Ehkä olet laulanut Ilkka Kuusiston soololle, kuorolle ja pianolle säveltämää pienoiskantaattia "Laulan opettajistani", jonka tekstit ovat "Kevätpörriäisestä". Teoksen alussa kuoro laulaa: "Minä tykkään käydä koulua". Solisti laulaa: "Minun opettajani on kauhean kiva". Kuoro laulaa myös: "Minun opettajani on äkäinen".
Kyseessä ei liene mikään varsinainen sanonta, mutta ilmaisulla tarkoitetaan, että jokin määrä on epämääräinen mutta melko pieni: puhutaan suunnilleen muutamasta asiasta tai ihmisestä. Se ei tarkoita kirjaimellisesti juuri noita numeroita, vaan toimii humoristisena tapana sanoa: pari, muutama, ei kovin monta.
Tässä neljä kirjaa, jotka voisivat sopia 11-vuotiaalle jääkiekon ystävälle.
Linkistä pääsee suoraan kirjan tietoihin ja sitä kautta voi tehdä varauksen.
Mörkö Marko | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Sebastian Aho : Kärpistä NHL-tähdeksi | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Snaipperi : Eeli Tolvasen tarina | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Aleksander Barkov | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on Helsingin kaupunginkirjasto. Sen tehtävät määritellään kirjastoasetuksessa 1078/1998 seuraavasti:
1) toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena;
2) edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa;
3) kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä
4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät.
Toivon myös sinulle antoisaa, lämpöistä ja muistorikasta kevättä.
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Hei,
Kemin kaupunginkirjastosta löytyy useita lainattavia kirjoja, jotka käsittelevät 40-luvun pukeutumista.
Kirjat ovat pääsääntöisesti luokassa 90.21 Muoti ja muodin historia.
Apu näistä kirjoista varmaan löytyy.
Käännyimme kysymyksesi kanssa Suomen Urheiluliitto ry:n puoleen ja sieltä vastattiin, että ikäsarjan määräytyminen riippuu siitä kilpaillaanko Pohjoismaissa vai EM- ja MM-kilpailuissa. Suomessa ja Pohjoismaissa kilpaillaan niin sanotun kalenteri-ikäsäännön mukaan, eli uuteen sarjaan saa osallistua jo vuoden alusta, vaikka täyttäisi kyseisen ikävuoden vasta vuoden lopussa. EM- ja MM-kilpailuissa taas noudatetaan tarkkaa syntymäpäivää kilpailusarjojen määrittelyssä. Näin ollen voit siis kilpailla Suomessa M50-sarjassa jo vuoden 2011 alusta alkaen.
Lisätietoa veteraaniurheilusta löydät Suomen Veteraaniurheiluliiton sivuilta osoitteesta http://www.svu.fi/
kiitos hyvästä ehdotuksesta. Laitoin ehdotuksesi eteenpäin ja se luvattiin tutkia. Toivottavasti tällaisten boksien laina-aikaa pidennetään.
Mikko Airaksinen
Espoon kaupunginkirjasto
Kyseessä on varmaankin Liisa Väisäsen ja Juha Luodeslammen teos Jouluseimen tarina (LK-kirjat, 2009). Teoksen julkaisutiedot ja myös kuva löytyvät alla mainituista tietokannoista.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Helsingin historiasta löytyy paljon tietoa Helsingin kaupungin kirjastosta. Voit itse tarkastella viitteitä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tarkennetussa haussa voit antaa useamman asiasanan (esim. Helsinki ja historia).
Kirjastosta löytyy laaja teos nimeltään "Helsingin kaupungin historia" (I-V, useita osia), josta varmasti löytyy mielenkiintoista tietoa. Toinen useimmista kirjastoista löytyvä lähde on sarja "Helsingin vanhoja kortteleita" (1-5).
Sukututkimusoppaita löytyy myös kirjastosta, niitä saat esiin hakusanalla sukututkimus. "Selvitä sukusi - Tietoa sukututkijalle" (toim. Marja-Liisa Putkonen, Pieksämäki 1992); Aloittelevan sukututkijan ABC (Sukuviestin julkaisuja 1/84); sekä "Sukututkijan…
Teidän tulee käydä jossain kirjastossa, jolloin asiakastietonne päivitetään. Me emme saa tietoa osoitteen, puhelinumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista muuten.
Tuglas-seuran ja Baltia-kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi vastaus kysymykseenne.
Kyseessä on vuoden 2009 Tallinna laul –sävellyskilpailun voittajalaulu Tallinn. Kappaleen on säveltänyt Piret Laikre, sanat ja sovitus on Tõnu ja Piret Laikren. Solisteina laulavat Raimondo Laikre ja Marvi Vallaste ja heitä säestävät Daniel Reinaru (rummut), Kaarel Liiv (basso), Merje Kägu (kitara).
https://www.tallinn.ee/est/uudised?id=26095
Kollega ehdotti Eino Leinon Yö-runoa,
On päivä jo laskenut ammoin ja hiipinyt hiljaisuus,
oi nukkuos poikani nuori, taas huomenna työ on uus.
http://runosto.net/eino-leino/yokehraaja/yo-2/
Vesa-Matti Loirista ei valitettavasti ole julkaistu kirjaa. Musiikin hakuteoksista löytyvät vain hyvin suppeat tiedot. Parhaiten tietoa löytynee artikkeleista. Suosittelen käyntiä kirjaston musiikkiosastolla, jossa voidaan tehdä artikkelitiedonhaku odottaessaesi.
Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Kirjastoauton pysäkkien nimet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/. Pysäkin osoitteen kirjoittamallakin varaukset varmaan löytävät perille.
Pahoittelen, että järjestelmä ei todellakaan tunnu toimivalta. Laitoin asiasta palautetta palautejärjestelmäämme, ja toivon mukaan asia korjataan.
Šintolaisuuden rooli Japanin valtionuskontona muuttui vuonna 1945, kun sodan voittajan eli Yhdysvaltain miehityshallinto pakotti Japanin luopumaan uskonnon ja valtiollisen hallinnon vahvasta siteestä. Pääsyynä vaatimukseen oli näkemys, että valtiollisella šintolaisuudella oli keskeinen rooli koko yhteiskunnan läpäisseessä militarismissa, joka puolestaan aiheutti tuhoisan sodan naapurimaita ja lopulta Yhdysvaltoja vastaan. Aiheesta on lisätietoa suomen kielellä Wikipedian artikkelissa.
Heikki Poroila
Voisikohan kyseessä olla Ranpo Edogawan Nojatuoli-ihminen, joka löytyy suomeksi kokoelmasta Parantava nauru (Tajo, 1963)?
Mikäli omasta kirjastostasi tätä ei enää löydy, kannattaa kysellä kaukolainamahdollisuutta!
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se…
