Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Yleinen palvelusohjesääntö 2017 kertoo seuraavaa:"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."Tämän perusteella sanoisin siis että kyseessä on evp. Lyhyt jakso MPO:ssa on myös ollut…
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on ravintola tai kahvila:
Pääkirjasto (Pasila) sekä Itäkeskuksen, Kannelmäen ja Malmin kirjastot. Kahviloiden aukioloajat voitte tarkistaa kyseisestä kirjastosta tai www-sivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku (minkä alalaidassa on linkki "Muita palveluja"). Jos tarkoitatte jotakin muuta kirjastoa, voitte lähettää ravintolaa koskevan kysymyksen suoraan sinne osoitteesta http://www.lib.hel.fi/palaute/
Listaa koko Suomen hoitokodeista ei Internetistä löydy. Helsingin palvelutalot löytyvät Seniori-infosta, osoitteesta http://www.hel.fi/seniorinfo/. Vastaavia sivuja on kuntien ja kaupunkien virallisilla kotisivuilla, jotka löytyvät muun muassa Fennica netistä (Suomen suurin Internet-hakemisto), osoite on http://www.fennica.net/. Yksityisiä asumispalveluja voi hakea esimerkiksi Googlesta (http://www.google.fi) vaihtoehtoisesti hakusanoilla hoitokoti / hoitokodit /palveluasuminen / asumispalvelut.
Suomen Sukututkimusseuran sivustolla asiasta kerrotaan seuraavasti: ”Evankelis-luterilainen kirkkohallitus antoi suosituksen vuonna 2011, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuosien 1910–1960 kirkonkirjoja. Useimmat seurakunnat toimivat Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.” Sivustolla on myös video, jossa opastetaan virkatodistuksen tilaamisessa. Tässä linkki sivustolle:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Tietojen tilaaminen suoraan kansallisarkistosta ei siis onnistu, vaan tietoja…
HeiSelvitimme asiaa Uukuniemen rovastilta ja Uukuniemi seuralta. He eivät olleet kuulleet moisesta tapahtumasta. Alla rovastin Erkki Lemetyisen vastaus." Tuolloin kanttorina oli Eino Tiainen. Eino oli kyllä persoonallinen kaveri, mutta moista en ole kuullut. Olisi voinut syntyä erimielisyyttä rov. Saukkosen kanssa! Terv. Erkki"Ei ole mahdotonta, että kuvaamanne tapaus olisi sattunut. Jos näin on käynyt, ei se vaikuta ainakaan jääneen paikalliseen muistiin isona tapahtumana.
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen…
Valta:vallankäytön 48 lakia, tekijänä Robert Greene (2009), löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjaan on muutamassa kirjastossa hyllyssä, sen voi tilata HelMet-järjestelmän kautta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X tai soittamalla johonkin kirjastoon.
Ihan oikein aavistelitte! Etsimänne runo on V.A. Koskenniemen runo "Meri" ja se alkaa juuri tuolla säkeellä.
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Koskenniemen runojen kokoelmassa Valkeat kaupungit (1908), ja se sisältyy myös mm. teoksiin Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995) ja Koskenniemi, V. A.: Kootut runot 1906-1955 (Porvoo, 1958 tai myöhemmät painokset).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995)
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Ainakin viime vuonna (2015) Metsähallitukselta saattoi ostaa viiden euron hintaisen joulukuusiluvan, jonka maksettuaan saattoi tietyistä pohjoisen Suomen Metsähallituksen metsistä kaataa itselleen kuusen. Lisää tietoa luvasta Metsähallituksen sivuila:
http://www.metsa.fi/joulukuusilupa
Valitettavasti emme löytäneet eteläisemmästä Suomesta vastaavanlaista tapaa hankkia halpaa joulukuusta.
Talousmetsä sinällään on luonnontilaisen metsän vastakohtana metsä, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talousmets%C3%A4
Sen voi omistaa valtio, yksityinen tai esim. yritys.
Fantasia myy niin hyvin, että käytännössä kaikki kaunokirjallisuutta kustantavat yleiskustantamot ovat sitä julkaisseet. Ei ehkä muutenkaan kannata ajatella niin, että lähettää käsikirjoituksen yhteen paikkaan ja toivoo parasta. Jos on ensimmäistä kertaa asialla, kannattaa lähestyä useampaa samaan aikaan, koska on aivan varmaa, että useimmista tulee korkeintaan kohtelias kirje ja ilmoitus, etteivät ole kiinnostuneita. Fantasiaa kirjoittaa nykyään niin moni, että kustantajat voivat rauhassa valita parhaat päältä. Kun kustantajia lähestyy, kannattaa tekstin olla mahdollisimman valmista, huolellisesti oikoluettua ja kielellisesti moitteetonta, ettei joudu suoraan Ö-mappiin. Esikoiskirjailijan tie on yleensä pitkä ja vaivalloinen. Liikoja ei…
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Lähinnä taiteilijoista löytyy tietoa, ei juurikaan teoksista.
DÜRER, Albrecht: Dürer und seine Zeit. Vollmer, 1970. Teos saksankielinen(Analyysi Dürerin muotokuvamaalauksesta ja kuva maalauksesta "Portrait of Hieronymus Holzschuher)
ROBERTS, Keith: Bruegel. Phaidon, 1982. Teos englanninkielinen (Kuvateos Bruegelista + s. 40-41 kuva maalauksesta "The Netherlandish Proverbs" ja analyysi)
SAARIKIVI, Sakari: Suuret taiteilijat 1. WSOY, 1948. s. 82-98, 125-137, 244-252, 437-447).(Sandro Botticelli, Albrecht Dürer, Pieter Bruegel ja Sir Joshua Reynolds)
TAITEEN maailmanhistoria 1. 1600-luvun maalaustaide 1. Ex Libris, 1973. s. 30-32, 155-156. (tietoa Caravaggiosta)
Portrait of Hendrickje Stoffels on ilmeisesti Rembrantin työ, siitä…
Kaikki kolme kirjaa löytyvät useasta HelMet-kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot ja varaukset voi tehdä osoitteessa: http://www.helmet.fi
Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen henkilökortin (passi, ajokortti, kuvallinen kela-kortti).