Wikipedian Korkeajännitys-artikkelin mukaan Himmel (taivas) on lievä kirosana mm. Teufelin (paholainen) tavoin. Lienee taistelutilanteessa jonkinlainen sotahuuto. Edellä mainitut sanat on tarkoituksella jätetty kääntämättä sarjakuvissa.
Vuonna 2007 julkaistiin Korkeajänitys erikoisnumero Achtung ! : korkkarisaksan sanakirja. Kirjassakaan ei selitetä Himmel-sanan käyttöä, ainoastaan, että sana esiintyy lähes jokaisessa tarinassa. Kirja on lainattavissa Jyväskylän pääkirjastossa
Kyllä on. Alla linkki luetteloon kapitalismia käsittelevistä kirjoista, jotka ovat Mikkelin ja muiden Lumme-kirjastojen kokoelmissa:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&…
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Tarja Varjosen teos Rakkauden majatalo (2017) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta teosta ei saa kotilainaan. Muuallta Suomessa teosta on jokunen kappale. Sinun kannattaa siis tehdä kaukopalvelupyyntö joko alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella tai kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelu on maksullista. Lista maksuista löytyy niin ikään linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia ainakin osittain M. Night Shyamalanin elokuva "Unbreakable - särkymätön" vuodelta 2000.
Elokuva on esitetty useita kertoja televisiosta Nelosella, viimeksi vuonna 2020.
Kenties jollekin lukijoistamme tulee mieleen muitakin mahdollisia ehdokkaita?
Mielenosoituksista on kirjoitettu paljon. Ohessa joitakin viitteitä. Aiheen tarkemmalla rajauksella ja viitteitä kirjastossa läpi käymällä saat luultavasti tarkemman vastauksen kysymykseesi, joten kannattaa tiedustella asiaa vielä uudelleen esim. omassa yliopistokirjastossasi.
Tutkimuksia aiheesta:
- Heikkilä, Pertti: Poliittinen protestitapahtuma Suomessa 1979 - 1994. Tilastollinen analyysi kansalaisadresseista, mielenosoituksista ja suorasta poliittisesta toiminnasta. Tampereen yliopiston valtio-opin laitoksen pro gradu -tutkielma 1997.
- Linnanen, Aleksi: "Ei ne meille välttämättä ihan niitä kaikista kauneimpia joululauluja laulele!". Nuorten mielenosoittajien näkemyksiä suomalaisesta poliisista toimijakumppaneina…
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte…
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen…
Sain kokoon seuraavan kirjailijalistan kollegojen suosituksista: Taavi Soininvaara, Paulus Maasalo, Stieg Larsson, Cilla&Rolf Börjlind, Jo Nesbo, Camilla Grebe, Markus Ahonen. Kirjasammosta voi lukea kuvauksia teoksista ja Helmet.fi:stä tarkistaa saatavuuden.
Tällainen juoni on ainakin Warner Bros. -yhtiön Merrie Melodies -sarjaan kuuluvassa Ding Dog Daddy -nimisessä piirretyssä. Se on julkaistu alunperin joulukuussa 1942. Sen voi katsoa YouTube-videopalvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=efGc5iEMVwM.
Tietoa filmistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Ding_Dog_Daddy
Suomen urheiluliitto (SUL) on merkittävin urheilun Suomen ennätyksiä valvova taho. SUL ei pidä kirjaa maastojuoksun Suomen ennätyksistä, ja syynä tälle lienee se, että kyseisessä lajissa yhtä pitkät radat voivat kuitenkin olla enemmän tai vähemmän vaativia johtuen maaston epätasaisesta luonteesta; tämän vuoksi maastojuoksussa on mielekkäämpää vertailla juoksijoiden suorituksia jollain nimenomaisella radalla.Lista SUL:in hyväksymistä Suomen ennätyksistä: https://www.tilastopaja.eu/fi/db/rec.php
Hei,Näyttäisi olevan vuodelta 1933.Singerin Y-sarjan valmistusajankohtia voi tutkia täältä: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Kyseessä on kappale Meidän talon porukka, jonka on säveltänyt Veikko Samuli (nimimerkillä Eno-Samuli) ja sanoittanut Jorma Toiviainen. Se on julkaistu Atsipoppaa-levyllä vuonna 1983.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Kävin läpi kokoelmamme Suomenlinna-aiheisia kirjoja mahdollisimman laajalti mutta valitettavan laihoin tuloksin. Suomenlinnaa käsitteleviä kirjoja kyllä on paljon, mutta juuri missään niistä ei käsitellä saarten väestöä eikä varsinkaan erikseen 1950- ja 1960-lukuja. Ainoa löytämäni kirja, josta saattaisi olla apua, on Ove Enqvistin ja MIkko Härön teos Varuskunnasta maailmanperinnöksi ( http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&SORT=D&searcharg=var… ), jonka luvussa Suomenlinna kaupunginosana -> Asukkaat on pari sivua tekstiä saarten väestöstä kyseisillä vuosikymmenillä.
Tutkin myös tieteellisten kirjastojen valikoimaa Melinda-tietokannasta, mutta sieltäkään ei sopivaa aineistoa tuntunut löytyvän.
Ehkä asiaa kannattaisi…
Salasanaa ei voi saada netin kautta, vaan ainoastaan käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Pyydä salasana käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Kirjastokortti täytyy luonnollisesti olla mukana.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston etusivulta linkistä Kaukolainaus löytyvällä kaukopalvelulomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lomakkeessa kysytään kirjastokortin numeroa.
Kaukolainasta saatat joutua maksamaan postituskuluja 5-7 euroa.
Kaukolainatilauksen voi tehdä myös asioimalla missä tahansa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteessä
Kirjastojen määräykset myöhästymismaksuista löytyvät kirjastojen käyttösäännöistä ja maksuista.
Kirjastoaineiston lainaus on maksutonta, mutta aineistosta jota ei eräpäivään mennessä ole palautettu on kuitenkin mahdollista periä myöhästymismaksuja, joiden suuruus vaihtelee eri kirjastoissa. Eri kirjastojen maksuja löydät kirjastojen kotisivuilta, joita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
Kysymyksessä on Kummitusmatkat-niminen teos (suom. 1991), alaotsikko sillä on Seikkaile ja ratkaise. Kirja löytyy esimerkiksi Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, joten kannattaa tehdä varaus.
Hei, ja kiitos maukkaasta kysymyksestä!
Tarkoitittekohan sitä, että peruna hajoaa kypsennettäessä? Siinä tapauksessa ensimmäisen alle laittamani linkin mukaan kyse olisi tärkkelyksen määrästä perunassa. Kiinteässä perunassa on Kalaneuvokselta tulevan ohjeen mukaan vähemmän tärkkelystä, mistä johtuen se ei hajoa kypsennyksen aikaan.
Toisessa laittamassani linkissä ruokatoimittaja Annika Elomaa tuo esiin, että varhaisperunoista ei kannattaisi tehdä keittoa. Syyksi hän mainitsee niiden vetisyyden.
Toivottavasti tämä auttaisi vähän!
Paras kalakeitto: Vinkit täydelliseen kalasoppaan | Makuja | MTV Uutiset
Ruokatoimittaja paljastaa: näin teet elämäsi parhaan kalakeiton | Maku (meillakotona.fi)
