Shelleyn runoja ei näytä löytyvän suomeksi julkaistuna juuri muiden kuin Jaakko Tuomikosken kynästä; hänen suomentamia runoja julkaistiin alun perin vuonna 1929 teoksessa "Shelleyn runoja". Kyseisessä teoksessa ei mainitsemaasi runoa valitettavasti ole.Jos jollain kommentoijalla on asiasta parempaa tietoa, otetaan sitä mielihyvin vastaan.
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Kohdasta omat tiedot pääset tutkimaan lainojasi, varauksiasi, ym. omia tietoja. Asiakastunnus -kenttään pitäisi kirjoittaa numerotunnus, joka on oman kirjastokortin päällä oleva numerosarja ja kohtaan salasana kirjoitetaan oma salanumero, jonka on saanut kirjastosta ja sitten painetaan kirjaudu sisään -painiketta. Jos tunnukset eivät toimi, niin ota yhteys kirjastoon, niin tarkistetaan tilanne. Selaus-kohdasta voi etsiä aineistoa tietokannasta ja haku-kohdasta voi haulle antaa tarkempia määrittelyjä, voi esim. määritellä, että minkälaista aineistolajia hakee (kirja, nuotti, cd-levy jne.)
Palvelu voi olla välillä ruuhkainen tai muita ongelmia…
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
Voit palauttaa HelMet-kirjaston toimipisteestä lainaamasi aineiston toiseen toimipisteeseen, myös HelMet-kirjastojen kirjastoautoihin.
Kirjastoautojen aikataulun voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Voit etsiä terveys/sairaus ja terveyskasvatusaiheisia lastenkirjoja esim. seuraavien internetpalveluiden kautta: pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/ , saman palvelun lastenliittymä Plussanen http://www.libplussa.fi/plussanen/ ja Satukallio http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ .
Etsiessäsi Plussasta valitse tarkennettu haku, jolloin voit hakea asiasanalla ja rajata hauan (esim. kielen tai aineistotyypin mukaan) ja hakea vain lastenosaston aineistoa. Hakusanoina kannattaa kokeilla myös sanoja lääkärit, taudit, sairaalat. Hakusanoja voi myös yhdistää.
Plussasen ja Satukallion sivuilta löytyy lapsille suunnattua aineistoa. Plussasessa voit hakea teoksia asiasanoilla ja Satukalliossa toimii…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy joitakin kirjoja Vietnamin venepakolaisista, joista voisi olla hyötyä näyttelyä tehdessä.
- Vietnamilaisia, suomalaisia vai suomenvietnamilaisia?: pääkaupunkiseudun vietnamilaisten etnisyys ja identiteetti 1990-luvulla / Liisa Oinonen (1999)
- Pakolaiset Suomen työelämässä : Suomeen vuosina 1979-86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille / Hannele Pylvänäinen (1989)
Tässä kaksi dokumenttielokuvaa, jotka ovat Kavissa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Kavin yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
-Tietämättömyys on pelon äiti (dokumentti, ohjaaja Satu…
Aleksis Kivi julkaisi vain yhden runokokoelman, Kanervala (1866), eikä se sisällä tämännimistä runoa. Silmäilin runot läpi, eikä tätä ilmaisua "Himmerrys otsalla" näyttäisi olevan myöskään minkään runon sisällä. En myöskään onnistunut löytämään googlaamalla mitään mahdollista muutakaan runoilijavaihtoehtoa, tällaista sanaparia (tai "himerrys otsalla") ei yksinkertaisesti näytä löytyvän. Jos asiakas on varma runon nimestä, se ei liene erityisen tunnettu runo ainakaan.
Heikki Poroila
Tarkistin kirjan saatavuutta ja maksutietoja Ruotsin kirjastoista. Se näkyy olevan kolmessa Tukholman kirjastossa, mutta en löytänyt mitään tietoa kaukolainamaksusta.
Uumajan kaupunginkirjastossa se on myös saatavana ja sieltä löytyi myös tieto kaukolainamaksusta. Pohjoismaihin lähetettävästä kaukolainasta Uumajassa pyydetään 25 kr. Euroina 2,32 €.
Kouvolan kaupunginkirjasto perii lisäksi kaukopalvelumaksun 2 €.
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla…
Sulasol ry:n sivulla on selattavissa varsin laaja Sulasolin julkaisemien diskanttikuoronuottien luettelo. Luettelo on tekijän mukaan aakkosissa, musiikkityylin mukaan sitä ei ole ryhmitelty.
http://www.sulasol.fi/nuotit/diskanttikuoro/
Lähimmän kirjaston kuoronuottikokoelmia voi tutkiskella sen verkkokirjastosta valitsemalla (tarkassa haussa) hakukriteeriksi luokka ja kirjoittamalla siihen 78.3413 (naiskuorojen luokkanumero) sekä valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Outi-kirjastojen kokoelmista tehdyn tällaisen haun tulos löytyy tästä linkistä: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=NOT&booC=NOT&dat0=78.3413&dat1=heng…;
Listauksessa nuotin nimestä klikkaamalla näkee, mitä kappaleita nuotti sisältää. Monet kuoronuotit sisältävät…
Nicaragualaiselta runoilijalta Rubén Daríolta (1867 – 1916) on luettavissa vain muutama suomennos. Runot "J. Enrique Rodolle" (A J[ose] Enrique Rodo) ja "Sonatina" (suom. Saima Harmaja) löytyvät teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954). "Runoilijat! Jumalan tornit!" (¡Torres de Dios! ¡Poetas!, suom. Aale Tynni) sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa (WSOY, 1957 ja 2004).
Antologiat ovat lainattavissa mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/d/dario_ruben.htm
https://vaski.finna.fi/
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Valitettavasti tunnistusta ei voi tehdä pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella. Suosittelen kysymään keramiikan alan asiantuntijoilta, tunnistaisivatko he tekijän. Lisäksi voi tutkia esimerkiksi Designmuseon esinehaulla, löytyisikö heidän kokoelmistaan vastaavaa.
Tunnistus- ja arviointipalvelua tarjoavat muun muassa
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Nopealla nettihaulla löytyi suomalaisista keraamikoista muun muassa Kyllikki Salmenhaara. Bukowskin sivuilta löytyi vuonna 2015 myyty vati, jonka pohjassa on Salmenhaaran nimikirjaimet KS. Voit tarkistaa tästä kuvasta muistuttaako signeeraus sinun vatisi signeerausta.
Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
Kirjastot tekevät lastenkirjastoyhteistyötä monessa kunnassa. Tällaisia vinkkejä sain kirjastoista.
Pohjanmaalla toteutettiin ”Kirja kantaa, tarina tukee”-projekti. Siinä toimivat yhdessä Alavieska, Kalajoki, Merikarvia, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki ja Sievi. Siitä löytyy lisätietoa tästä linkistä:
http://tiekko-info.origonet.net/kirjakantaa/page2.html
Kymenlaakson kuntien kirjastoissa on jo kuuden vuoden ajan ollut Rinki-toimintaa. Vuosittain toteutetaan ainakin yksi yhteinen hanke. Lisätietoa voit kysyä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Joroisen, Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kirjastot tekevät myös lastenkirjastoyhteistyötä. On toteutettu esim. kakaralli-projekti, jossa mm. kirjavinkkari kiersi kuntien kouluja. Lisätietoja esim.…
Pääkapunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi en valitettavasti löytänyt mitään juuri kulmahiomakoneisiin ja niiden historiaan liittyvää kirjallisuutta.
Hain sitten yleisemmin aineistoa liittyen metalli-alan historiaan ja löysin seuraavan julkaisun:
Ruukin avain : 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta / Niklas Herlin.
[Helsinki] : Teknologiateollisuus, 2003 .
Yritin etsiä tietoa myös Googlella sekä lehtiartikkelitietokanta Aleksista, mutta tuloksetta.
Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee kylläkin Tekniikan museo, josta kannattaisi vielä kysyä. Museon yhteystiedot ovat:
Viikintie 1
Toimisto: (09) 7288 440
avoinna: 1.8.2006 - 31.5.2007 keskiviikko - sunnuntai kello 12 - 16.
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
