Hei,
aivan noilla sanoilla ei tekstiä löytynyt, mutta Hilja Aaltosen tekstissä Sain herralta kanteleeni (2. säe) löytyy lause "Ja varjoihin Jumalan puistoin minut lauluni valjaat vie."
"Olen laulaja elämän saaton.
Sen tehtävän Herralta sain.
Olen juhlain ja juhlien aaton
ja arjen ja sunnuntain.
Ja varjoihin Jumalan puistoin
minut lauluni valjaat vie.
Ja päiviin, kun kirkkahin muistoin
käy vuosien ylitse tie."
Sanat löytyvät muun muassa täältä: http://forum.netmission.fi/forum/hengelliset/uskonel%C3%A4m%C3%A4n-kysy…
Fono.fi-tietokannasta ilmenee, että tekstin on säveltänyt Pekka Kuokkala. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ebf228d2-daba-4789-a96e-717f…
Suomen kansallisbibliografian mukaan, jonka kautta näkyy kaikki Suomessa julkaistu, Mikko Valveelta ei ole julkaistu runoja. Mikko Valve on ollut mukana tekemässä joitakin ravintola-alan tietokirjoja. Tosin kyseessä voi olla toinen, samanniminen henkilö. On mahdollista, että runoja on jossakin useiden tekijöiden kokoomateoksessa, mutta tällaisten runojen etsiminen tietokantojemme kautta ei onnistu.
Kyseessä on varmaan Olivier Dahanin ohjaama elokuva Pariisin varpunen: Edith Piaf (2007). Se löytyy Turun kaupunginkirjastosta DVD:nä sekä vuodelta 2007 että uusintajulkaisuna vuodelta 2014 nimellä Pariisin varpunen: la vie en rose: Edith Piaf. Marion Cotillard sai elokuvasta parhaan naisnäyttelijän Oscarin.
Voit tehdä varauksen kumpaan vaan näistä elokuvista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&dfApplied=1&lookfor=Pariisin+varpunen+&type=Title
Laulun lyriikat ja nuotit löytyvät mm. teoksista Nuoren seurakunnan veisukirja tai 100 laulua Suomesta. Kirjat löytyvät Vaara-kirjastojen tietokannasta, useista eri kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=simojoki+olet+vapaa&type=…
Hei,
Kyseessä taitaa olla Bjørn Sortlandin Silmätyksin (WSOY, 2007). Kannessa olevalla tytöllä ei ole aurinko- tai silmälaseja ja kirjassa matkataan Firenzeen. Kannen värimaailma täsmää ja muutnekin osuu silmäsairautta myöten yksiin kuvailun kanssa. Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud7ed8fbf-db48-4077-8093-a…
Suuren toivelaulukirjan osassa 19 (2008) julkaistun Hair-musikaalin laulun Good morning starshine on suomentanut Esko Elstelä. Laulun suomenkielinen nimi on tässä Hei, tähdet taivaan.Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä myös musiikin tekijätietoja.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4974667?sid=4736873623
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Hei!Ilmeisesti italialaisistä käännösiskelmistä ei ole olemassa omaa tietokantaa mutta tietoa niistä löytyy eri kirjastojen tietokannoista ja Wikipediasta joihin olitkin jo tutustunut. Näiden lisäksi on olemassa esimerkiksi tällainen sivusto: https://www.tiedonportailla.fi/italianmusiikki/Myös eri musiikkipalveluista (Spotify, Apple Music jne.) löytyy käyttäjien luomia soittolistoja. Myös musiikin tunnistussovellukset (esim. SoundHound) tunnistavat soivan tai hyräillyn kappaleen ja kertovat kappaleen, myös alkuperäisen, tiedot. Myös tältä sivustolta (Kysy kirjastonhoitajalta) saattaa löytyä vastauksia aiemmin esitettyihin kysymyksiin tästä aiheesta. Google-hakuun syöttämällä hakusanat "italialaiset käännösiskelmät", "Saukki…
Varausten saapumisesta ilmoitetaan kirjeitse kotiin. Jos sinulla on käytössäsi kirjaston verkkopalvelu, näet lainasi ja varauksesi myös internetin kautta tai saat halutessasi ilmoituksen saapuneista varauksista sähköpostiisi.
Kysymyksesi on todella laaja ja myös epämääräinen. Tuosta ajasta löytyy tutkimusta monesta eri näkökulmasta (ihmisten järjestäytymisestä Kansa liikkeessä; naishistoriasta mm. Anne Ollilan tutkimukset) ja eri vuosikymmeniltä (esim. 1920-luku Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna; 1930 -luku Ajan paineessa; Suomen modernisoitumisesta Matkoja moderniin. Perusteoksia ovat Suomen historian pikkujättiläinen; Suomen kulttuurihistoria -sarjat niin 1930-luvulta kuin 1970/1980-luvulta; W+G kustantama Suomen historia 1980-luvulta käsittelee jo arkea.
Kirjastojen aineistorekistereistä kannattaa hakea asiasanoilla arkielämä+historia; mikrohistoria, mentaliteettihistoria. Kaiken kaikkiaan gradua tekevän kyllä kannattaa käydä kirjastoissa paikan…
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Yleisistä kirjastoista ei kysymiäsi tilastoja löydy. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Tilastokeskuksen kirjastoon: http://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html.
Kannattaa tutustua myös EURES-portaaliin: http://europa.eu.int/eures/. Portaalissa kerrotaan rekrytoinnista Euroopassa. Helsingin Sanomien arkistosta löytyi artikkeli, joka oli päivätty 15.7.2005. ”Suomalaisia sairaanhoitajia on ollut töissä Yhdysvalloissa omatoimisesti aiemminkin, mutta nyt kyseessä on ensimmäinen suurempi rekrytointikampanja. Suomalaisia on aikaisemmin lähtenyt Saksaan, Itävaltaan ja Saudi-Arabiaan sekä varsinkin laman jälkeen Britanniaan, Norjaan ja eniten Ruotsiin. Tällä haavaa hoitoalan henkilöstöä työskentelee ulkomailla noin 6500 (vuoden 2005 tieto), joista…
Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löydät kirjoja koodaamisesta käyttämällä hakusanaa ohjelmointi. Koodauskieliä on useita, monesti kirja käsittelee jotakin tiettyä niistä. Alla joitakin uusimpia kirjoja ohjelmoinnista:
- Coding for kids for dummies / by Camille McCue (2015)
- C programming : absolute beginners guide / Greg Perry and Dean Miller (2014)
- Computer coding for kids : a unique step-by-step visual guide, from binary code to building games / [Carol Volderman ... et al.] (2014)
- Pieni Java 8 -kirja / Juha Peltomäki (2014)
Koodaustunti.fi- ja koodi2016.fi-sivuilta löytyy paljon perustietoa koodauksesta ja myös harjoituksia:
http://koodaustunti.fi/
http://koodi2016.fi/
Bent Rasmussen tuntuu todella olevan yleinen nimi nettihaun mukaan!
Varsin vähän tietoa kirjailija Bent Rasmussenista löytyy. Hän on syntynyt 21.9.1934 Silkeborgissa Tanskassa ja kirjoittanut varsin mittavan tuotannon lastenkirjoja, aikuisten romaaneja, teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Kirjoja on yhteensä n. 50 ja palkintojakin lukuisasti. Jonkin verran tietoa hänestä löytyy http://www.forfatterweb.dk/oversigt/rasmussen/print_rasmussen. (Otsikolla Hele portrættet om Bent Rasmussen)
Elokuvaksikin tehty Det skaldede spogelse on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1984 nimellä Jasper, Hankatten og det skaldede genfaerd. Etsiskelin kumpaakin kirjaa, mutta Suomen kirjastoissa teosta ei näytä olevan saatavissa, lähin…
Käytössä olevista artikkelitietokannoista (MEDIC ja ARTO) löytyivät seuraavat viitteet Hämäläinen A: Aviopuolisoiden tuntemuksia vaimon sairastuttua rintasyöpään. Syöpä 1998:6:14-15 ja Hintikka : Uhka elämälle, haaste perheterapialle. Perheterapia 1995:4:18-22. Lehtien saatavuutta voit kysyä lähikirjastostasi.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg kirjoittaa aiheesta Kirkonkello-verkkojulkaisussa. Julkaisun mukaan näkemykselle jälleensyntymisestä ei uskontohistorian valossa löydy vankkaa tukea. Koko julkaisun voi lukea alla olevasta linkistä:
https://www.kirkonkello.fi/jalleensyntymisoppi-ja-kristinusko/
Tässä vielä lisävastaus, jonka sain Kirkon viestinnästä:
Kysymys uudestisyntymisestä on laaja teologinen kysymys. Siinä korostuu kasteen merkitys ihmisen elämässä. Raamatun mukaan kasteessa toimii Jumalan Pyhä Henki, joka lahjoittaa uskon ja synnyttää uuden elämän. Paavali kirjoittaa kirjeessä Tiitukselle: ”Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin…
Ken Keseyn romaanin "Yksi lensi yli käenpesän" intiaanipäällikkö on puhumaton, kuulematon, elää omassa maailmassaan.
Mirjami Hietalan nuortenkirjassa "Tapahtui keltaisessa talossa", joka kuvaa psykiatrista lasten- ja nuortenosastoa, on mutistinen pikkutyttöä,
jonka paranemisprosessi on yksi kirjan sivujuonteita.
Jotta voit käyttää kirjastokorttia puhelimella, sinulla täytyy olla kirjastokortti, PIN-koodi ja älypuhelin.Mene nettiselaimella Vaski-verkkokirjaston osoitteeseen vaskikirjastot.fiPaina ruudun yläosassa oikealla olevaa "ukkelin" kuvaa. Puhelimen näytölle tulee kirjautumisikkuna.Kirjaudun verkkokirjastoon kirjoittamalla ylempään kenttään kirjastokorttisi tunnus (kortissa oleva numerosarja, myös siinä olevat kirjaimet) ja alempaan kenttään tunnuslukusi eli PIN-koodisi.Avaa valikko painamalla uudestaan "ukkelin" kuvaa. Valikon keskiosassa on kohta "Kirjastokortit".Paina tekstiä "Kirjastokortit", niin saat näkyviin kirjastokorttisi viivakoodin.Jos painat viivakoodia, saat sen näkyviin isompana. Voit vielä kääntää puhelinta 90 astetta, niin…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy sanahaku-hakutapaa käyttäen antamalla hakusanoiksi vammaisliikunta uinti seuraavat viitteet: Uimahallien käyttötoimikunta: Erityisryhmät uimahalleissa, Helsinki : Opetusministeriö, Tabloid, jakaja, 1990; ja Tuominen, Sinikka: Tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden vesiliikunnasta, Helsinki : Liikuntatieteellinen seura, [1986]. Ènsin mainittua ei tosin ole enää saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, jälkimmäistä kyllä. Saatavuustiedot saa teoksen nimeä hiirellä klikkaamalla. Antamalla Helmetin aihehakuun hakusanan uinti saa yli 60 viitettä. Niitä voi rajata kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen tai ilmestymisvuoden mukaan.…
