Yahoo hakupalvelun (www.yahoo.com) kautta löytyi useitakin Zeuksen temppeli -linkkejä.
Nämä tosin ovat englanninkielisiä, mutta ainakin kuva-aineistoa voit käyttää:
http://history1900s.about.com/homework/history1900s/library/weekly/aa08…
http://www.perseus.tufts.edu/cl135/Students/Rebecca_Furer/index.html
http://www.wisc.edu/arth/ah201/11.earlyclassical.3.html
http://ce.eng.usf.edu/pharos/wonders/zeus.html
http://unmuseum.mus.pa.us/ztemp.htm
http://www2.students.sbc.edu/warner02/FinalDraft.html
Osoitteesta http://www.perseus.tufts.edu/ löytyy tietoa antiikin historiasta yleensä
- tosin jälleen englannin kielellä.
Taruja Zeuksesta suomen kielellä löytyy parhaiten kirjoista, esimerkiksi:
Henriksson, Alf: Antiikin tarinoita 1-2. 1991…
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja.…
Skruuvin säännöt löytyvät esim. KorttiPelit.net-sivustolta ja tietoa pelin pelaamisen perinteistä esim. Elävä perintö -sivulta. Ainakaan näiltä sivuilta ei mainitsemaasi sääntöä löytynyt.
http://www.korttipelit.net/skruuvi1
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Skruuvin_pelaaminen
Paul Valéryn runo Kalmisto meren rannalla on Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan muun muassa seuraavissa kokoelmissa:
Helikonin lähde: maailmanlyriikan suomennoksia. Kääntäjä Lauri Viljanen. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035313
Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa. Kääntäjä Aale Tynni. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1666781
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta löytyy täältä http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Tietokannasta voi hakea runoja runon nimen, tekijän tai vaikkapa alkusäkeitten mukaan.
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Konelan Alppilan ja Vallilan autoliikkeet mainittiin jo aikaisemassa vastauksessamme. https://www.kirjastot.fi/kysy/moikka-oliko-konelalla-liike-joskus?langu…;
Muita Konelan autoliikkeitä Kallion seudulla emme löytäneet.
Vuosina 1983-1987 oli Malmilla useita autoliikkeitä. Esimerkiksi seuraavia löytyi Helsingin Sanomien aikakonetta tutkien:
Maan auto Valuraudantie 11, Volvo Malmi Takoraudantie 3, Autoliike Tomminen Oy Markkinatie 14, Konela Auto Takoraudantie 2, Malmin Autokulma Ky Traktoritie 1, Veho Malmi Takoraudantie 1
Lisätietoa voisi löytyä seuraavista teoksista:
Auto Suomessa : auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983 / U. E. Moisala (Autotuojat, 1983)
"Fiude" : sata…
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Kirjastot toimivat koko maan kattavana kirjastoverkkona. Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Asiakas saa siis kirjaston omista kokoelmista puuttuvan teoksen kaukolainattua lähikirjastoonsa.
Miksi sitten kaikkien kirjastojen kokoelmat eivät ole kattavat? Kirjastolaki- ja asetus määrittelevät yleisten kirjastojen toiminnan tehtävät ja puitteet. Kuntalaisille kirjastojen käyttö on pääsääntöisesti maksutonta. (Kirjastolaki nro 904/1998, §5).
Kirjastotoiminta rahoitetaan verovaroin. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen rahoituksesta. Kunnat saavat kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta. Kunnat voivat…
Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta (http://www.kopiosto.fi/fi_FI/ ) kerrottiin, että karttoihin pätevät samat tekijänoikeussäännökset kuin muihinkin teoksiin. Eli tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Näinhän tämän kartan kohdalla voi hyvinkin olla, mutta varmasti sitä ei voi tietää. Karttaa käytettäessä on tietysti myös lähde mainittava.
Eli valitettavasti pitäisi löytää tiedot kartasta ennen sen käyttöä.
Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko kaikki keinot jo käytetty.
Neste kertoo sivuillaan uuden Biodieselinsä valmistuksesta näin:"
Neste MY -dieselin valmistusprosessissa raaka-aineista poistetaan ensin epäpuhtaudet, jonka jälkeen ne vetykäsitellään korkeassa lämpötilassa. Näin erilaisista raaka-aineista saadaan kemialliselta koostumukseltaan korkealaatuista fossiilista dieseliä vastaavaa hiilivetyä. Uusiutuvan dieselin laatu on sama riippumatta siitä, mitä raaka-ainetta valmistuksessa käytetään.
Toisin on silloin, kun valmistetaan perinteistä biodieseliä. Biodieselin valmistuksessa lopputuotteen ominaisuudet, kuten esim. kylmäominaisuudet, ovat riippuvaisia käytetyistä raaka-aineista." Neste
Teemu Äystö pohtii…
Hei,
Alkuperäisen tarinan kirjoittajaa tuskin löytyy, koska satu lienee aika vanha ja kiertänyt eri muodoissa.
Tuorein versio sadusta löytyy nimellä "Viisas prinsessa" kirjasta Rohkeiden tyttöjen satukirja : unohdetut tarinat (kertojat: Susanna Davidson, Rosie Dickins, Andy Prentice ja Rob Lloyd Jone ; suomennos: Jade Haapasalo. ISBN 9789522562364 ; Kids.fi, 2020
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin. Sama tarina on myös versiona nimeltä "Kaislaviitta", mikä voi olla juuri se etsimäsi. Tässä linkki aiempaan ksymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jo-pidemman-aikaa-etsinyt
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""…
Voisiko kyseessä olla Yoko Ogawan Professori ja taloudenhoitaja (Tammi 2016)? Romaani kertoo entisestä matematiikan professorista, jonka muisti ulottuu vain 80 minuutin päähän, hänen talouttaan hoitavasta nuoresta naisesta ja naisen 10-vuotiaasta pojasta. Linkki Vaski-verkkokirjastoon: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3472561?sid=5238963985 Seuraavaan muistikuvaan en löytäyt aivan täsmäävää vastinetta, mutta ehkä joku lukijoistamme tietää vastauksen?
Jyväskylän kaupungin talousarvio löytyy kaupungin sivuilta http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/ta-09 josta on linkki PDF-julkaisuun Talousarvio 2009. Julkaisun sivulta 141 alkaen löytyy kirjaston tietoja.
Kirjaston omilla sivuilla julkaistaan edellisen vuoden toimintakertomus http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…. Vuoden 2008 tulot ja menot löytyvät toimintakertomuksen loppupuolelta liitteistä otsikolla Kirjaston talous.
Tällaista runoutta kutsutaan lehtirunoudeksi. Siinä runoilija tekee lehdistä löydetyista teksteistä runoja, joita on tarkoitus paitsi lukea, myös katsella. Lehtirunoudesta on kirjoitettu 31.3.2012 ja 20.5.2012 Helsingin Sanomissa.
Myös verkko-Hesarista löytyy artikkeli:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Lehtiruno+on+verkkoajan+kansantaidetta/a1305…
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Satakirjastojen verkkokirjastossa lainahistoria ei vielä näy. Se kuitenkin tallentuu koko ajan jatkossakin niille asiakkaille, jotka ovat sen ottaneet käyttöön. Jossain vaiheessa sitä pystytään myös näyttämään Finnassa, mutta aikataulu ei ole vielä tiedossa.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
