Kumpaakaan nimeä ei löytynyt suomalaisista nimikirjoista. Maana lienee muunnos Amandasta tai Mariasta. Reemi saattaa olla muunnos Fredrikistä. Myös Remigius-nimi löytyy Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY, 1999). Reemi voi myös olla ranskalaisen Remy-nimen suomalainen muunnos. Suomen kielen etymologinen sanakirja vuodelta 1962 antaa sanalle reemi selityksen 'pitkäsiima' (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu). Sanaa maana ei etymologisesta sanakirjastakaan löydy.
Teoriassa kutitukseen voi kuolla. Voimakas naurureaktio voi puhkaista aivoverisuonen. Kutittamista on käytetty kidutusmenetelmänä. https://fi.xcv.wiki/wiki/Tickle_torture
https://www.healthline.com/health/can-you-die-from-laughing
Iltalehti on koonnut artikkeliinsa 30.12.2013 12 faktaa kutiamisesta. https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
Lisa Lombardi kertoo artikkelissaan, että kutiaminen vähenee, jos olet vihainen tai surullinen. Tunnetila siis vaikuttaa kutiamiseen, samoin kuin kosketusherkkyys. https://www.thehealthy.com/bodies/why-some-people-are-ticklish/
Itseään ei myöskään voi kutittaa, sillä aivot huomaavat "huijauksen" Omasta kosketuksesta puuttuu yllätys. https://www.voice.fi/…
Sarjaa voisi suositella ehkä parhaiten toimivaksi 8-9 vuotiaille, mutta kirjat kiinnostavat myös vanhempia lukijoita. Neropatti-sarja sopii erityisesti aloitteleville lukijoille joille lukeminen ei ole maistunut. Ne ovat nopeita lukea ja kuvitettuja.
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja.…
Yhteyttäessään kasvit muuttavat hiilidioksidia ja vettä auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Omassa soluhengityksessään kasvi tarvitsee kuitenkin happea. Sen avulla sokerista vapautuu energiaan kasvin omaan aineenvaihduntaan, kasvuun ja liikkeisiin. Kasvien hapenkulutus on kuitenkin paljon pienempää kuin tuotto.
Lähteet:
Ruokatieto: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit
Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa:
"Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja…
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot…
Mahdollisia kanavia ovat divarit, mutta ne saattavat olla aika nihkeitä ottamaan tällaista aineistoa. Jos aikaa ja harrastusta riittää, voisi ajatella että omatoimikirpputorit vetävät sellaisia asiakkaita joita lehdet kiinnostavat. Onko mahdollista että puutarhamessujen yhteydessä on jokin kirppis? Sitä on syytä kysyä messujen ja vastaavien tilaisuuksien järjestäjiltä. Netissä on myyntipalstoja (mm. Huuto.net), siellä voi ensin katsoa, millaiset markkinat lehdillä on.
http://www.huuto.net/fi/
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua. Alinna oleva kirja on leskeksi jääneen muistelmateos. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Surutyö / Soili Poijula
- Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen / John W. James & Russell
Friedman
- Surun satuttamat : kertomuksia läheisen kuolemasta / Liisa Seppänen
- Suru ja surutyö / Elisabeth Kübler-Ross, David Kessler
- Jäljellä muisto : elämää puolison menettämisen jälkeen / [toimittanut] Tiina Laaninen
- Kun toinen on poissa : yksin jääneen selviytymisen keinot / Maijaliisa Dieckmann
- Meitä oli kaksi / Tuija Wuori-Tabermann
Monien Asterix-sarjakuvissa esiintyvien henkilöiden nimet vaihtelevat eri käännöksissä niin, että niin sisältyvä vitsi tai sanaleikki on ymmärrettävissä kullakin kielellä. Esimerkiksi kylän päällikön nimi on alkuperäisteoksessa Abracourcix, saksassa Majestix ja suomessa Aladobix.Asterixin ja Obelixin nimet ovat samat eri käännöksissä. Idefix-koiralle on joissakin maissa annettu eri nimi (esim. englanninkielisissä käännöksissä Dogmatix), mutta suomessa se on pidetty alkuperäisessä asussaan. Nimen taustalla on ranskalainen idiomi fix idé, ’päähänpinttymä, pakkomielle’.Lähde:Korkiakoski, Tytti: Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2010. https://jyx.jyu.fi/…
Helmet-chat ponnahtaa esiin Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta aina silloin, kun chat-palvelu on auki, ts. vastaaja on paikalla ja ottamaan keskustelun vastaan. Vastaajalla on keskusteluja auki kerrallaan rajoitettu määrä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä. Jopa ne, jotka eivät kudo verkkoa, käyttävät sitä moneen eri tarkoitukseen, kuten piilopaikan tai munakotelon valmistamiseen, saaliin käärimiseen tai varmuuslangoiksi. Pyyntijärjestelmien rakentaminen on vain yksi seitin käyttötavoista. Vain noin puolet hämähäkeistä kutoo verkkoja - puolet juoksee saaliinsa kiinni tai pyydystää ne yllättämällä. Selkärangattomista suurimpiin kuuluvat lintuhämähäkit kuuluvat viimeksimainittuun ryhmään.
Lähde:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. Tammi, 1989
Kollegani Anja Korkala Sellon ja Tapiolan kirjastoista tiesi että kyse on sanasta moping eli murjottava. Myrtle sanoo elokuvassa Ronille että miksi tämä tietäisikään hänestä ” Who would ever talk about ugly, miserable, moping, moaning Myrtle.” eli ”Kuka puhuisikaan rumasta, surkeasta, murjottavasta/mököttävästä, voihkivasta/valittavasta Myrtlestä?"
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1.…
Arkistolaitoksen VAKKA-tietokannasta löytyivät seuraavat kartat, joista voisi löytyä haettua tietoa:
E44; 15/8-17 Valli; N:o 15 Mäkelä, halkomiskartta ja -asiakirjoja 1899; E44c: 7/45-48 Valli, 0,2042 N:o 6 Mäkelä RN:o 6: 14-16, lohkominen 1920; E44c: 7/71-74 Valli; 0,1666 N:o 15 Mäkelä RN:o 15: 13-18, v.al.lohkominen 1923. Kartat kuuluvat sarjaan Maanmittaushallituksen uudistuskartat ja -asiakirjat Vaasan lääni. Kartat ovat käytettävissä mikrofilminä, joiden kaukolainausta voitte kysyä lähikirjastostanne.
Arkistolaitoksen www-sivut: http://www.arkisto.fi/, VAKKA-tietokanta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action
Kirjasampo.fi -sivustolta löytyy erilaisia kirjavinkkilistoja (kirjahyllyjä), joita kannattaa hyödyntää vinkkien etsimisessä. Sen alaisella sivupiiri.fi -sivustolla on vielä erikseen lasten- ja nuortenkirjavinkkejä. Suorat linkit ovat https://www.kirjasampo.fi/ ja https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Listaan tähän alle kuitenkin joitakin omia vinkkejäni, jos niistä löytyisi jotain kiinnostavaa.Kestosuosikkini lukuinnon herättäjäksi on vinkata Tuula Kallioniemen ohuita mutta jännittäviä nuortenkirjoja, joissa on seikkailua ja monessa vähän kommelluksiakin. Omia suosikkejani ovat Pako ja Villi viikko, jotka tempaavat mukaansa todella.Markus Ikolan Jasu-sarja sen sijaan ei mene suoranaisesti toivottuihin genreihin, mutta sarja on todella…
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
Tähtitieteen sanakirjan lakonisen määritelmän mukaan avaruus on "taivaankappaleiden välinen ja niiden ulkopuolelle jatkuva tila". Maapallo on taivaankappale siinä kuin muutkin maailmankaikkeuden aineelliset kappaleet ja niiden lailla avaruudessa.
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että maapallo on yksi planeetta muiden aurinkokunnan planeettojen joukossa. Viisisataa vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin ajateltiin, että maapallo on koko maailmankaikkeuden liikkumaton keskus ja tähtitaivas kaikkine valopisteineen kiertää maapalloa. Keskiaikaisen maailmankuvan muutoksen pani alulle Nikolaus Kopernikus vuonna 1543, "ja sen maailmankuvan sirpaleista me olemme yhä yrittämässä koota uutta tilalle", niin kuin Esko Valtaoja on kirjoittanut.…
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
