"In This Heartista" löytyy sovitus pianolle, lauluäänelle ja kitaralle nuottijulkaisussa Universal Mother (IMP, 1994). Julkaisua on Helmet-alueella yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1436094
Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Helmet-järjestelmästä löysin myös ainoastaan nuo 5 osaa sarjakuvaa suomeksi.
Kustantaja on Jalava ja osoiteesta:http://kauppa.arthouse.fi/cgi-bin/arthouse.storefront/40b875030ac8567b2… tarkastin sarjakuvat.En löytänyt Elfquestia. Kustantajalta voi kysyä suoraan, onko sarjaa tulossa lisää.
Tästä kaanon-muotoisesta laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin, jotka kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin:Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)https://www.kirjastot.fi/kysy/etela-karjalassa-pajarin-kansakoulussa-la…
Yhteen aikavyöhykkeeseen siirryttiin Kiinassa vuonna 1949. Kiinan kommunistinen puolue päätti silloin, että koko Kiina käyttää Pekingin aikaa. Läntisen Xinjiangin maakunnassa on kuitenkin käytössä epävirallinen paikallisaika, joka on kaksi tuntia jäljessä Pekingin aikaa. Vähemmistökansa uiguurit käyttää pääosin paikallista aikaa. Välillä se on heiltä kielletty.Lähde: https://yle.fi/a/3-10421886
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Esimerkiksi Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy tietoa kirjan juonesta. Alla linkki sivulle:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9510307866&qtype=b
"Palle, koditon koira" on runo Jukka Itkosen lastenrunokirjassa Käpälämäki: kuonokkaita, suomukkaita ja siivekkäitä. Kirja on ilmestynyt v. 2002.
Jukka Itkonen on syntynyt v. 1951, ja varsinkin hänen lastenrunonsa ovat hyvin suosittuja. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia sekä suomentanut
kirjallisuutta. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Kirjasammosta:
www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176006181781
Olisikohan kyseessä nimimerkin Kakkonen kirjoittama teos Kamreeri Munapää soittaa hätäkelloa : kevyt kesäinen kertomus (1954). Nimimerkin takana on Unto Kupiainen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3e27b8c-0c48-4570-bb0d-e…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3603539
Teosta ei ole kaikkien kirjastojen kokoelmissa. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista, voit tilata sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin Kari-Otso Nevaluoman uutuusteosta, joka käsittelee Arabian eläinaiheisia keramiikkafiguureja? Kirja ei ole vielä ehtinyt kirjaston hankintalistalle, mutta aika todennäköisesti sitä ainakin joihinkin Espoon kirjastoihin hankitaan.
Espoon kirjastojen verkkosivuilla on myös hankintatoivomuslomake, jonka kautta voi välittää kirjastolle omia hankintatoivomuksiaan:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä…
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy reseptejä ja tietoa tuorepuristetuista mehuista. Kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Herkuttele tuoremehuilla : 75 raikasta ohjetta / Joanna Farrow
- Parhaat mehut ja pirtelöt : ravitsevia ja maistuvia juomia joka tilanteeseen / Christine Ambridge
- Mehukas : terveeksi & hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla / Petra Sippola
- Pirtelöt ja smoothiet : helppoja ja maistuvia juomasekoituksia / Christine Ambridge
- Superjuomat
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
