Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
Tämä Tatu ja Patu -elokuva ei ole vielä kirjaston kokoelmassa. Elokuvasta voi laittaa hankintapyynnön kirjaston verkkosivulla ja pyytää tekemään myös varauksen siihen.
Videossa "Kirjailijakuvia 16 -Anna-Leena Härkönen" löydät tietoa kirjailijasta. Myös kirjassa "Kotimaisia nykykertojia", jonka ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa; WSOY 1997, on kerrottu Anna-Leena Härkösestä. Samoin Pekka Tarkan teoksessa "Suomalaisia nykykirjailijoita" Tammi 6 uud.
laitos, 2000, löydät tietoa. Voit mennä osoitteeseen www.libplussa.fi, katsomaan missä kirjastossa kyseinen video ja kirjat sijaitsevat. Voit myös tulla kirjastoon, jossa voimme yhdessä katsoa tietokannasta, missä lehdissä on tietoa Anna-Leena Härkösestä.
Kaupunginarkistossa on myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja, kannattaa kysyä sieltä.
Kaupunginarkiston asiakaspalvelu https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kirjanen on Hannele Huovin ja Kristiina Louhen ihastuttava tarina nimeltään Mänty joka selvitti salaisuuksia. Se on julkaistu Jyväskylän kaupunginkirjaston satutuntien 50-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Lainaan teosta saat pääkaupunkiseudunkin kirjastoista ( ks. tarkemmin mistä aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi ), ja Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta voit kysellä omaa kappaletta. Yhteystiedot Jyväskylän kaupunginkirjasto
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100 Jyväskylä
p. 014-624444.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarjassa punatukkaiset kaksoset Klas ja Göran ratkaisevat arvoituksia Hubbe/Hubert-serkun kanssa. Täältä löydät tietoja kirjailijasta ja sarjasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4kaksoset
Kustantaja lienee paras kanava. Kontion kirjojaan ovat julkaisseet ainakin Tammi (http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/18) ja Teos (http://www.teos.fi/kirjailijat.php?id=6). Sivuilla on palauteosoite, yhteystietoja ja vinkkejä yleisötilaisuuksista, joissa kirjailija mahdollisesti on tavattavissa.
Oma kirjahylly -sivulta näet ne kirjat jotka sinulla on tällä hetkellä lainassa, aikaisemmat lainat ja selaushistorian. Mikäli olet valinnut kirjaa lainatessasi "lue selaimessa" -vaihtoehdon, pääset jatkamaan lukemista valitsemalla kirjan nykyisten lainojen kohdalta.
Hei,
Turun kaupunginkirjastossa alkaa aivan lähiaikoina e-kirjojen lukulaitteiden lainaus asiakkaille. Toimintakäytännöissä on vielä pientä hiomista, joten varmaa päivämäärää lainauksen alkamiselle emme pysty antamaan. Laitteiden lainaus ja palautus tulee joka tapauksessa tapahtumaan Turun pääkirjastossa. Tiedotamme asiasta lisää kirjaston kotisivuilla (http://www.turku.fi/kirjasto) mahdollisimman pian.
Emme ainakaan löytäneet mitään viitteitä siitä, että Philippe Fixin Kultapilkkuisesta norsusta (1971) olisi otettu uusintapainosta. Jos haluat kirjan omaksesi, kannattaa kysellä antikvariaateista, vaikkapa esimerkiksi täältä: http://www.antikka.net/
Onnea etsintään!
Laissa on säädöksiä lukuvuoden alkamisesta.
Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Perusopetuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Asetus ammattikorkeakouluopinnoista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950256
Lukiolainsäädännössä ei nähtävästi ole säädöksiä lukuvuoden alkamisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/?key=Lukio&id=2471
Esimerkiksi Helsingissä syyslukukausi alkaa peruskouluissa ja lukioissa 13.8. Stadin ammattiopistossa syyslukukausi alkaa 8.8.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Ajankohtaista/Lukuvuosikalenteri
He etsivät isänmaata -romaanin on kirjoittanut englantilainen kirjailija Francis Brett Young (1884 - 1954). Hänen teoksensa They seek a country (1937) ilmestyi suomeksi vuonna 1950 Kristiina Kivivuoren suomentamana ja WSOY:n kustantamana.
https://finna.fi
http://en.wikipedia.org/wiki/Francis_Brett_Young
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Keravan kaupunginkirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusssa, joten sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan sinne. Tässä yhteystiedot:
Paasikivenkatu 12
04200 Kerava
kirjasto(at)kerava.fi
Palvelukeskus
040 318 2157
Neuvonta
040 318 2580
Osan sähköpostiohjelmista ja -palveluista voi säätää poistamaan tiettyjä sanoja sisältävät viestit tai siirtämään ne roskapostikansioon. Tuo kuitenkin riippuu kokonaan käytettävästä sähköpostiohjelmasta.
Viestin automaattinen poistaminen tietyn sanan perusteella voi olla kuitenkin ongelmia, sillä luettelemisia sanoja saattaa esiintyä myös aivan asiallisissa viesteissä. Siksi yksittäisiin sanoihin perustuvaa suodatusta kätevämpää on käyttää ohjelmaa, joka osaa luokitella roskapostia todennäköisyyksien perusteella. Silloin jos viestissä esiintyy vaikkapa sana laina, ohjelma ei välttämättä suoraan määritä sitä roskapostiksi, mutta jos siinä esiintyy monia potentiaalisia roskapostisanoja tai muita roskapostille tyypillisiä piirteitä, saattaa…
Kirjasta Kun olimme menninkäisiä on lainattavia kappaleita Helsingin, Turun ja Lahden kirjastoissa sekä Varastokirjastossa. Niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön oman kunnan kirjastoon. Ostettavaa kappaletta täytyy kysellä antikvariaateista. Pikaisella haulla suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt juuri nyt yhtään kappaletta.
Haet osoitteessa helmet.fi hakusanalla fillari. Valitset vaikkapa Espoon lehdet Fillari: Espoo. Saat näkyviin ruudun, jossa kerrotaan mihin kirjastoihin Fillari tulee. Skrollaat tekstiä alaspäin ja näytössä näkyy kirjastoittain olemassa olevat numerot. Juuri nyt 2/2020 ei ole hyllyssä Soukassa, mutta kuitenkin Tapiolassa tai Nöykkiössä.
Voit varata haluamasi numeron klikkaamalla "varaa". Syötät kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Nyt saat näytön, jossa on lehdet lueteltu numero numerolta ja voit varata haluamasi. Jos missään ei ole haluamaasi numeroa hyllyssä, voit tietysti katsoa myös Helsingin tai Vantaan lehdet. Tärkeää on siis, että kohdennat varauksen tiettyyn numeroon.
Lankilantie
Kolavan teollisuusalue. Nastolan Lankilan kylään vienyt tie.
Pekarinkatu
Kaukanen. Alueen vanha nimi on Pekari. Nimen arvellaan tarkoittavan jonkinlaista takamaata. Asukkailta saadun tarkemman tiedon mukaan alue on ollut Hollolassa sijaitsevan Pekarin talon takapeltona. Alueella on ollut talo, jota sanottiin sen sijainnin mukaan Pekarin-Mattilaksi. Vuosien 1834-36 kartassa esiintyy vielä nimi Pekarinniitty ja lähellä on ollut myös Pekarinsuo. Näiden alkuosa on sittemmin irronnut ja sillä on alettu nimittää koko aluetta.
Lähde:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö (1994)
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)…