Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan…
Ilmeisesti tarkoitat kirjojen varaamista Helmet-kirjastoissa.
Voit tehdä varauksen itse Helmet-haussa. Tämä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
Helmetissä varaamiseen löydät ohjeet täältä:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Voit myös soittaa kirjastoon ja varata siellä hyllyssä olevan teoksen. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi numero. Puhelimitse varattua teosta ei lähetetä toiseen kirjastoon. Nouda varaus kirjastosta, johon olet soittanut.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
YK:n väestötilasto-osasto julkaisee International Migrant Stock -tilastoa ulkomaalaisen väestön määristä eri maissa. Tiedot perustuvat kunkin maan virallisiin tietoihin. Vatikaanin sataa prosenttia on vaikea ylittää, ja monessa pienessä maassa ulkomaalaisten osuus väestöstä on suuri. Tilaston sivulta löytyy excel-muodossa taulukoita sekä ulkomaalaisten määristä että osuuksista.
Kysyin apua kollegoiltakin ja kokosimme alla olevan listan. Toivottavasti näistä löytyy mielenkiintoista luettavaa. Maggie Nelson: Argonautit, Sinelmiä, Jane / Punaiset osat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Nelson%25252C%252BMaggieOlivia Laingin tuotanto https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=olivia+laing&type=AllFields Annie Ernaux´n tuotanto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176026068457Vidgis Hjort: Perintötekijät, Onko äiti kuollut, Toisto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au37f56bcb-f56f-4e6e-bb94-b6e3ee91864bSara Stridsberg:…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pienel%C3%A4inklinikka?source=…) pieneläinklinikka on "pieneläinten, vars. lemmikkieläinten poliklinikka". Hevosia hoitavat ne eläinlääkärit, jotka eivät rajaa palveluitaan pieneläimiin, kuten kunnaneläinlääkärit. Yliopistollinen hevossairaala toimii Helsingin Viikissä Yliopistollisen eläinsairaalan yhteydessä. Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/yliopistollinen-elainsairaala/hevoset.
Lisätietoa eläinlääkärin ammatista löytyy esimerkiksi Suomen Eläinlääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta https://www.sell.fi/elainlaakarin-ammatti.
Hei,
Suomen pankin Rahamuseon ylläpitämän Rahanarvolaskurin mukaan 12 DEM oli vuonna 1975 17,98 Suomen markkaa.
Rahanarvolaskuri löydät osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.…
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen…
Attenborough’n ohjaama hieno ”Huuto vapaudelle” on jo onneksi tallennettu DVD-levylle. Elokuvaa taitaa tosin olla saatavilla vain yhdessä verkkokaupassa – ja erittäin niukasti! Tiedot löytyvät Googlen avulla sanoilla: ”huuto vapaudelle” attenborough dvd. Voitte myös tehdä DVD-versiosta hankintaehdotuksen omassa kotikirjastossanne. Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat ehdottaa hankintoja sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Information om Kökar finns :
1.http://www.abo.fi/~gnordlund/kokarkultur/index.html
2.http://www.ellennet.com/kokar.htm
på finska i Fennica : http://www.ascentia.fi/fennica/ sen via Aluehakemisto
Gruppresor arrangeras av Ålandsresor : http://www.alandsresor.fi/
Om logi i Kökar hittar man på Fintravels sidor :
http://www.fintravel.com/ - Hotels i Finland eller på STN-resehandbokens sidor :
http://www.stn.fi/svenska/ via Alla kommuner
1800-luvusta ei ole olemassa ihan vastaavanlaista teosta, vaan näissä löytämissäni kirjoissa käsitellään eri näkökulmista 1800-lukua:
"Ihmisen aika:kaksi vuosisataa", toim. Ari Anteroinen...(et al.) 1998.
Teos löytyy ainakin Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
Söderlund, Ernst: "Uusimman ajan valtio- ja yhteiskuntahistoria" (1979). Tämä teos on Pasilan kirjavarastossa.
Salis, J.R. von: "Uudemman ajan maailmanhistoria" osat 1-3 (1965, 1966). Myös nämä löytyvät Pasilan kirjavarastosta.
"Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys" (1921).
"XIX vuosisata sanoin ja kuvin" (1902). Tämä on kaksiosainen teos. Löytyvät myös pasilan kirjavarastosta.
Löytyi myös yksi englanninkielinen teos:
"The illustrated atlas of the nineteenth century world",…
Kyllä, Riihimäen Sanomat on sekä mikrofilmeinä että alkuperäisinä lehtinä ilmestymisvuodestaan 1914 alkaen aina 31.10.2003 saakka, jonka jälkeen lehti muuttui Aamupostiksi. Mikrofilmejä tai alkuperäisiä lehtiä voi lukea lehtisalissa.
Apua kannattaa kysyä suoraan Kirjasto10:stä, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Kirjasto10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Editointitilojen käytön ikäraja on 15 vuotta, ja niiden käyttöön vaaditaan kirjastokortti. Varaus puhelimitse 09-3108 5000 tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10: kohdalta, työtila nro 42, https://varaus.lib.hel.fi/
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Sanojen määrää kielessä on aika vaikea sanoa tarkalleen, koska osa sanoista saattaa olla vain vähäisessä käytössä, jolloin niitä ei löydä sanakirjoista, ja osa saattaa olla enemmän tai vähemmän suoraan lainattuja sanoja, jolloin on vaikea sanoa, kuuluvatko sanat ne lainanneeseen kieleen.
Somalin kielessä on kollegani mukaan paljon suoraan lainattuna esimerkiksi tekniikkaan liittyvää sanastoa. Suomessa myös yhdyssanat nostavat kielen sanamäärää paljon verrattuna vaikkapa englantiin tai somaliin, jossa suomen yhdyssanojen vastineena on usean kahden tai useamman sanan yhdistelmä. Murteet tuovat vielä oman lisänsä sanojen määrään määrittämisen hankaluuteen.
Sanakirjat voivat antaa jonkinlaista kuvaa kielen sanojen määrästä tai ainakin…