Verkostomalleja on monenlaisia. Alla on listattuna lähteitä, joiden avulla voit tutustua verkostotyöhön eri näkökulmista.Kuntaliiton malli: Verkostoituva Kuntaliitto https://www.kuntaliitto.fi/verkostoituva-kuntaliittoSosiaali ja terveys ry:n vinkkejä verkostotyöhön: https://www.soste.fi/blogikirjoitus/vinkkeja-verkostotyohon/THL: Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/verkostoiva-tyoKirjalähteitä:Jaakko Seikkula: Dialoginen verkostotyö (2009) https://finna.fi/Record/3amk.250278?sid=…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy muutama Hampuria käsittelevä teos, esim. Jörg Albrecht: Hamburg: reseguide med kartor (1994) ja Hamburg (Insight city guide, 1992). Myös koko Saksaa koskevista teoksista voi löytyä tietoja Hampurista, esim Ari Taipale: Saksan matkaopas (1995) ja Steve Fallon (toim.): Germany (Lonely Planet, 1998).
HelMetissä käytetyt aiheet ja asiasanat perustuvat YSA:aan eli Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon. YSA on vapaasti käytettävissä Internetissä ja mm yhdyshenkilöt löytyvät sivustosta:
http://vesa.lib.helsinki.fi/
Lappeenrannan kirjaston kortin saat vain käymällä henkilökohtaisesti Lappeenrannan kirjastossa. Kirjastot eivät lähetä kirjastokortteja postitse. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään. Voit kysellä tarkemmin Lappeenrannan kirjastosta: kirjasto@lappeenranta.fi.
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jonne palautit kirjan tai kirjan omistavaan kirjastoon. Nide voidaan uusia, jolloin myöhästymismaksuja ei kerry lisää. Kirjaa etsitään palautuskirjastosta ja teoksen omistavasta kirjastosta. Jos se on palautunut ja mennyt lainaan uudelle asiakkaalle, kirja ei näy enää lainatiedoissasi. Jos kirja kuitenkin on edelleen lainassa kortillasi eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydy, on todennäköistä, että kirja on edelleen palauttamatta. Kadonneen aineiston voi korvata maksamalla kirjan hinnan tai tuomalla saman teoksen tilalle.
Valitettavasti Helmet-haussa vanhaa listaa ei säilytetä, vaan uusi uutuusluettelo tulee aina edellisen päälle. Helmet-haun voi järjestää uusimmat listauksessa ensimmäiseksi, toivottavasti näin löydät jotain uutta kiinnostavaa.
Hei !
Paras löytämäni nettisivu on tämä, josta löytyy kolmisenkymmentä rikosta: http://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20081209040157AAtaXl9
Paras löytämäni kirja on lainattavissa kansalliskirjaston avokokoelmasta, yli 400 sivua juuri tästä aiheesta, toivottavasti löytyy rikosluettelokin:
Tietokanta: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot
Tekijä(t): King, Peter.
Nimeke: Crime, justice, and discretion in England, 1740-1820 / Peter King.
Aineisto: kirja
Julkaistu: Oxford : Oxford University Press ; New York, 2000.
Kirjasto: Kansalliskirjasto, 28 vrk, AINEISTOPYYNTÖ VARAUS-NAPISTA
Sijainti: H Avokok. 942 King Info
Niteiden lukumäärä: 1
joista: paikalla: 1
Kaikki paikalla
Sivun pysyvä osoite: https://finna.fihttp://kvk.ubka.uni-…
Uudenkaupungin kirjastossa ei ole kirjojen kierrätyshyllyä. Kirjalahjoja voidaan ottaa vastaan, jos niitä tarvitaan kirjaston kokoelmiin. Kannattaa käydä kirjastossa kysymässä tarkemmin.
Äärimmäisen hankala kysymys. Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta katsottuna palvelun ulkoistamisen kannattavuus riippuu hinnasta ja sopimusehdoista. Valmista Suomen tarpeisiin räätälöityä pakettia ei ole kenelläkään myynnissä. Pohtia voi myös, mikä intressi palvelun myyneellä taholla olisi noudattaa sopimusehtoja. J.K. Paasikiven usein toistettu lausahdus "Kreml ei ole mikään raastuvanoikeus" pätenee yhtä lailla muihinkin mahdollisiin sotilaallisen suojelun tarjoajiin.
Historiallisesta perspektiivistä asiaa voisi lähestyä esimerkiksi autonomian ajan loppuvaiheiden ns. sotilasmiljoonien näkökulmasta. Kyseessä oli Venäjän keisarikunnalle suoritettu korvaus vastineeksi siitä, että suomalaiset oli vapautettu asevelvollisuuden…
Hei
Olet valinnut projektisi aiheeksi kiinnostavan aiheen, mutta myös melko laajan ja moninaisen.
Toivottavasti seuraavat kirjat ovat sinulle hyödyksi ja auttavat myös rajaamaan aihetta.
Kantokorpi, Mervi: Runousopin perusteet, Rikama, Juha: Kirjallisuustieto, Huhtala. Liisi: Pieni kirjallisuustieto, Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Lukutikku - kirjallisuuden lukijalle,
Kansojen kirjallisuuus 1-12 (laaja kirjallisuudenhistoria, josta kuitenkin selailemallakin voit löytää
sopivaa aineistoa )
Rakkaus on ollut runouden teemana aina antiikin runoudesta lähtien.Maailman kirjallisuuden klassikoiksi
ovat muodostuneet esim. Sapho: Iltatähti, häälaulu, Petrarca: Sonetteja Lauralle.
Rakkausrunoja on koottu myös antologioihin esim:…
Nimellä Pajulaakson tarinoita ei tietokannoista löydy mitään. Voitko tarkentaa, miltä vuosilta äänite voisi olla, onko äänite luettu satu vai useamman esittäjän kuunnelma ja minkälaisia tarinoita se sisältää.
Tietokannoista löytyy teos Piilolaakson tarinoita, tekijä Pamela Mandart. Teos on vuodelta 2009 ja se on ns. moniviestin eli sisältää kirjan ja cd:n. Teoksessa on tarinat Piilolaakson uusi tulokas, Hirmuliskojen maihinnousu, Piilolaakson uintipäivä. Teos perustuu samannimiseen tv-sarjaan. Kertojana on Vesa Vierikko. Hänen lisäkseen äänitteellä esiintyy kaksi muuta henkilöä.
Kyseessä on joko Jacques Zwartin säveltämä laulu Take me high, jonka suomennoksen Moi, moi vaan on tehnyt nimimerkki A. Aleksi, oikealta nimeltään Arto Johansson tai Jussi Lammelan säveltämä ja sanoittama Moi, moi vaan. Jälkimmäinen on kuitenkin 1990-luvun tuotantoa, joten kysyjä tarkoittanee tuota Zwartin laulua. Sen ovat levyttäneet ainakin Taiska, Marita Taavitsainen, Eija Sinikka ja Leni eli Leena Hiltunen. Taiskan versio löytyy kysyjän mainitsemalta kokoelmalevyltä Finnhits 5. Mitään mieslaulajan versiota en tästä laulusta löytänyt, joten jos kysyjän muistikuva on oikea, ehkä kyseessä on kuitenkin jokin toinen laulu. Tuota Lammelan laulua on esittänyt Finlanders-yhtye. Jokke Seppälä on säveltänyt laulun Moi vaan, jonka levytti The…
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings
Kirjastoilla on yleenä hekilöitä, jotka hoitavat kaukopalvelua. Kaukopalvelu on aineistojen välittämistä kirjastojen kesken.
Kaukopalveluvaraus kannattaakin tehdä siihen kirjastoon, josta sen haluaa noutaa. He hoitavat tilaamisen eteenpäin ja toimittavat saapuvan varauksen haluttuun lähikirjastoon.
Kun varaus saapuu lähikirjastoon, siitä tiedotetaan varaajalle joko sähköpostilla tai puhelimella. Kirjastot.fi sivustolla on lisää tietoa kaukopalvelusta. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu?language_content_entity=fi
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole yhtään Krasznahorkain teosta unkarin kielellä. Helsingin alueella löytyy kaksi teosta Helka-kirjastojen kokoelmista: Sátántangó ja Megy a világ ovat lainattavissa Kaisa-talosta.Muilta Suomen kirjastoalueilta löytyy muutama teos. Näistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Krasznahorkai, László Finnassa.
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Aku-Kimmo Ripatin, Hilja Mörsärin ja Pekka Tarkan Lukulaari : Kansalaiskoulun kirjallisuuden lukemisto -kirjassa on Elmer Diktoniuksen Jaguaari ja Jaguaari I. Lukulaari on ilmestynyt 1968, sen lisäpainos 1969. Runo Jaguaari löytyy myös Viljo Kajavan suomentamasta Elmer Diktoniuksen Runoja -teoksesta 1963.
Aloittakaa haku esim. linkkikirjastosta osoite http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/. Uskontoon liittyvät linkit löytyvät luokasta 2. Erikoisesti suositeltava on 'Teologinen sanakirja', joka on ilmestynyt
alkuaan kirjana (tekijä: Seppo A. Teinonen).
