Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Kirjastoauton pysäkkien nimet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/. Pysäkin osoitteen kirjoittamallakin varaukset varmaan löytävät perille.
Pahoittelen, että järjestelmä ei todellakaan tunnu toimivalta. Laitoin asiasta palautetta palautejärjestelmäämme, ja toivon mukaan asia korjataan.
Šintolaisuuden rooli Japanin valtionuskontona muuttui vuonna 1945, kun sodan voittajan eli Yhdysvaltain miehityshallinto pakotti Japanin luopumaan uskonnon ja valtiollisen hallinnon vahvasta siteestä. Pääsyynä vaatimukseen oli näkemys, että valtiollisella šintolaisuudella oli keskeinen rooli koko yhteiskunnan läpäisseessä militarismissa, joka puolestaan aiheutti tuhoisan sodan naapurimaita ja lopulta Yhdysvaltoja vastaan. Aiheesta on lisätietoa suomen kielellä Wikipedian artikkelissa.
Heikki Poroila
Voisikohan kyseessä olla Ranpo Edogawan Nojatuoli-ihminen, joka löytyy suomeksi kokoelmasta Parantava nauru (Tajo, 1963)?
Mikäli omasta kirjastostasi tätä ei enää löydy, kannattaa kysellä kaukolainamahdollisuutta!
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se…
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Tällainen tieto löytyy parhaiten venäläisistä arkistotiedonlähteistä, mahdollisesti joko kuolemansyytilastoista tai sotaan liittyvistä tilastoista. Suomalaiset väestötilastot kattavat vain suomalaisten sodassa kuolleisuuden, ja näihin tietoihin voi tutustua esimerkiksi Doria-julkaisuarkiston julkaisussa Kuolemansyyt vuosina 1939 ja 1940. Tietoa kuolleiden tilastoinnista Suomessa löydät Tilastokeskuksen Historiallisen tilastotiedon oppaasta.
Ompelukoneesi on mallia 66K. Tuota mallia valmistettiin vuodesta 1907 vuoteen 1956, sekä Yhdysvaltain, että Iso-Britannian tehtailla.https://www.singersewinginfo.co.uk/66Sarjanumeron perusteella koneesi on valmistettu vuonna 1937.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-eb-series-serial-numbers.htmlValmistuspaikka on todennäköisesti Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.htmlhttps://www.singermachines.co.uk/faq/how-can-i-know-where-antique-sewing-machine-was-made.htmlClydebankin tehdas oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme löytäneet Turun kaupunginkirjastosta muita tietoja Ann Landersista kuin lukuisia internet-sivuja. Altavista (http://www.altavista.com/) tuotti vain yhden sivun, mutta Yahoo (http://www.yahoo.com/) ja Northern light (http://www.northernlight.com/) sitä vastoin lukuisia. Ann Landers näyttää olevan ahkera "nettihenkilö", joka vastaa ihmisille heitä askarttuvissa elämänongelmissa.
Outi Pakkasen henkilötiedot löytyvät Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955844452. Henkilötiedot ovat myös kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/outi-pakkanen/
Laajempi esittely löytyy Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä DekkariNetistä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti .
Tässä suora lainaus Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivulta:
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen aineisto ja kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu, on tuotava kirjastoon uusintaa varten.
http://www.lib.hel.fi/Page/a7b43bff-1836-4124-892c-fe7824a84284.aspx
Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto kiinnostaa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa kirjastosta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa uuden kirjastokortin hinta on 2 euroa. Ota vaan kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Jos haluat tietää mahdollista sakoista tms. ennen jalkautumistasi kirjastoon, voit soittaa kirjastoon. Lainaustoimiston puhelinnumero on: 014 266 4123. Asia selviää toki soittamalla mihin tahansa kirjastoon.
Sinua lähimmän kirjaston yhteistiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta suosittelee luokallesi luettavaksi näitä kirjoja, joissa on kohtuullisen vähän tekstiä:
Colfer: Tohtori Anna-Liisa (Anna-Liisa keksii omintakeisen keinon, jolla äiti-psykiatrin potilaat saadaan jälleen iloisiksi)
Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (sitkeiden huhujen mukaan kirjastonhoitajalla on tiskin alla perunapyssy, jolla hän ampuu huonosti käyttäytyviä lapsia)
Colfer: Legenda Kapteeni Korpin hampaista (isoveli pelottelee pikkuveljeä hurjalla tarinalla merirosvosta)
Gutman: mikä tahansa Kahjo kouluni -sarjan kirja, esim. Tyrmäävä terkkari tai Kaistapäistä kemiaa (koulun opettajat ovat toinen toistaan omituisempia)
Hulkko: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (nelosluokkalainen…
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole…
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy 63 nimekettä espanjankielistä jännityskirjallisuutta. Pääosin teokset ovat alunperin espanjankielisiä, jotkut on käännetty esimerkiksi ranskasta tai englannista. Löydät teokset Vaski-kirjastojen haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan jännityskirjallisuus ja rajaamalla hakutuloksen sitten sivun oikeasta laidasta löytyvällä kielirajoittimella espanjankielisiin. Voit tilata haluamasi teoksia omaan lähikirjastoosi.
Vaski https://vaski.finna.fi/
Valitettavasti en löytänyt laulun sanoja enkä musiikkia verkosta, kirjoista tai Fono.fi:stä. Temppurata ei ole enää Areenassa katsottavissa, Elävän arkiston pätkissä ei laulua kuulu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/22/temppuradan-vaarallisin-uhka-n…. Asiaa voisi kysyä Pikku Kakkosesta, pikkukakkonen@yle.fi.
Ritva, Radio- ja televisioarkisto-tietokannasta löytyy ohjelman tekijöiden tiedot, mutta ei musiikin. Se on kuitenkin katseltavissa arkiston katselu- ja kuuntelupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Taidenäyttely kirjaston tiloissa on paljolti tilakysymys, johon jokainen kirjasto voi vastata parhaiten itse. Toisin sanoen kannattaa tiedustella jokaisesta kaupunginkirjaston toimipisteestä erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot.
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
