Yhden skenaarion mukaan kaakaon viljely loppuu maailmasta vuoteen 2050 mennessä. Kaakaon kasvattaminen ei kohta enää onnistu, sillä kaakaon nykyinen viljelyalue päiväntasaajalla kuumenee ja kuivuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Se heikentää kaakaosadon määrää ja laatua, mikä voi osaltaan aiheuttaa paineita uusien alueiden raivaamiselle. Tämän vuoksi Suomessakin yritetään kehittää suklaata, joka ei sisällä lainkaan kaakaota.
Lähteitä:
https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-suomessa-valmistetaan-suklaata-jossa-ei-ole-kaakaota/#5909aec7
http://murros.jyu.fi/lue/suklaa-loppuu-oletko-valmis-aikaa-on-enaa-muutama-vuosikymmen-tai-syntisen-hyva-herkku-voi-olla-mennytta-6.51.1733.ac707a39f8
https://suomenluonto.fi/uutiset/hyva-paha-suklaa/…
Suomen Kirjailijaliiton sivuilla kerrotaan, että agenttien palkkiot ovat usein provisio myynnistä, lisää tietoa palkkioista löydät Kirjailijaliiton sivulta, jossa luetellaan myös Suomessa toimivat kirjallisuusagentuurit: Agentuuri vai neuvottelenko itse? - KirjailijaliittoKotimaiset kirjamarkkinat ovat hyvin pienet, joten usein agentit tulevat kuvioon lähinnä siinä vaiheessa kun kotimaisen kirjan käännösoikeuksia markkinoidaan ulkomaisille toimijoille esimerkiksi kansainvälisillä kirjamessuilla. Kotimaisilla markkinoilla agentit eivät samalla tavalla toimi kuin isommilla kielialueilla.Mitään yleispätevää tietoa ei ole siitä millaisia markkinointisuunnitelmia kustantamot kirjailijoilleen laativat tai miten paljon kustannuksiin osallistuvat…
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa puurakentamisesta ja myös erityisesti puurakentamisen historiasta:
Isotalo, Merja
Hirsisalvoksesta betonielementtiin : suomalaisen maaseudun rakennuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo ;
[Helsinki] : Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1998
Moderni puukaupunki : puu ja arkkitehtuuri / toimittaneet Markku Karjalainen, Jouni Koiso-Kanttila ; julkaisija: WoodFocus oy ; artikkelien kirjoittajat: Jari Heikkilä .. [et al.]
[Helsinki] : Rakennustieto, 2002 (löytyy myös Lakia-kirjastoista)
Miller, Judith
Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller ; valokuvat: James Merrell ; esipuhe: Panu Kaila ;
Helsinki : WSOY, 2002 (ei suomalainen, eli käsittelee laajemmin puurakentamisen historiaa)…
Lille Lindmäeltä on suomennettu kaksi kirjaa:
Näkijä ja parantaja : bioenergian avulla uuteen tieteeseen (2004)
Kirja löytyy Kyyti-kirjastojen alueelta Kouvolasta ja Kuusankoskelta. Saatavuuden voi tarkistaa ja varauksen tehdä sivulta www.kyyti.fi kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Tähdet biokentässä ja taivaalla (2008)
Tätä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa, mutta kirja löytyy monesta maakuntakirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi (maksu 3 euroa) mm. www.kyyti.fi -sivuilta kohdasta Lomakkeet löytyvällä Kaukolainapyyntölomakkeella.
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Selkokielestä on kirjoitettu esim. seuraavat teokset:
Hintsala, Susanna: Tuettua vuorovaikutusta--selkoryhmän ohjaajan opas. 1997
Selkoa selkokielestä. 1994 (toim. Ari Sainio)
Selkokirjoittajan opas. 1990 (toim. Pertti Rajala)
Selko-oppimateriaalin tekijän opas. 1995(toim. Johanna Juvonen & Päivi Fadjukoff )
Teksti, joka rakastaa lukijaansa--kirjoituksia selkokielestä. 2000 (toim. Ari Sainio)
Helsingissä toimii HERO - Helsingin seudun erilaiset oppilaat, Vilhonkatu 4 B 13 00100 Helsinki,
puh. 09-6869 3500, fax 09-6869 3520. Heillä on runsaasti tietoa ja aineistoa aiheesta.
Myös Kallion kirjastossa on paljon luki-häiriöihin liittyvää aineistoa, esimerkiksi lehtiartikkeleita.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kallio/omat/luki.html…
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Ottobre-lehteä näyttää olevan useissa Helmet-alueen kirjastoissa. Lehtiä voi Helmetissä varata seuraavasti.
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja pin-koodillasi
etsi lehti, jonka numeron/numeroita haluat varata
klikkaa tietueen yläosassa olevaa "Varaa"-painiketta
valitse avautuvassa ikkunassa se numero, jonka haluat varata
valitse noutopaikaksi se kirjasto, josta haluat noutaa aineiston
kun varaus on noudettavissa, saat sähköpostiin ilmoituksen
nouda varaus kirjastosi varaushyllystä ja lainaa kirjastokortillasi
Arto-artikkelitietokannassa voi etsiä trikoo-ompelun ohjeita vaikkapa haulla käsityölehdet trikoo. Näin löytyi muun muassa seuraavat artikkeliviitteet: …
Oloilta kirjoitetaan yhteen, koska se muodostaa yhden käsitteen.
Lisää yhdyssanoista esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Kirjaa voi lainata mm. useista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
Millaista tuotetunnusta tarvitsisit? Julkaisijoilla voi olla omia tunnuksiaan, jollaisen voi kuka tahansa kehittää kyselemättä asiasta keneltäkään. Siihen voi vaikkapa valita julkaisijan lyhenteen ja sopivia numeroita.
Musiikkikappaleille on olemassa myös ISRC-tallennekoodi, joka on kansainvälinen virallinen järjestelmä. Suomessa sitä hallinnoi Musiikkituottajat - IFPI Finland ry, ja järjestelmään liittyminen on maksullista. Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.ifpi.fi/info/palvelut/.
Kyllä voi. Tästä linkistä avautuu editointitilan käyttömahdollisuudet: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/editointitila.htm.
Ajan voi varata lehtilukusalin asiakaspalvelusta puh. 03-8125 550.
Tässä tarkoitetaan sitä, että mitä korkealaatuisempi tallenne tehdään, sitä lyhyempi aika tallennetta levylle mahtuu. Heikoimmalla laadulla levylle sopii enemmän materiaalia, siis pidempi tallenne.
Siihen, miten kauan itse tallentaminen kestää, ei tallenteen laatu vaikuta, koska prosessi vie juuri niin kauan kuin alkuperäinen VHS pyörii.
Tällä hetkellä peliä ei näytä olevan hyllyssä missään kirjastossa. Sen sijaan kaksikin kappaletta on matkalla varaajille, pari on jo odottamassa noutoa. Ehkä jokin näistä on sinun varaamasi? Kun et kertonut mitään yhteystietojasi, en valitettavasti pysty tarkistamaan, missä tilassa juuri sinun varauksesi tällä hetkellä on, mutta kyllä, jos olet tehnyt varauksen, niin pelin pitäisi tulla sinulle valitsemaasi kirjastoon.
Petra Szabolla on kaksi mustavalkoisista lampaista kertovaa kuvakirjaa. Eemeli ja Emilia on ilmestynyt Kustannus-Mäkelän julkaisemana suomeksi vuonna 1988 ja Pietu, pikku lammaspuoli on julkaistu Satusiivet-kerhon kirjana 1992. Kirjojen alkukieliset nimet ovat Emil och Emilia ja Emil, det halva fåret. Kirjojen kansikuvat löytyvät näiden nimien ja esim. Googlen kuvahaun avulla.
Ellibs-kirjaston aloitussivun ylälaidassa on harmaa palkki ja siinä pudotusvalikko Saatavuus. Klikkaa pudotusvalikko auki ja valitse sivu Saatavilla heti, niin näet, mitkä teokset ovat vapaina heti lainattaviksi.
https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=
