Valitettavasti tuota laulua ei löytynyt. Tästä Violan hakutuloksesta näet samantyyppisiä kappaleita siltä varalta, että tuo etsimäsi olisi niiden joukossa.
Tunnistaisiko joku lukijamme laulun?
Valitettavasti suunnistuksesta ei löytynyt kovin montaa kaunokirjallisuuden teosta näillä kriteereillä.Yksi tähän sopiva teos kuitenkin olisi Favilla Micaelan ruotsinkielinen teos Ett enda stort skämt.Suomenkielellä vinkkaan tutustumaan- Arkko Edith: Aurora/Eino (lajina jääkiekko)- Salama Annukka: Sulamispiste (lajina jääkiekko)- Hannah Grace: Icebreaker – Sulavaa jäätä (lajina jääkiekko)- Kallio T.T.: Helleauer (lajina jalkapallo)- Häkkinen Mirjami: Ihmepoika Leon (lajina jalkapallo)- Cassidy, Cathy: Kesäunelma (lajina baletti, osa kirjasarjaa)Lisäksi löysin Kirjasampon sivuilta sivupiirin tekemän vinkkilistan nuortenkirjoja, joissa harrastetaan, käsitellään tai sivutaan jotakin urheilulajia:Kirjalla kuntoon! - urheilukirjoja nuorille |…
Suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy tietoa Leena Krohnista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Yle Areenasta löytyy dokumentti Leena Krohnista sarjassa Ammatti: kirjailija:
https://areena.yle.fi/1-1382789
Kirjallisuutta:
Miten kirjani ovat syntyneet. 3 : Virikkeet, ainekset, rakenteet, WSOY, 1991.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi,Suomen kirjastoseura, 1987.
Krohn, Inari, Muusa kirjahyllyssä : kertomus lapsuudesta ja sen lopusta, Gummerus, 2004. (Leena Krohnin sisaren muistelmateos)
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia…
Pääkaupunkiseudun yhteishausta plussasta löytyi seuraavat uskottomuutta käsittelevät tietokirjat: Eskapa, Shirley: Toinen nainen - ystävä vai vihollinen?, Otava 1985; Leppänen, Seija: Kävelevä sisällissota, Uusi tie 1999; Kontula, Osmo: Intohimon hetkiä, WSOY 1997; Mazzarella, Merete: Uskottomuuden houkutus, Kirjayhtymä 1997; Kaunokirjallisuuden puolella toisena naisena/miehenä olemisen ja uskottomuuden aihetta on käsitelty laajasti. Tässä joitain viitteitä: Kilpinen, Inkeri: Miehelläni on toinen nainen, Kirjayhtymä 1992; Koivisto, Sesse: Kevät tuli elokuussa. Otava 1997; Koivosto, Sesse: Säröjä lasitalossa, Karisto 2000; Mead, Juliette: Kaupunkirakkautta, Otava 2000; Wiazemsky, Anne: Hymni rakkaudelle, WSOY 1998; Laine, Sirkka: Myrtti,…
Anton Tsehovilla on yksi luisteluaiheinen novelli, mutta siinä ei kuvailemasi kaltaista romantiikkaa esiinny. Tsehovin novelli Leikkiäkö vain? kuvaa talvista kelkkailua ja kahden nuoren välillä kipinöivää tunnetta.
Toisaalta Virginia Woolfin romaanissa Orlando on kuvaamasi kaltainen luistelukohtaus, jossa Orlando kuvailee tunteitaan luistelevaa venäläisruhtinatarta kohtaan.
Myös muusikkona paremmin tunnettu Patti Smith on kirjoittanut tarinan, jossa luistelijaa katselee mies. Se on hänen osin omaelämäkerrallisessa teoksessaan Omistautuminen. Minna Rytisalon uudessa romaanissa Rouva C on myös romanttinen luistelukohtaus. Eikä sovi unohtaa Topeliuksen Välskärin kertomuksia, jonka toisessa osassa on luku "kohtauksia luistinjäällä".…
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Sitaatti löytyy kirjasta "The works of Aristotle. Volume VII;
translated into English under the editorship of W.D. Ross".
Kirja on tällä hetkellä paikalla Pasilan kirjavarastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe+works+of+Aristotle.+Vol…
Voit uusia lainasi HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Jos olet unohtanut tunnusluvun, voit pyytää uuden sähköpostiisi kirjatumissivulla olevasta linkistä. Omiin tietoihin kirjaudutaan HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu".
Jos sinulla ei ole tunnuslukua, voit uusia lainasi puhelimiste soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta. Saat tunnusluvun käydessäsi kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, kuvallinen Kela-kortti, passi tai ajokortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähes julkaisuvalmiita vainajan muistokirjoituksia eli nekrologeja tehdään merkittävässä asemassa olevista ja kuuluisista julkisuuden henkilöistä tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Asiaan vaikuttavat mm. henkilön korkea ikä, elämäntapa, sairaudet sekä vähentynyt esiintyminen julkisuudessa. "Pöytälaatikossa odottavia" muistotekstejä päivitetään säännöllisesti. Esimerkiksi näyttelijä Elizabeth Taylorin nekrologi oli valmiina The Times -lehdessä 12 vuotta.
Nopeatempoisessa mediamaailmassa ensimmäinen julkaisija saa kilpailuetua. Asetelman kääntöpuolena nekrologeja pääsee julki ennenaikaisesti - huhujen, väärinkäsitysten ja ennakoivien arvailujen takia.
https://latimesblogs.latimes.com/afterword/2011/03/elizabeth-taylors-ob…
https://www.…
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet…
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy 'evakot' -asiasanalla paljonkin aineistoa, muistelmia ja tietokirjoja. Myös verkosta löytyy artikkeleita. Ehkä kannattaa vilkaista aineistoa ja katsoa sitten mitkä kirjat, artikkelit kiinnostavat eniten ja tehdä aiheen rajaus sitten sen pohjalta mistä näkökulmasta niissä evakkoaihetta tarkastellaan?
Tässä muutamia esimerkkejä kirjaston aineistotietokannasta löytämistäni teoksista:
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkotie (Ajatus, 2006)
Kuorsalo, Anne: Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (2014)
Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja…
Ohjeet Helmet-kirjastojen e-aineistojen käyttöön löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(44045)
Helmet-kirjastojen e-aineistoja pitäisi lukemaan ja kuuntelemaan myös Suomen ulkopuolella. Jos sinulla on ongelmia Ellibs-sovelluksen kanssa, voit lähettää viestin tästä linkistä löytyvään osoitteeseen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Ellibs_toimii_myos_mobiilisovelluksessa(123201). Ellibs-palvelua voi käyttää myös nettiselaimen kautta.
Toukalla on peräpuolessa selvästi erottuva pitkä sukastupsu. Kodintuholaisista näkyvä sukastupsu on vyöturkiskuoriaisella ja pilkkuturkiskuoriaisella sekä riesakuoriaisella. Myös vyöihrakuoriaisella on pienet piikkimäiset ulokkeet takapäässään.
Kuvassa oleva toukka on tummahko. Toukka näyttää jommaltakummalta turkiskuoriaisista, vaikka ne ovatkin tekstiili- eikä elintarviketuholaisia. Mikään elintarviketuholaisten toukista ei täsmää tuntomerkeiltään tämän teidän toukan kanssa.
Lähde:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jäykkäkouristuksen aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin erittämä myrkky. Bakteeria esiintyy paljon eläinten suolistossa ja maaperässä, erityisesti viljelymaassa. Tartunnan voi saada esimerkiksi maaperästä haavan, ihorikon tai eläimen pureman kautta, esimerkiksi polkupyöräillessä tulleesta haavasta, ruosteiseen naulaan astumisesta, puutarhatöissä tulleesta nirhamasta tai kukkaruukun särkymisestä sisätiloissa.Suomessa lapsille annetaan kolme rokotetta, joihin sisältyy suojaa jäykkäkouristusta vastaan. Rokotussuojan ylläpitämiseksi aikuisiälläkin tarvitaan tehosterokotteita. Lisäksi tapaturmatilanteissa voi tehosterokote olla tarpeen, jos jäykkäkouristuksen riski on suuri ja…
