IKirjastohakemistosta voi hakea kirjakierrätyspisteitä valitsemalla haun oikeasta laidasta kunnan ja palvelun, https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55243 .
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Yksityishenkilön ottama kuva on tekijänoikeuslain näkökulmasta teos, joka nauttii lain suojaa. Tekijänoikeuslain 2 § säätää, että teoksen tekijä saa ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. 12 § rajoittaa oikeutta siten, että julkistetusta teoksesta saa kuka tahansa ”valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. 22 § sallii myös ”hyvän…
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 4-5) Aadamilla ja Eevalla oli useita lapsia. Ensin syntyivät Kain ja Abel. Aadam ja Eeva olivat elossa silloin, kun Kain tappoi Abelin, sillä heidän kolmas lapsensa Set syntyi vasta veljessurman jälkeen. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Aadam eli Setin syntymän jälkeen vielä 800 vuotta, jona aikana hänelle syntyi lisää poikia ja myös tyttäriä.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/GEN.4/1.-Mooseksen-kirja-4
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'."
Helsingin yliopiston kemian laitoksen mukaan kyseessä ei ole kemiallinen yhdiste vaan tuotemerkki.
Suomessa Kosan vakiinnutti nimensä nestekaasuna jota "vanha" kansa käyttää vieläkin.
Sanan kosan alkuperää on arvioitu tuotemerkin omaavan Kosan Crisplant yhtiön sivulla vapaasti käännettynä seuraavasti.
On olemassa monia selityksiä Kosan nimen alkuperästä, mitään niistä ei ole voitu vahvistaa. Kuitenkin Kauko-idässä Kosan on yleinen nimi ja laajasti käytetty myös kaasubisneksen ulkopuolella. Osissa Japania sanaa ^Ko-san käytetään ystävällisenä tervehdyksenä.
Yksi teoria kertoo, että nimi Kosan olisi peräisin espanjan kielen sanasta "cocina sana" (sound or healthy kitchen), mikä juontuu, kun käytetään kaasua ruoanlaittoon, koska se on…
J.D.Robbin Eve Dallas-kirjat löytyvät julkaisujärjestyksessä verkko-osoitteesta http://jdrobb.com/books/quick.html
Kirjoista on suomennettu tähän mennessä (päivitetty 23.08.2010):
Alaston kuolema (Naked in death). 2004.
Maineikas kuollessaan (Glory in death). 2005.
Kuoleman ikuistama (Immortal in death). 2005.
Kuoleman enkeli, 2009
Kuoleman riitit, 2008 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Kuoleman hurmio, 2006
Englanniksi Eve Dallas-kirjoja vuoteen 2010 mennessä on ilmestynyt 30.
Helmet -aineistotietokannasta http://www.helmet.fi saa J.D. Robbin erikieliset versiot esiin sanahaulla valitsemalla hakusanaksi a:robb, j.d., aineistoksi kirjat ja kieleksi haluttu kieli.
Porkkana on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka kukkii toisena kasvuvuotenaan. Kellarissa säilytetyt porkkanat voi istuttaa siemenviljelyä varten vaikkapa kesäkukkaryhmään. Ilmavat kukinnot sopivat hyvin myös kimppuihin ja kuivakukiksi. Siemenviljely onnistuu parhaiten vanhoilla lajikkeilla, joita voi hankkia perinnekasveihin erikoistuneista liikkeistä.
Antti Riikonen & Mattias Tolvanen, Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? kerrotaan, että Eeli on Eeliksen muunnos ja Eelis on alkuaan heprean Elisa (Jumala on pelastukseni), joka nyt on tytön nimi. Eeli nimeä on annettu sekä pojille että tytöille: nimellä oli "Suomessa ... 1980-luvun alussa lähes 1 400 miespuolista kantajaa ja lisäksi toistasataa naista." (Nimipäivättömien nimipäiväkirja / Pentti Lempiäinen). Lempiäisen mukaan Eeli-nimi esiintyy Vanhassa testamentissa (1. Sam. 1-4). "Heprean sana Eli merkitsee suomeksi "korkeus" ja sisältää myös ajatuksen "Jumala on yläpuolellamme"."
Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen ja kertomaan, että Sirpa-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sirpaa on vanhastaan käytetty Siirin lempinimenä, mutta se on yhdistetty myös yleiskielen sanaan sirpale - nimistöntutkijoistamme Pentti Lempiäinen tosin pitää tätä yhteyttä vaikeana mieltää; Kustaa Vilkuna taas on tarjonnut nimen lähtökohdaksi myös sirpale-sanan vanhoja puhekielisiä muotoja sirppanaa ja sirpanaa.
Sirpa-nimi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa, näyttelijä Sirpa Tolonen (o.s. Aro, 1900-2001), oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka myöhemmin virallistettiin. Nimi yleistyi 1930-luvulla ja almanakkaan se otettiin vuonna 1950. Suosituimmillaan se oli…
Toistaiseksi suomennetut Karen Kingsburyn romaanit kuuluvat kaikki samaan Baxterin perhesagaan. Kirjojen suositeltu lukujärjestys on seuraavanlainen: ensin ns. Redemption-sarjan viisi osaa, sitten viisiosainen Firstborn-sarja. Tämän pitemmälle ei Baxterin perheen vaiheita ole suomeksi saatavilla.
Uskollinen sydän (Redemption), Petollisella jäällä (Remember), Valheiden verkossa (Return), Ei pakotietä (Rejoice), Perhesalaisuus (Reunion); Kuuluisuuden hinta (Fame), Epätoivon vangit (Forgiven), Valheen jäljet (Found), Julkisuuden valokeila (Family), Luja tahto (Forever).
https://www.karenkingsbury.com/baxters
Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen…
Pentti Lempiäisen mukaan nimi Elina on peräisin keskiajalta ja luultavasti suomalainen versio Helenasta.
Helena-nimen taustalla on aurinkoa tarkoittava sana helios. Nimi saattaisi tarkoittaa aurinkoa tai loistavaa. Kreikan mytologian mukaan Helena oli ylijumala Zeuksen ja myöhemmin joutseneksi muutuneen Ledan tytär.Eurooppalaisiin kalentereihin nimen on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
WSOY, 1999
Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363.
Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kirjallisuudesta ei vastausta löydy, mutta Metsähallituksen kaksi asiantuntijaa vastasi samansuuntaisesti: Etelä-Suomessahyvissä olosuhteisa 10-15 vuodessa, Rovaniemen korkeudella hyvissä olosuhteissa 20-25 vuodessa.
Pekka.Nojd@metla.fi vastaa Metlan kasvukokeista, josta enemmän tietoa :
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/index.htm
Metsänhoitaja, joka on tehnyt kuusen kasvuun jollain tavalla liittyvästä aiheesta gradun,arvioi Etelä-Suomessa 2 metriseksi kasvun kestävän n. 10 (-15) vuotta. 20 vuotiaina kuuset ovat noin 10 m, eli vauhti kiihtyy...!
Olen pahoillani vastauksen viivästymisestä, osittain se johtui kontaktieni matkoista ja juhannuksesta.
Kesäisin terveisin
Seija Ålander
informaatikko
Lapin maakuntakirjastosta
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä. Viime aikoina suosio on tosin ollut laskussa. Alkuperältään Tarja-nimi tulee kreikan Dariasta, joka taas on Dariuksen - mahtavan - feminiinimuoto. Venäjän kielessä Tarja-nimen eri muotoja on käytössä 17 kappaletta; muun muassa Darja tai Darija. Taru, Tari ja Taija ovat myös Tarja-nimen muunnelmia.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2003)
Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä.
Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat. Tehtävänimikkeitä voivat olla ainakin kirjastonhoitaja, osastonjohtaja, kirjastonjohtaja ja informaatikko. Lisäksi tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat sen mukaan, miten vaativaksi työ on arvioitu. Myös mahdollinen vuorotyö vaikuttaa palkkaan hiukkasen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy tietoa kunta-alan palkoista. Ne perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sivuston mukaan kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka oli vuonna 2011 keskimäärin 2208 euroa (kokonaisansio 2480 euroa) ja kirjaston johtajan 2589 euroa (kokonaisansio 2927 euroa).
http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2012/fram…
Akavalaiset työmarkkinat 2009 -julkaisun…
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
