Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa…
Maksullisia arvostelupalveluja löytyy esim. Nuoren Voiman Liitolta (https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu) ja Kriittiseltä korkeakoululta (https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa…).
Lisää vaihtoehtoja löydät kirjoittamalla hakukoneeseen hakusanaksi "arvostelupalvelu".
Maisema on keltainen – -runo sisältyy P. Mustapään Kootuissa runoissa (1948) julkaistuun uusien runojen sikermään Ei rantaa ole, oi Thetis. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat runon lopusta.
Sanoilla "Autiosaaren" tai "Aitiosaaren" alkavia teoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta. Seuraavat kolme hieman sinnepäin viittaavat teokset ovat olemassa:
TEKIJÄ: Elster, Kristian, d.y.
NIMEKE: Autio saari : kertomus kolmesta pojasta / Kristian Elster
SARJA: (Gummeruksen nuorten kirjasto ; [36] )
TEKIJÄ: Sternberg, Sten
NIMEKE: Autiokylän salaisuus : nuorisonromaani / Sten Sternberg ;
suom. Aarne Ahde
JULKAISTU: Jyväskylä : Gummerus, 1951
ALKUTEOS: Ingen mans by
NBN: f538632
UDK: 839.7-3(024.7)
MUU TEKIJÄ: Ahde, Aarne
TEKIJÄ: Kent, Larry
NIMEKE: Autiolla saarella / Larry Kent ; suomennos: L. Ranta
JULKAISTU: Tapiola : Viihdekirjat, 1972 (Kodaprint)
ULKOASU…
Sorbonne oli vuoteen 1968 asti yhtenäinen yliopisto. Ko. vuonna se jaettiin
13 erilliseen yliopistoon, joiden nimessä on Universite de Paris sekä numerot 1:stä 13:een, sekä lisänimi tai 'kutsumanimi', esim. Universite de Paris 3 kulkee nimellä 'Universite Sorbonne Nouvelle'.
Pariisissa ei ole yhtä ainoata yliopistokirjastoa, vaan kaikilla yliopistoilla on omat kirjastonsa ja kokoelmansa.
Lisäksi esim. Universite Sorbonne Nouvellen kirjasto jakautuu edelleen useaan erilliseen kirjastoon.
Pariisin yliopistot löytyvät esim. www-osoitteesta http://www.braintrack.com/ ja sieltä kohdasta Europe ja edelleen West Europe ja France, jolta sivulta löydät Pariisin yliopistojen www-osoitteet. Yliopistojen sivuilta on pääsy yliopistokirjastojen sivuille…
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta löytyy tietoja puutarha-alan tilastoinnista - varsinaisesti myymälöistä ei kuitenkaan näyttänyt olevan tietoja:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/maatilat…
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schem…
Näistä yritystietokannoista löytyy puutarhamyymälöiden yhteystietojen lisäksi muutakin tietoa:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.kompass.com/
http://www.aarre.fi
http://www.inoa.fi/
http://yritykset.eniro.fi/
Tietoja voit kysyä myös alan järjestöistä:
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
http://www.puutarhaliitto.fi/
Kotiseutukokoelmasta ei pääsääntöisesti lainata kirjoja. Kysymääsi teosta on kokoelmassa kuitenkin kaksi kappaletta, joten voit saada toisen lainaksi n. viikon laina-ajalla.
Lainaus tapahtuu marraskuun remontin aikana pääkirjaston 2. kerroksessa. Otan kirjan päivystäville virkailijoille valmiiksi esiin.
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Tästä osasta on julkaistu sovitus lauluäänelle ja pianolle, jossa on Bertel Gripenbergin tekemä ruotsinkielinen käännös Maurice Maeterlinckin alkuperäisestä tekstistä. Sovitus on julkaistu Breitkopf & Härtelin julkaisemassa Sibeliuksen Complete Works -nuottisarjassa osana 8:4 (löytyy ainakin HelMet-kirjaston kokoelmista Kirjasto 10:stä ja Sellon kirjastosta, mistä sen saa Haapavedelle kaukolainaksi, ellei lähempää löydy). Tämä teksti on varmuudella juuri se, mikä Sibeliuksen musiikkiin on kuulunut (orkesterisarjassa ei laulua ole).
Gripenberg vapautuu tekijänoikeudellisesti vuoden 2018 alusta, joten sen jälkeen hänen tekstejään todennäköisesti alkaa löytyy myös suoraan verkosta. Nyt en ainakaan itse tätä tekstiä netistä löytänyt.…
Välitin kysymyksen Helsingin kaupunginkirjasto Hankinta- ja luettelointitoimistoon.
Heidän vastauksensa mukaan Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tarvetta hankkia lisäkappaleita kyseisestä kirjasta.
Talousmatematiikan kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi luokan mukaisella haulla. Helsingin kaupunginkirjastossa käytettävä luokannumero on 675.4.
Viitelistasta esimerkiksi kirjat Pulkkinen, Pekka Talousmatematiikan perusteet ja Karjalainen, Leila Liiketalouden matematiikka näyttää sopivalta. Myös teossarjan Lyhyt matikka osa Matematiikka ja talous käsittelee prosentti- ja korkolaskua. Kirja sijaitsee hyllyluokassa 510, johon sijoittuvat matematiikan yleisteokset.
Asiasanahaku - matematiikka yhtälöt - löytää muutaman julkaisun, joista sopiva voisi olla Pyramidi matematiikan tietokirja 1.
Viimeiseen kysymykseen voisi löytyä apua esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista…
Lahden kirjastoissa ei ole vielä käytössä harrastehuoneiden digitaalista ajanvarausta tai varaustilannenäkymää. Meillä on käytössä paperikalenteri. Pianohuoneisiin voi varata ajan puhelimitse numerosta 044 416 3517 tai paikan päällä pääkirjaston musiikin alueella. Palveluaikamme ovat ma-pe 10-20, la-su 10-16.
Alpo Noposen runosta Elämän kouluun on kysytty palvelussa aiemmin. Pääset lukemaan kysymyksen vastauksineen täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-tietoa-vanhasta-kevatrunosta-alkaa). Vastauksesta löytyy lähteitä, mistä Noposen runo löytyy.
Noposen runon 1. säkeistössä käsitellään luonnon heräämistä seuraavalla tavalla:
Nyt kevät on. Nyt luonto herää.
Povensa auliin avaa maa,
salolla kielo tekee terää,
luo vaahder vaippaa vihantaa;
nyt orastaa jo pellon multa,
siin’ armas kohta viljakulta
maanmiehen auvoks aaltoaa.
"Kuollut luonto herää eloon" -säe ei siis ole suoraan ainakaan Noposen runon tästä versiosta. Muuten se sopii aika hyvin kuvailuusi.
Kotkan kirjaston aineistotietokannasta löytyy vesijuoksusta 1 kirja (Anttila Eeva-Liisa Vesijuoksijan käsikirja) ja 1 video (Virkisty vedessä). Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2.
Kannattaa vierailla lähimmässä kirjastossa, sillä
kirjaston koneilla voit käyttää Aleksi- ja Arto -artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy lukuisia viitteitä vesijuoksua käsittelevistä lehtiartikkeleista. Ohessa muutama esimerkki:
Arvonen, Sirpa: Villitseekö vesijuoksu sauvakävelyn lailla? Liikunta ja tiede 2005 ;4
Väisänen, Satu: Altaaseen! Anna 2005 ; 36.
Kyyti-tietokannasta voit tarkistaa, mistä kirjastosta lehdet löytyvät. Pyydä apua kotikirjastosi kirjastonhoitajalta.
Soutuspinninginstä…
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti…
Käsinkirjoitustyylejä on amerikkalaisillakin monenlaisia. Muutamia tavallisimpia tyylejä löytyy esim. Draw your world -sivustolta, http://www.drawyourworld.com/lessons/cursive-manuscript.html
Ikävä kyllä runoja ei ole tunnistettu. Pekka Peitsihän oli mm. presidentti Urho Kekkosen salanimi. Tiedot Urho Kekkosen, myös nimimerkeillä kirjoitetusta, tuotannosta löytyvät Doriasta, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto. Sieltäkään ei tällaista tekstiä löytynyt:
http://www.doria.fi/handle/10024/7353;jsessionid=70E8A2D916EBEE1B46D113…
Tunnistaisiko joku lukijoista runot?
