Mediaa ja sosiaalista mediaa käsitellään ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa:
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Bates, Laura: The burning
Bourne, Holly: Mitä tytön täytyy tehdä?
Noël, Alyson: Musta lista
Palviainen, Jukka-Pekka: Virityksiä
Sugg, Zoe: Girl Online -sarja
Thomas, Angie: On the come up
Kustaa Vilkuna kytkee Etunimet-kirjassaan Heljon yhdessä Heljan, Heljen ja Heljun kanssa nimeen Heljä, joka on yksi Helena-nimen kansanomaisista muunnoksista. Toisaalta hän huomauttaa, että Virossa nämä nimet ovat Helga-nimen toisintoja. Vielä nimipäiväkalenterissa ollessaan Heljo puolestaan oli yhdistetty nimiin Elias ja Eljas
Suomessa harvinainen Heljo oli yleisimmillään miehen nimenä vuosina 1920-59, joina sen sai 35 poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille, mutta tavallisempi se on ollut pojilla, ja miesten nimien joukosta se löytyy myös vanhojen kalenterien nimipäivälistauksista. Tällä perusteella saattaisi ehkä päätellä Heljon sittenkin pohjautuvan enemmän Helgan sisarnimeen Helgeen tai Eliakseen …
Simone Margantin oli Edith Piafin luottohoitaja, kotioloissa työskentelevä sairaanhoitaja. Hän ei siis ollut lääkäri.
https://books.google.fi/books?id=3LZ7DwAAQBAJ&pg=PT245&lpg=PT245&dq=simone+margantin+medecin&source=bl&ots=Rrwk5JHapT&sig=ACfU3U0x4SDliVqxgHXZsKIMBUuUU9Ws7Q&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjniPCM8cfrAhXS-yoKHSITAgoQ6AEwAHoECAoQAQ#v=onepage&q=simone%20margantin%20medecin&f=false
Simone Margantin myös oli mukana huijauksessa. jossa Piafin ruumis kuljetettiin ambulanssilla kuolinkaupunki Grassesta Pariisiin, jotta näyttäisi siltä, että Pariisin varpunen olisi kuollut kotikaupungissaan.
https://www.telestar.fr/people/edith-piaf-france-3-le-mystere-de-sa-mort-revele-178113
https://…
Struven ketjun mittauspisteet ovat historiallisesti merkittäviä näköalapaikkoja, joten käännös johtuu todennäköisesti näköalapaikkojen sijainnista. Voit kysyä tarkempaa tietoa Maanmittauslaitokselta.
Lähde (linkki yhteydenottolomakkeeseen sivun alalaidassa): https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Hei, tv-sarja ei ole saatavilla tällä hetkellä suomalaisista kirjastoista. Sarjaa on esitetty Suomen televisiossa ainakin vuosina 1973, 1977 ja 1982.Englanninkielisellä tekstityksellä jaksot ovat tällä hetkellä katsottavissa Youtube-videopalvelusta: https://www.youtube.com/playlist?list=PL42CC18F042A71893 (Viitattu 6.3.2026, saatavuutta ei voida taata tekijänoikeuksien vuoksi)Lähteet:Odysseus: Tv-sarja Odysseia. Ylen Muistikuvaputki, 2008. [Verkkosivu]. [Viitattu 06.03.2026]. Saatavissa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Perustiedot (mm. materiaalitiedot) äitiyspakkauksen sisällöstä saat Kelan internetsivuilta, http://www.kela.fi , kohdasta Lapsiperheelle, äitiyspakkauksesta http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/120701141115EH?openDocument . Teoksia, jotka sisältävät tarkempia tietoja eri materiaalien ominaisuuksista, löydät kirjastojen aineistohaun kautta vaikkapa hakusanoilla tekstiilit, kankaat, kuidut, materiaalit. Esim. Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit, WSOY, 2000.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Voit vaihtaa oletusnoutokirjastosi kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Kirjautumisen jälkeen valitaan vasemman valikkosarakkeen kohta "muuta tietojasi", jonka kohdasta "noutokirjasto" vaihdetaan haluttu noutokirjasto. Oletusnoutokirjaston voit vaihtaa myös kirjastossa.
Valitettavasti Euran kirjaston kokoelmat eivät vielä ole internetin kautta
selattavissa, mutta varmasti saat sieltä tietoa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia ao. kirjastoon.
Tässä muutaman naapurikirjaston kokoelmista löydettyjä teoksia, jotka toki (ainakin osa) voivat olla Eurassakin. Jos niitä ei Eurassa ole, he uskoakseni
voivat ne kaukolainata sinulle mahdollisesti pientä maksua vastaan (käytäntö vaihtelee kunnittain):
Porin kirjaston kokoelmista löysin seuraavat teokset:
-Sulamaa, Kaarle: Lotta Svärd (1999)
-Helsingin sairaanhoito-opiston vaiheita sata vuotta / [toimituskunta: Aino Maria Havanto...et al.](1989)
-Halmesvirta, Anssi : Vaivojensa vangit (1998)
-Franck, Anne-Marie : Pikku sisar : Suomen Punaisen Ristin apusisaret…
Tämä Hanna Skytän kirja löytyy pelkästään nimellä Detox. Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirjan kannessa ja selässä on merkintä: Puhdista kehosi haitta-aineista. Kirja on Gummeruksen kustantama, ja sen painovuosi on 2013.
Lohjan kaupunginkirjastossa kirja on pääkirjastossa ja Karjalohjan kirjastossa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa, mutta kirjaan voi tehdä varauksen. Ilmoitusmaksu on yksi euro.
What in the world - elves! --kirjan julkaisi kustantamo Kirjapaja vuonna 1986 eikä siitä ole sen jälkeen julkaistu uusia painoksia. Kirjaa ei siksi ole enää kirjakaupoissa myynnissä. Kirjaa voi tietysti yrittää kysellä antikvaarisista kirjakaupoista tai kysyä, voisiko siitä olla kustantajan varastossa yksittäisiä kappaleita.
https://kirjapaja.fi/etusivu/
Tutkimieni alakoulun aapisten ja lukukirjojen talvisista lintutarinoista lähimmäksi kysymyksessä kuvailtua osuu Martti Haavion ja kumppanien Iloisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) ja Kultaisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) oleva Eskon ruokavieras. Pakkasessa sinnittelevä pikkulintu tässä on tosin punatulkku.
Elise on ranskalainen ja saksalainen lyhentymä Elisabetista, joka on vanha raamatullinen nimi. Sara tai Saara on vanha heprealainen nimi. Suomenkielessä Sara voi viitata myös kasvikuntaan.
Erin on Irlannin gaelinkielinen nimi. Nicolas on muunnos Nicolauksesta eli Nikolauksesta, joka oli Uudessa testamentissa yksi Jerusalemin alkuseurakunnan seitsemästä diakonista. Nimen kreikkalainen muoto on Nikolaos. Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, http://www.behindthename.com. Lisää tietoa etunimistä voit kysellä lähikirjastostasi.
Me kirjastolaiset emme tietysti ole sisustamisen ammattilaisia, mutta tässä joitakin eri lähteistä koottuja vinkkejä. Paksut, reilusti poimutetut verhot eristävät parhaiten ääntä. Paras materiaali ääneneristyksen kannalta on villa. Tumma väri estää myös valon tuloa asuntoon parhaiten. Asunnossa kannattaa olla paljon pehmeitä materiaaleja: mattoja, huopia, ryijy seinällä, sohva yms. Kirjahyllyä voi käyttää sekä pienen asunnon tilanjakajana että ääntä ja valoa eristämään. Voi myös hankkia akustiikkalevyjä seinille. Alla joitakin tiedonlähteitä aiheesta:
http://yle.fi/kodinkaantopiiri/abc05_10.html
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/%C3%84%C3%A4nieristyst%C3%A4+voi+pa…
Kodin valaistusopas / Ilkka Pekanheimo (2010, myös verkkojulkaisuna)…
Kurssikirjoja ei kaukolainata. Sama sääntö koskee teosta, jota on asiakkaan oman paikkakunnan kirjastossa. Jos siis tiedustelemianne teoksia löytyy Turun yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastoista niitä ei voi kaukolainata muualta, vaikka teokset tällä hetkellä olisivatkin lainassa.
Jos teoksia ei löydy Turusta niitä voi kaukolainata muualta Suomesta, Pohjoismaista tai kauempaakin. Jokaisesta pyynnöstä maksetaan tilaavan kirjaston kaukolainamaksu sekä teosta välittävän kirjaston perimä kaukolainan välitysmaksu, joka vaihtelee kirjastoittain.
Taidemusiikin nuottikirjoituksen perinteeseen kuuluu hyvin vahvasti se, että kaikki tarpeellinen on nuottiviivastolla. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta taidemusiikki on myös sen verran monimutkaista, että sointujen merkitseminen populaarimusiikin tyyliin ei ole joko mahdollista tai olisi ainakin erittäin monimutkaista. Tämän takia kysyjän kaipaaman kaltaisia Lied-nuotteja ei juuri ole olemassa.
HelMet-kirjaston kokoelmissa on muutamia sellaisia nuotteja, jotka eivät kuulu suoranaisesti (tai kokonaan) populaarimusiikin genreen ja joissa on myös näitä sointumerkintöjä. Kysyjän toivomaa klassisten Lied-sävelmien tai aarioiden kokoelmaa en valitettavasti pystynyt löytämään. Se ei tietenkään tarkoita, että sellaista ei voisi olla olemassa…
