Voitte ilmoittaa korttinne kadonneeksi puhelimitse mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen puhelinvastaajaan kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon (09) 310 85309.
Jos arvelette jatkossa tarvitsevanne kirjastokorttia, tietojanne ei kannata poistaa kokonaan rekisteristä. Saatte uuden kortin käydessänne missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varatkaa silloin mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi tai ajokortti. Jos olette tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saatte kortin ilmaiseksi. Muussa tapauksessa uusi aikuisen kortti maksaa kolme euroa.
http…
Valitettavasti en pysty antamaan mitään eksaktia tahoa, joka antaisi neuvontaa videotykin valintaan. On joitakin paikkoja, joista voitte ainakin kysyä, olisiko heiltä mahdollista saada tuollaista palvelua:
Tietoteknistä neuvontaa senioreille
ApuKotiin http://apukotiin.fi/
Enter ry http://www.entersenior.fi/enter-opastaa/
Mukanetti ry (tosin toimii Tampereen seudulla) http://www.mukanetti.net/
Voitte toki kysyä atk-neuvontaa tarjoavilta yrityksiltä, josko konsultoisivat myös lisälaitteiden hankinnassa. Helsingin yrityksiä voitte etsiä esimerkiksi tätä kautta:
Helsinki.yrityshaku.fi http://helsinki.yrityshaku.fi/
Rakentaja.fi-sivulla on palvelu, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. He palvelevat kolmessa kategoriassa: rakentamisessa…
Kysessä lienee A. Ingmanin teos "Rimpisuon usvapatsas. Seikkailukertomus Pohjan periltä" Kirja 1915 (179s.)
Kirja on saanut aikojen saatossa monia eri kansikuvia, joista tämä vuoden 1915 versio on kysymykseen osuvin.
Voisitko etsiä mieleistäsi aineistoa itse Helmetin aimeistoluettelosta vaikka asiasanoilla 'kuluttajakäyttäytyminen' ja 'consumer behavior'?
www.helmet.fi
Muistamasi novelli on varmaankin nimimerkki Serpin eli Seere Salmisen Metrimittajärjestelmä v. 1892. Parin sivun mittainen pakinamainen novelli kertoo raatimies Blimströmin aamusta, joka järkkyy, kun palvelija ei osannut ostaa torilta ruokatavaroita uuden mittajärjestelmän takia. Novelli on ainakin teoksessa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (toimittaneet Kaarlo Marjanen ja Ensio Rislakki).
Serp-nimimerkin takana on Seere Maria Salminen (o.s. Sario)
Kun tarkkailee esimerkiksi lemmikkien käyttäytymistä, näyttää ainakin maallikosta siltä, että eläimet nauttivat monenlaisista asioista, esimerkiksi syömisestä, leikkimisestä ja hellittelystä.
Jos aihepiiri kiinnostaa sinua, niin kannattaa tutustua eläinten käyttäytymistieteen tohtori Jonathan Balcomen kirjaan Eläimellinen nautinto (Into, 2014).
Balcome luettelee eläinten mielihyvän aiheiksi mm. leikin, ravinnon, parittelun ja kosketuksen. Hän käsittelee kirjassaan myös muita eläimiä kuin tuttuja kotieläimiämme. Balcomen teoksen lähdeluettelo kertoo siitä, että aihepiiriä on tutkittu.
Aiheesta löytyy myös joitakin artikkeleita, joihin on linkit alla.
Balcombe, Jonathan: Eläimellinen nautinto (suom. Eila Salomaa, Like, 2014)
http://www.…
WSOY:n vuonna 2014 julkaisemassa Vapaudenristin ritarikunta - kirjan täydennetystä laitoksesta löytyy tällaista tietoa:
Vuoden 1941 syksyllä tehtiin tärkeä organisatorinen päätös. Ritarikunnan suurmestari nimitti 26. lokakuuta Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen.Vapaudenristin ritarikunnan kansleriksi kutsuttiin kenraaliluutnantti R. Walden, varakansleriksi kenraalimajuri W.E. Tuompo, rahastonhoitajaksi kenraalimajuri O. Olenius ja sihteeriksi everstiluutnantti R. Grönvall.
Edelleen kirjassa todetaan, että jatkosodan oloissa ritarikunnan hallituksella ei ollut tehtäviä normaalilla tavalla. Suurimmaksi osaksi komento-osaston kunniamerkkitoimisto valmisteli hallitukselle periaatteessa kuuluneet asiat. Ritarikunnan hallituksen…
Kyseessä on varmaankin Kirsti Mannisen kirja Vanha Kissa ja eläinlääkärin apulaiset (Lasten oma kirjakerho, 1985). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e8224cd-0b46-4b5e-8bdf-4….
Tuija Lehtisen www.liisanblogi.net -teoksen voisi määritellä sellaiseksi nuorten kirjaksi, joka kattaa ikävuodet 12-18. Päähenkilö tässä kirjassa on lukion aloittanut 16-vuotias Liisa eli ehkä eniten samaistumispintaa löytävät suunnilleen samanikäiset lukijat. Tätä voi kuitenkin suositella kenelle tahansa 12-vuotiaasta ylöspäin, joka on kirjan aiheista kiinnostunut.
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Jalna-sarjaa ei valitettavasti ole E-kirjastossa ääni- tai e-kirjana. Englanninkielisenä e-kirjasarja on saatavilla kaupallisista lukuaikapalveluista (Storytel ja Bookbeat).Lainattavia dvd-levyjäkään kirjastoissa ei ikävä kyllä ole. Ainoa osuma, jonka löydän Finna-tietokannasta (finna.fi), on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa olevat kaksi Jalna-elokuvaa. Niitä ei voi lainata kotiin. Painettuina kirjoina koko Jalna-sarja löytyy toki Keski-kirjastoista. Sarjan osien järjestyksen voi tarkistaa esimerkiksi tästä vuonna 2008 julkaistusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksesta: Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? | Kysy kirjastonhoitajalta
Tässäpä muutamia ajatuskarttasovelluksia:CryptPad- Avoimen lähdekoodin ratkaisu päästä päähän -salauksella- Puhuu suomea- Rekisteröityminen ei ole pakollista- Dokumentteihin pääse linkillä ja erilaisia dokumenttityyppejä on tarjolla paljonPadlet- Virtuaalinen valkotaulu, johon käyttäjät voivat lisätä tekstiä, kuvia, videoita, linkkejä ja tiedostoja- Erilaisista Padlet-malleista voit valita käyttötarkoitukseen sopivan pohjan- Helppo, soveltuu kevyeen ideointiin tai opetukseen- Ei kannata syöttää mitään yksityisempää tai tietoturvaa vaativaaMindmup- Selainpohjainen ja hyvin suoraviivainen- Yhteiskäyttö + tallennus esim. Google Driveen- Selkeä ja käytännöllinenMuita ajatuskartatsovelluksia, ks. Mestariharjoituksia
Englanniksi löytyy seuraavat linkit, joista saatte laajan vastauksen kysymykseenne:
http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26474
http://www.stm.fi/Resource.phx/eng/orgis/board/romani/index.htx
http://www.romani.fi/Resource.phx/stm/romani/esitteet.htx.i1544.doc
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/aa1118753049117…
Lapsuutta 1980-luvulla on tutkittu useista eri näkökulmista. Suomi nuorten kasvuympäristönä tarkastelee vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten elämää. Niin ikään on tutkittu 80-luvun harrastuksia ja vapaa-aikaa sekä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Henna-Kaisa Sivosen Kasarikirja (2008) tarjoaa yleistajuisen katsauksen 1980-luvun lapsuuteen. Valokuvataiteilija Sari Poijärven ja kirjailija Kjell Westön teos Kasari: kun pyörähdin pyörässä näin (2011) kertoo kuvin ja tarinoin 80-luvusta.
Myös kaunokirjallisuudesta löytyy monenlaisia 1980-luvun lapsuuden kuvauksia (esim. Suvi Ratinen: Matkaystävä, Tommi Liimatta: Jeppis, Noora Vallinkoski: Perno Mega City).
Yleisradion Elävässä arkistossa käsitellään 1980-lukua:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=…
Ensimmäinen koskaan järjestetty con-tapahtuma oli Comic-Con New Yorkissä 27.7.1964 " The very first comic convention was held on July 27, 1964 in New York City" https://comic-cons.xyz/first-comic-convention/
Suomen vanhin Con on luultavasti Finncon eli science fiction- ja fantasia-kirjallisuuden tapahtuma. Ensimmäinen järjestettiin Helsingissä 1986. Wikipedia
Suomessa on järjestetty ja järjestetään edelleen lukuisia coneja. Wikipedia
Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan.
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
