Vuoden 2013 taulukkoa ei näytä tällä hetkellä olevan kirjastoissa. Vuodelta 2007 oleva taulukko löytyy esim. Tampereen kaupunginkirjastosta, sekä useasta ammattikorkeakoulukirjastosta.
Tapion sivuilta löytyy oheinen tieto vuoden 2013 taulukosta http://tapio.fi/tuote/summa-arvomenetelman-aputaulukot-ita-suomi/
Summa-arvomenetelmän aputaulukot, Itä-Suomi
Summa-arvo_160[1]
Aputaulukot ovat uudistuneet kesällä 2013. Taulukot toimitetaan sähköpostitse pdf-tiedostona. Siten ne on helppo jakaa koko organisaationne käyttöön.
Seuraavasta teoksesta on varmasti hyötyä:
Häyry, Heta: Hyvä, kaunis, tosi - arvojen filosofiaa , 1997
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta
www.libplussa.fi
Voit myös tehdä omia hakuja Plussasta käyttämällä hakusanana jotakin
filosofiaan liittyvää termiä esim. 'etiikka'.
Netistä löydät hyviä linkkejä vaikkapa linkkikirjasto
Makupaloista osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/filosofi.htm
Voisiko kyseessä olla Dieter Hermann Schmitzin kirja Kun sanat ei kiitä: suomalaisinta sanaa etsimässä? Tämä romaaniksi luokiteltu kirja on ilmestynyt vuonna 2017. Tässä linkki kustantajan sivuille, jossa kirjasta on lyhyt kuvaus: https://atena.fi/kun-sanat-ei-kiita
Wikipediaan joudun tässä vastauksessa nyt tyytymään.
Asser Stenbäck (https://fi.wikipedia.org/wiki/Asser_Stenb%C3%A4ck)
"Hesperian sairaalan johtavana ylilääkärinä 1957–1965"
Carl-August Borgström (https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl-August_Borgstr%C3%B6m)
"Hesperian sairaalan apulaisylilääkärinä 1952–1961 ja ylilääkärinä 1961–1975"
Tiedot löydetty läpikäymällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_psykiatrit
Hesperian sairaala on perustettu 50-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä ja sairaalarakennus on valmistunut 1962. (https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/10/BET0603_s30-35.pdf ja https://fi.wikipedia.org/wiki/HYKS_Psykiatriakeskus)
Tarkempia tietoja…
Terveystieteiden keskuskirjasto toimii myös WHO:n dokumentaatiokeskuksena, tietoa verkko-osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/who/who1.htm
Kysymäsi teos löytyy Terkon kokoelmista, voit pyytää sitä kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
Warner Music Finland tosiaan lanseerasi vuonna 2013 Suomalaisen musiikin historia -nimisen nettipalvelun, jonka kautta digitoitua aineistoa saattoi kuunnella, jos kuuntelijalla oli Spotify-tili:
https://musicfinland.fi/fi/kuulumisia/suomalaisen-musiikin-historia-digitaalisesti-kuunneltavissa
Tätä sivustoa ei kuitenkaan enää löydy. Kannattaa varmasti ottaa yhteyttä Warner Musiciin asian selvittämiseksi. Yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.warnermusic.fi/yhteystiedot/#warner-music-finland
Runo löytyy Risto Rasan kokoelmasta Hiljaa, nyt se laulaa (1974). Runo löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta blogilinkistä.LinkkiArjen siivellä -blogi: https://tarjaje.wordpress.com/2013/07/15/koska-tahansa/
Jõerüütin kirjaa löytyy Kouvolan kaupunginkirjastosta ja Helmet-kirjastosta. Aineiston paikannuksessa voi käyttää monihakua, joka etsii Suomen kirjastojen tietokannoista, http://monihaku.kirjastot.fi.
Olet löytänyt aiheestasi hyviä lähteitä internetistä. Myös Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) sivuilla on linkkejä aiheeseen Tieteenalojen Lääketiede ja sairaudet-kohdassa.
Yleiskatsauksia aiheesen löytyy esim. teoksista Kinnula, Brander, Tukiainen (toim.): Keuhkosairaudet, Duodecim 2005, Haahtela: Allergian ABC: kodin allergiaopas, Tammi 2003, Haahtela, Hannuksela, Terho (toim.): Allergologia, Duodecim 1999. Lisäksi aiheesta löytyy lehti Hyvä hengitys, joka tulee mm. Jyväskylän kaupungikirjastoon.
Yleisissä kirjastoissa hengitykseen ja hengityselinsairauksiin liittyvä hyllyluokka on 59.532, allergiat ovat luokassa 59.58 ja kurkku-korva-ja nenätaudit löytyvät luokasta 59.59.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Internet-sivuilla esitellään eteläkarjalaisia kirjailijoita. Sivuilta löytyy Anni Swanin elämäkertatiedot ja teosluettelo osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 (tai www.lappeenranta.fi/kirjasto, Etelä-Karjala -aineisto, Eteläkarjalaisia kirjailijoita).
Nilsiän kirjastossa on saatavilla kirjat Robinsonista muumipeikkoon sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, joissa on lyhyet elämäkertatiedot. Samoin pystyt tilaamaan omaan kirjastoosi elämäkerran Anni Swanista, tekijä Maija Lehtonen. Anni Swanista on kirjoitettu myös jonkun verran lehdissä, tiedot niistä löytyvät Aleksista. Lehtiartikkeleita sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi.
For dummies -sarjassa ei ole MS-Dos opasta, mutta kirja Pc for dummies (Dan Gookin & Andy Rathbone ) käsittelee laajemmin DOS käyttöjärjestelmää. Kirjan on suomeksi kääntänyt Reija Becks (1996), käännöksen nimi on sama kuin alkuteoksenkin PC for dummies.
Hei!
Google-haussa tuli tieto, että ko. kirjeitä säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen 1 vuorokausi). Arkistolaitoksen sivulla kohdassa asiakirjojen tilaaminen sanotaan, että asiakirjoja voi tilata ainoastaan toimipisteissä paikan päällä sähköisen tilauspalvelun avulla. Tutkijasalien päivystäjät neuvovat tilauksen laadinnassa ja toimittavat tilatut asiakirjat tutkijasaliin tutkittavaksi. Em. tiedot löytyvät www.arkisto.fi -sivulta, samoin kuin Hämeenlinnan maakunta-arkiston yhteystiedot. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta voi kysyä lisätietoja asiasta.
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään myös yrtteihin liittyviä uskomuksia ja tarinoita.
Annemarta Borgeni, Minun yrttini, kirja yrteistä, yrttiruuista ja muustakin, Otava, 1999.
Marjaleena Hovila, Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit, Biokustannus oy, 1997.
Jonsson, June, Yrttikirja, Kirjayhtymä, 1980.
Olisiko kyseessä Pirjo Tuomisen Satakunta-trilogia,johon kuuluvat kirjat Suuren joen maa (Tammi, 1996) Kuningasväylä ( 1997) ja Tulen pojat, veden tyttäret ( 1998)
Kirjojen saatavuustiedot osoiteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsuuren+joen+maa&searchscope=9&m=&l…