Hamara-liite ilmestyi ensimmäisen kerran Rumbassa 3/2002, sen jälkeen vielä Rumban numeroissa 13-14/2002 ja 22/2002. Vuonna 2003 Hamara alkoi ilmestyä itsenäisenä lehtenä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi videoelokuva hänestä nimeltään George de Godzinsky - rakastin teitä. Se on hankittu Kauniaisten kirjastoon ja Helsingissä Oulunkylän ja Puistolan kirjastoihin.
Valitettavasti lainaushistoria alkaa tallentumaan siitä lähtien, kun otat sen käyttöösi. Aikaisempia lainoja ei näy.
Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin
puolella ja asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
Privacy is one of the library's core values, so you must be allowed to read, borrow or return books as well as use the library's computers undisturbed. Please let the library personnel know when and where there are shortcomings in this respect.
Many libraries have separate working rooms for researchers, or even large quiet sectors within the library, just to secure peace and quiet.
Näyttää todella siltä, ettei juuri kysymäänne laitosta ole ainakaan maakuntakirjastoissa eikä yliopistojen kirjastoissa. Helsingin kaupunginkirjastossa on kuitenkin pääkirjastossa ja Rikhardinkadulla kirja Kamensky: Konstantin Korovin, ISBN 573000155x, julkaistu Leningradissa v. 1988, kieli englanti. Olisikohan tämä sisällöltään sama, kysymänne laitoksen ISBN viittaa USA:aan, missä ehkä on julkaistu rinnakkaispainos? Ellei teos ole sama, voitte tilata oikean kaukolainana, jolloin se hankitaan tarvittaessa ulkomailta lainaksi.
Tammi on julkaissut 2017 uuden laitoksen teoksesta Anne Frank: Päiväkirja: 12. kesäkuuta 1942-1. elokuuta 1944. Kirjan ovat toimittaneet Otto H. Frank ja Mirjam Pressler. Sen on suomentanut Anita Odè.Tämä Anne Frank -säätiön hyväksymä edellisiä päiväkirjoja laajempi versio sisältää uutta tietoa ja kuvamateriaalia. Siinä on noin neljänneksen enemmän Annen tekstiä ja myös 1990-luvun lopulla esiin tullutta, aiemmin julkaisematonta aineistoa.Kirja on lainattavissa kirjastoista.
Tekniikan Maailman Veikka Niemen artikkelissa arvellaan, että Tarrare olisi kärsinyt polyfagiasta eli liiallisesta nälän tunteesta. Artikkelissa mainitaan myös Pica-oireyhtymä ts. ruuaksi kelpaamattomien objektien syönti. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-tarina-miehesta-joka-soi-mita… .
Tarraresta keskustellaan myös Helmiradion aamussa: https://www.supla.fi/audio/3078639
Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Meillä ei ikävä kyllä ole riittävää asiantuntemusta vastata kysymykseesi. "Suomen rahat arviohintoineen" -kirjasarjan kautta sinun on mahdollista löytää tietoa kyseisestä rahasta. Kirjoja löytyy runsaasti Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20rahat%20arviohint…
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa rahojen arviointipalvelua:
https://snynumis.fi/huutokauppa/huutokaupat/
Hinta-arvioita voit kysellä myös lähimmästä rahaliikkeestä.
Monet hyönteiset harrastavat mimikryä eli naamioitumista myrkkypistiäisiksi, esim. ampiaisiksi tai kimalaisiksi, suojaksi saalistajilta. Yksi tällainen on kimalaiskuoriainen, joka on käynyt syreenissäsi aterioimassa.
Suomen Luonto -lehden numerossa 5/21 on juttu kimalaiskuoriaisista :
https://suomenluonto.fi/uutiset/viikon-laji-kimalaiskuoriainen/
Ötökkatieto-sivuston mukaan se on puutarhassa harmiton: https://www.otokkatieto.fi/species?id=70
Kimalaiskuoriainen on Suomessa yleinen koko maassa (https://laji.fi/taxon/MX.191919/occurrence?showTree=true)
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun?
Osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/goltz löytyvän englanninkielisen Wikisanakirjan mukaan sana ”goltz” on Krimin goottia ja merkitsee ’kultaa’ (’gold’). Se olisi esigermaaninen laina merkitykseltään samankaltaisesta sanasta ”gulþą”. En tosin menisi varmasti sanomaan, onko nimi todella peräisin Krimin gootista, mutta ehkäpä se silti ainakin kuuluu tuohon samaan merkityskenttään, josta vastaava sana on lainattu aika moniin muihinkin kieliin.
Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-…
Näyttelijä Davis Thewlisin muodonmuutoksessa ihmissudeksi käytettiin useampaa tekniikkaa. Näyttelijää meikattiin otosten välillä näyttämään yhä enemmän ihmissudelta. Elokuvassa käytettiin myös ihmissusipukua ja tietokoneella tehtyjä tehosteita. Näiden eri tekniikoiden yhdistelmästä syntyi elokuvassa nähty saumaton muuttuminen ihmissudeksi.
Lisätietoa: Creating the world of Harry Potter, part 3 : creatures ja Inside the creature shop -lyhytelokuvat Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuvan DVD-lisämateriaaleissa.
Videot löytyvät myös Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=I8Qb8GjYDno
https://www.youtube.com/watch?v=y1EbuPI4CI8
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta löytyy tietoja puutarha-alan tilastoinnista - varsinaisesti myymälöistä ei kuitenkaan näyttänyt olevan tietoja:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/maatilat…
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schem…
Näistä yritystietokannoista löytyy puutarhamyymälöiden yhteystietojen lisäksi muutakin tietoa:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.kompass.com/
http://www.aarre.fi
http://www.inoa.fi/
http://yritykset.eniro.fi/
Tietoja voit kysyä myös alan järjestöistä:
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
http://www.puutarhaliitto.fi/
Palvelusta http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp löytyvät kaikki yleisten kirjastojen tietokannat, joihin on WWW-käyttöliittymä. Sieltä selviää esimerkiksi se, että kaipaamanne teos Kohtalon vuodet 1939-1945 kotiseudulla : kansan kokemaa ja kertomaa 2. osa' on tällä hetkellä paikalla kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston sivukirjastoissa. Esittäkää siis kaukolainapyyntö lähikirjastossanne.
Kirjastoissa on tarjolla elokuvia kuvakasetilla (videokasetilla). Novelleja on luettu kotimaisilla ja ulkomaankielillä äänikasetille (c-kasetille) ja cd-levyille. Kirjaston aineisto on vapaasti käytettävissä pienryhmissä tekijänoikeuslainsäädännön puitteet huomioiden.
Sinikka Laineesta on kysytty tietoja aikaisemminkin ja huomattu, että materiaalia löytyy valitettavan vähän.
Olet jo varmaan tutustunutkin teoksiin Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailjoita 2 (Btj Kirjastopalvelu oy).
Näiden lisäksi Sinikka Laineesta löytyy jonkin verran verkosta:
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Aiemmista vastauksissa on viitattu Kempeleen lukion sivuihin
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
mutta ainakaan meidän koneelta en kyseistä sivustoa saanut auki. Voit kuitenkin kokeilla.
Toivottavasti näillä tiedoilla pääset eteenpäin.
