasti kenenkään tunnetun tekosia, lienee kirjan rahallinen arvo vähäinen.
Sukunimen alkuperää voi lähteä selvittämään Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelujen avulla.
Esimerkiksi SukuHaku -tietokannasta voi etsiä tietoja muun muassa sukunimen mukaan: https://sukuhaku.genealogia.fi/. SukuHaku palvelun sisällöt ovat Suomen sukututkimusseuran jäsenten käytettävissä.
Suku Forum on kaikille avoin ja maksuton keskustelupalsta, jossa voi esittää kysymyksiä. Keskustelupalstan selaaminen on kaikille avointa, mutta osallistuminen keskusteluihin vaatii rekisteröitymisen keskustelupalstan käyttäjäksi. https://suku.genealogia.fi/
Kaikki Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelut: https://www.genealogia.fi/verkkopalvelut/
Valtakunnallisesta Finna-tietokannasta löytyy myös aineistoa sukunimien…
