Hyvä ystävä! Ystävyydestä löytyy kyllä useita tietokirjoja, mene vain rohkeasti kirjastosta kysymään!
Tässä muutamia esimerkkejä: Alberoni: Ystävyys. Otava 1986; Cicero: Vanhuudesta-- Ystävyydestä--Velvollisuuksista, WSOY 1998; Dotterweich: Ystävyyden käsikirja, Buster 1998; Elämän käyttöohjeita--miten pysyä ystävinä, SLEY 2000; Iloitse hyvistä ihmissuhteista, Valitut palat 1995
Kirjaston hakuohjelmalla löydät vielä lisää, kirjoita vain asiasanaksi ystävyys.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Heldan on tai on ollut Suomessa alle 51 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Valitettavasti kirjaston nimioppaista tai muistakaan lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä.
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Pilvet telakan yllä? Sellainen runo löytyy ainakin Arvo Turtiaisen Runoja 1934-1964 -kokoelmasta sekä Tie pilven alta -teoksesta.
Paras asiantuntemus lienee Kansallisgalleriassa. Siellä työskentelee noin 280 taidemuseoalan asiantuntijaa ja ammattilaista.
Yhteystiedot: https://www.kansallisgalleria.fi/fi/yhteystiedot
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
Julkista listausta lastensuojelulaitoksista ei ole saatavilla. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, koulukodit ja muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Muita lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi vastaanottokodit ja nuorisokodit.
Lastensuojelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P57
Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät lähinnä valtio, hyvinvointialueet ja yksityiset yhteisöt.
Koulukodeista tiedot löytyvät täältä: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/sijaishuollon-muodot/lastensuojelulaitokset/koulukoti
Lähteitä, joista lastensuojelulaitoksia voi lähteä kartoittamaan, ovat Aluehallintovirastot, Valvira, THL ja Hyvil (hyvinvointialueyhtiö). Aluehallintovirastot…
Suosittelen aloittamaan vaikkapa seuraavilla teoksilla Eeva Kilven Kiitos eilisestä | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)Eeva-Liisa Mannerin Kirkas, hämärä, kirkas | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)Charles Baudelairen Pahan kukat = Les fleurs du mal | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)jaEmily Dickinsonin Golgatan kuningatar | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi) Linkit vievät Lastu-finnaan, josta voit tarkastella niiden sijaintia ja tehdä varauksia.
Hei,Tämäpä oli hankala. Uusia lauluja tulee kyllä paljonkin, mutta harvat jäävät elämään ja näköjään ainakin tuohon aikaan hävisivät aika täydellisesti. Selvittelin kollegoilta ja muista vastaajilta, mutta ei tuntunut löytyvän kyseistä kappaletta. Nyt täytyy ainakin toistaiseksi luovuttaa.Muistaisikohan joku palvelun käyttäjistä kyseistä kappaletta?
William Ford Stanleystä kerrotaan runsaan sivun mittaisesti Kansalliskirjaston kokoelmissa olevassa 52-osaisessa hakuteoksessa "The Oxford Dictionary of National Biography". Kirjasarja on Kansalliskirjaston eteläisessä lukusalissa 1.kerroksessa.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin hakuteokset, joskin tätä vaihtoehtoa en ole tarkistanut. Yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.museo.helsinki.fi/kokoelmat/kirjasto.htm.
Eloise Akpan on kirjoittanut kaksi kirjaa Stanleystä, esim. The Story of William Stanley: a self made man. Kirjat saa tarvittaessa kaukolainana Lontoosta. Kaukolainat ovat maksullisia.
Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin
Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella.
Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä:
https://finna.fi
Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin.
Kansalliskirjastosta oppikirjaa ei saa lainaan, mutta siihen on mahdollista…
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Tapion ukko on Zacharias Topeliuksen runomittaan kirjoitettu satunäytelmä. Se sisältyy Topeliuksen kertomusten kokoelmaan Lukemisia lapsille. Satu löytyy kaksiosaisen laitoksen toisesta osasta tai kahdeksanosaisen laitoksen kahdeksannesta osasta.
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Zacharias Topelius: Lukemisia lapsille. Toinen osa. (1982)
Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta.
Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus".
Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta.
Esimerkiksi:
Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011.
Lentovarikon historia 1918-2000.…
Hei,
Kuopion kaupunginkirjastosta vaihtokirjahylly löytyy ainakin pääkirjaston aulasta. Sinne voi tuoda omia kirjoja ja siitä voi ottaa kirjoja.
Tervetuloa!
Kaikki Helmet-kirjaston teokset asiasanoitetaan Finto-asiasanaston mukaan. Helmet-haku siis kohdistuu esimerkiksi teoksen nimen lisäksi - tai ennen kaikkea - asiasanoihin. Asiasanat ovat varsin loogisia ja enempiä tarkistelematta voi arvata, että hakusanoilla 1900-luku ja siirtolaisuus löytyy jo ko. aihepiirin teoksia.
Hyvä keino löytää sopivia asiasanoja on myös katsoa niitä jonkin halutun aihepiirin teoksen yhteydestä. Taivaanraapijat-romaani on asiasanoitettu seuraavilla hakusanoilla:
Ketola, Jussi, fikt.
romaanit
siirtolaiskirjallisuus
rakennustyöt
pilvenpiirtäjät
aikuistuminen
miehet
toveruus
työtapaturmat
amerikansuomalaiset
kaupungit
1900-luku
New York
kaunokirjallisuus…
