Tammi on julkaissut 2017 uuden laitoksen teoksesta Anne Frank: Päiväkirja: 12. kesäkuuta 1942-1. elokuuta 1944. Kirjan ovat toimittaneet Otto H. Frank ja Mirjam Pressler. Sen on suomentanut Anita Odè.Tämä Anne Frank -säätiön hyväksymä edellisiä päiväkirjoja laajempi versio sisältää uutta tietoa ja kuvamateriaalia. Siinä on noin neljänneksen enemmän Annen tekstiä ja myös 1990-luvun lopulla esiin tullutta, aiemmin julkaisematonta aineistoa.Kirja on lainattavissa kirjastoista.
Tekniikan Maailman Veikka Niemen artikkelissa arvellaan, että Tarrare olisi kärsinyt polyfagiasta eli liiallisesta nälän tunteesta. Artikkelissa mainitaan myös Pica-oireyhtymä ts. ruuaksi kelpaamattomien objektien syönti. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-tarina-miehesta-joka-soi-mita… .
Tarraresta keskustellaan myös Helmiradion aamussa: https://www.supla.fi/audio/3078639
Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Meillä ei ikävä kyllä ole riittävää asiantuntemusta vastata kysymykseesi. "Suomen rahat arviohintoineen" -kirjasarjan kautta sinun on mahdollista löytää tietoa kyseisestä rahasta. Kirjoja löytyy runsaasti Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20rahat%20arviohint…
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa rahojen arviointipalvelua:
https://snynumis.fi/huutokauppa/huutokaupat/
Hinta-arvioita voit kysellä myös lähimmästä rahaliikkeestä.
Monet hyönteiset harrastavat mimikryä eli naamioitumista myrkkypistiäisiksi, esim. ampiaisiksi tai kimalaisiksi, suojaksi saalistajilta. Yksi tällainen on kimalaiskuoriainen, joka on käynyt syreenissäsi aterioimassa.
Suomen Luonto -lehden numerossa 5/21 on juttu kimalaiskuoriaisista :
https://suomenluonto.fi/uutiset/viikon-laji-kimalaiskuoriainen/
Ötökkatieto-sivuston mukaan se on puutarhassa harmiton: https://www.otokkatieto.fi/species?id=70
Kimalaiskuoriainen on Suomessa yleinen koko maassa (https://laji.fi/taxon/MX.191919/occurrence?showTree=true)
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun?
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta (http://finna.fi ) voit katsoa sanahaulla informaatioteknologia, mitä aiheesta on julkaistu. Asiasanalla katsottaessa esim. tietotekniikka tai tietotekniikka-ala. Fennicaa voi käyttää myös kotikoneelta.
Oulun yliopiston kirjastossa ( http://finna.fi ) ovat seuraavat teokset:
- Här kommer vi! : local action for women = En rapportbok om kvinnor / red. Clara Puranen, Åbo Akademi, 1999
- Från siffror till surfning : könsperspektiv på informationsteknik / Lena Kallin Westin, Lena Palmquist, 2001 . Marja Vehviläinen on tehnyt asiaan liittyvän tutkimuksen http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9703/970322/9703220112.html .
Oulun kaupunginkirjastossa ( http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=…
Voittavan projektin oli suunnitellut hyvin tunnettu Henning Larsen Architects A/S, ja he löytyvät:
http://www.henninglarsen.com/
Alustavaa tietoa löytyy Viborgin kunnan kotisivuilta.
Katso lisää
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/Alle/2B6454FCAF354EC4C12572A40031DA…
Tarkkaa tietoa tanskaksi löytyy pdf:nä:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/pdf/raadhus1/$File/raadhus1.pdf
Lisätietoa varten kannattaa ottaa yhteyttä kuntaan ja tiedustella lisää:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/47c688a00d32a1004125688e0032ebfb/f3…
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-…
Näyttelijä Davis Thewlisin muodonmuutoksessa ihmissudeksi käytettiin useampaa tekniikkaa. Näyttelijää meikattiin otosten välillä näyttämään yhä enemmän ihmissudelta. Elokuvassa käytettiin myös ihmissusipukua ja tietokoneella tehtyjä tehosteita. Näiden eri tekniikoiden yhdistelmästä syntyi elokuvassa nähty saumaton muuttuminen ihmissudeksi.
Lisätietoa: Creating the world of Harry Potter, part 3 : creatures ja Inside the creature shop -lyhytelokuvat Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuvan DVD-lisämateriaaleissa.
Videot löytyvät myös Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=I8Qb8GjYDno
https://www.youtube.com/watch?v=y1EbuPI4CI8
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, joten sinun tulisi kääntyä Hampurissa oman kirjastosi puoleen ja kaukopalvelupyyntö voidaan välittää sieltä Helsinkiin. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä lähettää kysymäsi teoksen kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyden kaukopalveluosastoon sähköpostitse, osoite on kaukopalvelu@hel.fi.
Suomessa on tosiaankin kirjastovene Paraisissa. Paraisten kaupungin kotisivulla on siitä jonkin verran tietoa, osoite on http://www.parainen.fi ja kirjastovene-sivu on http://www.parainen.fi/index.phtml?page_id=2035&. Kirjastoveneen työntekijän haastattelu on osoitteessa http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/nettihaastattelu/haastattelut/haastattel… .
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Valitettavasti kirja näkyy edelleen kortillasi.
Uusin sen lainan. Uusi eräpäivä on 21.11.2016
Sekaannukset ovat aina mahdollisia, varsinkin kun asiaan liittyy kone.
Voisit ottaa yhteyttä suoraan Tapiolan kirjastoon:
kirjasto.tapiola@espoo.fi tai 050 428 9392.
He pystyvät selvittelemään asiaa paikan päällä tehokkaammin.
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Rob Kiddin kirjoittamaa Jack Sparrow -kirjasarjaa on suomennettu vain nuo tuntemasi seitsemän osaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22jack%20sparrow%22%20kidd
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Ensimmäinen Sinikka Nopolan paikinakokoelma, jossa on Kuukausiliitteessä julkaistuja tekstejä, on Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia, ja siinä on koottuna HS-kolumneja vuosilta 1997-2001. Joissakin Eila ja Rampe -kirjoissa ollaan myös kesämökillä, mutta ne eivät ole kolumnimuotoisia.
