Valitettavasti en onnistunut löytämään Pidämme sadetta tänään -nimistä runoa.
Aale Tynniltä ei löytynyt Apilasta viitan -nimistä runoa, mutta kylläkin runo nimeltään Otin naulasta viitan. Olisiko kyse siitä? Se löytyy ainakin Tynnin teoksesta Valikoima runoja (WSOY, 1958).
Tynnin runo Joka ainoa on julkaistu ainakin kokoelmissa Runon rippi : valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (WSOY, 1948) sekä Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät seuraavat äänitteet (cd:tä ellei muutoin mainita):
Hempton Manor, Axis Mutatis, Different drum, On air--The BBC sessions, Boss drum (kasetti sekä cd), Drop,
En-tact (cd ja vinyyli), In Gorbachev we trust (vinyyli). Mikäli olet kiinnostunut muiden kuntien Shamen-tarjonnasta
(kaukopalvelu), ota yhteys suoraan johonkin kaupunginkirjaston toimipisteistä.
Shamenin albumit:
Drop (1987)
In Gorbachev We Trust (1989)
Phorward (1989)
En Tact (1990)
Strange Day Dreams (1988) (re-released 1991)(Italian release of early material)
Progeny (1991) (14 remixes of "Move Any Mountain (Progen)" plus samples)
Boss Drum (1992)
On Air (1993) (Live BBC radio sessions)
Different Drum (1994) (Remixed version of Boss…
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Esimerkiksi näissä Helmet -tietokannasta löytyvissä kirjoissa käsitellään kyseisiä aiheita:
Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio : kertomuksia seksistä ja väkivallasta (Siltala , 2011)
Kansanetiikkaa : käsityksiä hyvästä ja pahasta / toimittaneet Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila ja Ulla Piela (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005)
Walter de Camp: Fetissikirja (useita eri painoksia)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyykin sitten jo enemmän tutkimuksia ym kirjallisuutta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, esimerkiksi hakusanoilla "eläimeen sekaantuminen", "pedofilia".
Linkki tietokantaan: https://helka.finna.fi/
Pedofiilin näkökulmasta…
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Hoitotyön vuosikirja 2009 on jo Sellon kirjaston kokoelmissa mutta se on tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen netissä http://www.helmet.fi Kirjoita hakukenttään hoitotyön vuosikirja 2009
Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www.…
Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut tyylilajiltaan varsin monenlaisia kirjoja. Hänen teoksiaan on luonnehdittu mm. psykologisiksi romaaneiksi, kehitysromaaneiksi, rakkausromaaneiksi, mustaksi huumoriksi ja tragikomiikaksi. Hän on kirjoittanut ainakin romaaneja, runoja, novelleja, pakinoita, laulujen tekstejä, näytelmiä ja tv-sarjojen ja elokuvien käsikirjoituksia.
Esimerkiksi psykologisiksi romaaneiksi luonnehditaan hyvin monia ja myös monella tavalla toisistaan poikkeavia kirjoja. Tämän maininnan ovat saaneet esimerkiksi jotkin Pauliina Rauhalan, Tommi Kinnusen, Jukka Viikilän, Elena Ferranten ja Selja Ahavan romaanit . Alla linkki Siilinjärven kirjaston aineistotietokannan hakuun aiheena psykologiset romaanit:…
"Rester vivant - méthode" on julkaistu vuonna 1999 Nuoressa voimassa Noora Koskisen suomentamana nimellä "Miten säilyä elävien kirjoissa". https://www.finna.fi/Record/arto.320661
Houellebecqille on omistettu esseekokoelma Mitä Houllebecq tarkoittaa? (Savukeidas, 2010) ja häntä käsitellään myös kokoelmassa Tarinoiden paluu: esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta (Avain, 2008). Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Houellebecq&type0%5B%5D=Subject
Kirjailijaa käsitellään myös Maija Kauhasen pro-gradussa "Fin de millénaire eli maailmanlopun…
Selluliitti ilmenee yleensä alueilla missä on enemmän rasvakertymiä kuten pakaroissa, reisissä, kupeissa ja vatsassa. Näiden alueiden rasvasoluissa on runsaasti α-adrenergisia reseptoreita mitkä ovat anti-lipolyyttisiä, eli ne estävät rasvahajoamista.
Näkyvä selluliitti on naisilla yleisempää kuin miehillä. Naisten ihonalaisen rasvakerroksen, hypodermiksen sidekudos on rakentunut eri tavalla kuin miesten. Naisilla sidekudoksen väliseinät ovat järjestäytyneet kohtisuoraan ihonpintaan kun miehillä ne ovat järjestäytyneet ristikkäin ihon pintaan nähden. Naisilla rasva on järjestäytynyt lohkoihin jotka ovat myös yleensä isompia ja suorakulmaisempia kuin miehillä. Löystyvä sidekudos ja toisaalla kiristyvät säikeet työntävät rasvaa kohti ihon…
tähän vastaus lienee noin 2010. Katselin Wikipedia Commonsista valokuvia Äijälänsalmesta, ja vuoden 2007 kuvissa rantoja ei ole kivetty. Vuoden 2012-2013 kuvissa rannat näyttävät taas nykyisenkaltaisilta kivetyiltä. Äijälänsalmen vanha silta on remontoitu vuonna 2017, joten silloin voi olla, että kivikkoa on myös korjattu.https://yle.fi/a/3-9600358
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä…
Itäkeskuksen kirjastosta on lainattavissa cd-rom A night to remember. Luettelointitietojen mukaan kyseessä on ohjelma Titanicin tuhosta pohjautuen englantilaiseen filmiin Titanic story vuodelta 1958. Tietojen mukaan filmi sisältyy kokonaisuudessaan cd-romiin. Tarkemmat tiedot kyseisestä cd-romista löytyvät Helmet-tietokannasta www.helmet.fi.
Sähköisesti saatavilla olevaa aineistoa voisivat olla lähinnä Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit, jotka on digitoitu ja jotka ovat luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Aineisto alkaa vasta toukokuun lopusta 1918, joten varsinaisissa sotatapahtumissa menehtyneistä näistä ei löydy tietoa. Varhemmin keväällä punaisella puolella menehtyneistä on todennäköisesti vähemmän tietoa.
Lisätietoja sisällissodan aineistoista Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa:
Teema: Sisällissota 1918
Laajemmin erilaisten kenttä- ja pikatuomioistuinten toimintaa kuvataan Marko Tikan väitöskirjassa:
Tikka, M. (2018). Kenttäoikeudet: välittömät…
