Kirjassa Tiedon tuolla puolen : kertomuksia yliluonnollisista tapahtumista kautta aikojen (Valitut palat, 1997) kerrotaan kahdesta englantilaisesta akateemisesta naisesta, jotka Ranskan-matkallaan 1900-luvun alussa tekivät selittämättömän aikamatkan 1700-luvun aikaiseen Versailles'n palatsin puistoon.
Charlotte Anne Moberly ja Elinor Jourdain julkaisivat kokemuksistaan kymmenisen vuotta matkansa jälkeen salanimillä Morison ja Lamont kirjan An adventure. Sitä on edelleen saatavissa kirjakaupoista; nykyisen - oikein tekijänimin varustetun - laitoksen nimi on Ghosts of the Trianon. Kirjan pohjalta on 1980-luvun alussa tehty elokuva Miss Morison's ghosts [http://www.imdb.com/title/tt0124008/].
Lisätietoa The Museum of Hoaxes -verkkosivulla:…
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Voisiko kyseessä olla teos: KOHONEN, Anja, 1962- : Nerokas nolla / Anja Kohonen. - Helsinki : Kirjapaja, 1998 (Jyväskylä : Gummerus). - 218 s. ; 22 cm. - ISBN 951-625-521-3 (sid.). – Asiasanat: muistelmat, aivovauriot, aivovammaiset.
Tässä pätkä takakannen esitteestä: …jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon. Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme…Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Lasten ja nuorten osastoille sijoitetusta aineistosta ei mene noutoilmoitusmksua eli varausmaksua kirjoista ja äänitteistä. Maksu joka on 0,50€ menee dvd-, cd-rom-, blu-ray-levyjä ja konsolipelejä varattaessa. Kirjaston nettisivulla varaamisesta lisää: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/varaaminen
Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
Valitettavasti Joensuun seutukirjastossa ei toistaiseksi ole kirjoja 3D -origameista, mutta pyrimme hankkimaan jonkin, jota on saatavana.
Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa on seuraavat kaksi 3d -origameja käsittelevää kirjaa, joista voi tehdä kaukolainapyynnön:
Mukerji, Meenakshi: Ornamental origami : exploring 3D geome[n]tric designs, 2008
Baba, Mieko: More & more 3D origami : step-by-step illustrations, 2005
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Kielitoimiston sanakirja antaa lasikatto-sanalle seuraavan merkityksen: "Asenteista ja perinteistä muodostuvasta esteestä, joka vaikeuttaa naisen t. jkn vähemmistöön kuuluvan uralla etenemistä." Wikipedian mukaan "lasikatto on kielikuva, joka kuvaa näkymätöntä estettä, joka estää jotain väestöryhmää nousemasta hierarkiassa. Esteellä tarkoitetaan ylimääräistä työtä, jota naiset tai vähemmistöt joutuvat tekemään päästäkseen samaan asemaan kuin vastaavassa asemassa oleva mieshenkilö työelämässä ja myös työelämän ulkopuolella."
Usein lasikatolla tarkoitetaan kielenkäytössä juuri naisten etenemisen esteitä. Lasikatto murtuu esimerkiksi kun nainen ensi kerran nousee johtavaan asemaan jollakin aikaisemmin hyvin miehisenä…
Kyseessä on laulu, jonka nimi on Kurjet saapuvat. Sanat siihen on kirjoittanut Pentti Vilppula. Hän on myös säveltänyt kappaleen. Laulu löytyy Kauko Käyhkön esittämänä levyltä 20 suosikkia : Rakastan Sinua, Elämä. Tässä linkki levyn saatavuustietohin HelMet-kirjastoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1333823?lang=fin
Seuraavista voisi olla apua:
Kurki, Hannu: Luetaan tiilenpäitä ja täytetään ristikoita? Lukija ja kirjastonkäyttäjä vankilassa. Tampere , 1990. Tukimus vankien kirjastonkäytöstä ja harrastuksista löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta
Turunen, Katariina: Kaikuvien askelten aika. Tietosanoma, [1998]. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu ; 1998, 6
ISBN 951-885-154-9 Vankilakirjastonhoitajan muistelmateos, joka on saatavana myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista http://www.helmet.fi
Toivanen, Tiina: Säännöksiä ja näkemyksiä Suomen vankilakirjastoista : vapausrangaistusideologinen näkökulma Tampere , 1998. (Informaatiotutkimuksen pro gradu) Tampereen yliopiston kirjasto.
Prison libraries: Library Association guidelines for…
Lyhytaikaisia au pair –työpaikkoja on harvoin tarjolla muuhun kuin kesäaikaan. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta http://www.mol.fi/paikat/ voi hakea työpaikkoja työn keston mukaan (laita sanahakuun au pair). Jos au pair –paikkoja ei löydy haluamallasi ajankohdalla, voit päästä ulkomaille töihin esim. kansainvälisille työleireille tai hotellityöhön. Kysy kirjastonhoitaja –palvelussa on vastaus, jossa on lueteltu vapaaehtoistyön linkkejä (hae hakuehdolla au pair).
Helsingin kaupungin karttapalvelu kartta.hel.fi kertoo nimen taustoista seuraavasti:
Nuijasodan talonpoikaispäällikön Hans Kranckin eli Hannu Krankan (k. n. 1630, syntymäaika ei tiedossa) mukaan.
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
Linnoituspataljoona 7 toimi kesällä 1941 Etelä-Karjalan alueella. Osia pataljoonasta liitettiin elokuussa Osasto Pallariin, jonka oli määrä edetä Saimaan kanavan myötäisesti Viipuria kohden, myös Nuijamaanjärven tienoilta.
Jalkaväkirykmentti 46 kuului puolestaan perustamisvaiheessaan 4.Divisioonaan, josta se elokuun lopulla 1941 irroitettiin ja alistettiin myöskin Karjalan kannaksella operoivalle 12. Divisioonalle.
Pappanne sotatie kulki siis tämän tiedon perusteella Etelä-Karjalan alueelta kohti Viipuria osana Karjalan kannaksen takaisinvaltausta elo-syyskuussa 1941. Kysymänne paikkakunnat sijaitsevat kaikki tämän sotatien varrella. Kantakortteihin merkittyjen "taistelujen" määritelmä saattoi olla hyvin laaja ja kuvata toisinaan…
Yleensä käytetään nimeä äidin serkku tai isän serkku.
Yritin etsiä, olisiko äidin/isän serkulle olemassa muutakin nimeä, mutta mainintaa sellaisesta ei löytynyt. Kävin läpi seuraavat lähteet:
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne (teoksessa Kansatieteen ongelmia. Tutkielmia kansatieteen alalta, 1958)
Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa, artikkeli Sukulaisuus.
Ylen sivulla on vuodelta 2016 Kaisa Häkkisen kirjoitus Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-j…
Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvältä sivulta löytyi kaavio sukulaisista. Tähänkään kaavioon ei ole merkitty muuta nimeä kuin isän tai äidin serkku. http://www.tuomas.salste.net/suku/…
Kysyin ohjeita kollegaltani, joka toimii it-tukihenkilönä. Hän kertoi seuraavaa:
Uudella Wordilla luodut asiakirjat tallentuvat tiedostotyyppinä, jota vanhemmat versiot eivät osaa täysin lukea. Siksi ohjelma herjaa ja kiukuttelee, esimerkiksi juuri sillä tavalla kuin sinulle. Muitakin herjauksia ohjelman valikoimassa kuulemma on...
Sinun täytyy nyt aukaista dokumentti Wordin 2007 versiossa ja tallentaa se uudelleen niin, että vaihdat tallennusmuodon sellaiseksi, jonka ymmärtävät sekä uusi Word että vanhemmatkin versiot. Omalla koneellani tallennusmuodon oletuksena on Word-asiakirja, jota vanhemmat ohjelmat eivät siis oikein ymmärrä. Kollegani mukaan tallennusmuodoksi kannattaisi pudotusvalikosta valita esimerkiksi Word 98 - 2003 -asiakirja…
Valtosen sitaatin kahden ensimmäisen säkeistön lähde on Hessen runo Abschied, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Velhagen u. Klasings Monatsheftessä vuonna 1908. 1911 se oli mukana Hessen runokokoelmassa Unterwegs. Suomeksi runoa ei vaikuta käännetyn. Hessen Huilunsoittaja-suomennosvalikoiman sisältöä analysoinut Aarre Heino huomauttaakin, että sen painotus on selvästi Hessen myöhäisessä runotuotannossa (Huilunsoittaja – Hessen runoja suomalaisille, teoksessa Myytit ja runon arki).Suomenkielisen sitaatin ensimmäinen säkeistö jättää pois ja sekoittaa säkeitä niin, että lopputulos on hiukan absurdi. Hessen runossa malvoilla ei soiteta – ne vain seisovat kuihtuneina puutarhapolun varrella ("Verblühte Malven stehen / den Gartenweg entlang").…
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
