Tarkoitat ilmeisesti BBC:n sarjaa Charles Dickensin ihmemaa (Dickensian, 2015 - 16), jota Yle TV 1 esitti joulukuussa 2016 - tammikuussa 2017 ja uusi joulukuussa 2018.Sarja on julkaistu Isossa-Britanniassa DVD:llä, mutta tallennetta ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Suosittelen sinua lukemaan Robinson Crusoen itse. Jos on kova kiire, saat monestakin Tampereen kirjastosta lyhyen version: Robinson Crusoe nuorille lukijoille kerrottuna, se on vain noin 80 sivua melko isoa tekstiä. Muuten kannattaa lukea ihan pitkä versio tästä klassikkoteoksesta, se on todella jännittävä ja mielenkiintoinen.
On hyvin todennäköstä, että tämä runonpätkä ei ole Kantelettaresta. Kävimme läpi suomenkielisen Kantelettaren osoitteessa http://www.gutenberg.org/etext/7078 ja ruotsinkielisen käännöksen Visor och ballader ur Kanteletar översatta av Marita Lindquist, Ole Torvalds, Thomas Warburton. Schildt 1989. Valitettavasti on mahdonton sanoa mistä tämä runo / loru löytyisi.
Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne, se on oikein asiakastiedoissamme kuten muutkin tiedot. Näin ollen sähköposti-ilmoitusten olisi pitänyt toimia. Ilmoitan eteenpäin ongelmasta ja pahoittelen toimimattomuutta. Toistaiseksi emme ole saaneet toisilta asiakkailta ilmoituksia s-posti-ilmoitusten toimimattomuudesta, mutta sitä on kyllä esiintynyt joskus tilapäisesti, silloin kylläkin kaikkia asiakkaita koskien. Pyydän palaamaan aiheeseen mikäli ongelma jatkuu vielä. Kirjautumalla omiin tietoihin saatte ajanmukaiset tiedot varauksista ja erääntyvistä lainoista niin kauan kun ongelma jatkuu.
Lisäyksenä edelliseen: Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut O m i s s a t i e d o i s s a s i ilmoitustavaksi…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosasto ylläpitää Käkönen-viitetietokantaa, josta myös kyseisen artikkelin viitetieto löytyy. Itse artikkelin voit saada kopiona lähimpään kirjastoosi tai sieltä itse lukemalla artikkelin mikrofilmiltä.
Kokotekstinä artikkelia ei löydy internetistä, koska Outokummun seutu ei ole mukana ePress-palvelussa eikä siellä arkisto muutenkaan ulotu näin pitkälle taaksepäin.
Käkösen hakuun pääset tästä linkistä: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Tietokanta löytyy myös Vaara-kirjastojen sivulta kohdasta Aineisto: Pohjois-Karjala-aineisto. Tätä kautta löytyvät myös linkit lehtipalveluihin ePress ja PressDisplay kohdasta Aineisto: Lehdet.
Löysin kaksi mielenkiintoista nettisivua aiheesta. Toisessa esitetään taulukkomuodossa, miten eri EU-maissa käytetään hevosenlihaa
(http://www.mhr-viandes.com/en/docu/docu/d0000698.htm) ja toisilla sivuilla on monenlaista mielenkiintoista hevosenlihaa ravintona käsittelevää infoa sekä tuotteita ja reseptejä: http://members.aol.com/pferdeflsh/index.htm
Helsingin suurimmat kirjastot avaavat jo kello 8:00, mutta asiakaspalvelu (mukaanlukien kassapalvelut) alkavat vasta kello 10:00.
Tulostustillille voi lisätä arvoa kerralla enemmän, jotta tulostaa voi myös omatoimiaikana. Ensimmäistä kertaa käyttäessä saa viisi tulostetta ilmaiseksi niin kirjastokortilla kuin puhelinnumerolla kirjautuessa.
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029…
Tutkin kirjaston ruotsalaisia nimikirjoja, mutta niistäkään ei tätä nimeä löytynyt. Ei myöskään verkosta etsiminen tuottanut tulosta. Riksarkivet'n haulla ei löytynyt mitään, https://sok.riksarkivet.se/kyrkoarkiv, ei myöskään Släktregisteristä, https://www.rotter.se/faktabanken/slaekt-soek/sv-slaktreg
Kielten ja nimistöntutkimuksen asiantuntijat auttavat verkon kautta, ruotsinkielisistä nimistä voi kysyä Suomesta, https://www.sprakinstitutet.fi/sv/sprakhjalp/sprak-_och_namnradgivning
ja myös Ruotsista löytyy vastaava palvelu, https://www.isof.se/sprak/namn.html
Eläimen naama, joka näkyy kirjahyllyssä on Anja Snellmanin teoksen Safari club (2001) selkämyksessä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3937345?sid=3943057502
Sinulle voisi olla apua netistä löytyvästä teoksesta. Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä ovat julkaisseet teoksen Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Linkki kirjaan.Leipätiedotus on myös julkaissut netissä PowerPoint-esityksen Vilja ja viljalajit. Linkki esitykseen.Suomen maatalousmuseo Sarka tarjoaa myös heinot DigiSarka sivut. Linkki DigiSarkaan.
Ohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Kirjakaapeli-kirjastosta Lasipalatsista, osoite Mannerheimintie 22-24 http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Ajanvaraus koneille puh. (09) 310 85000, aikaa varattaessa kannattaa mainita että haluaa käyttää Page Makeria.
Littoisten Kotimäen asuinalueesta ei näytä olevan mitään yksittäistä historiikkia. Littoisista on julkaistu teos Littoinen sanoin ja kuvin, ja sen historia sisältyy myös teokseen Kaarinan kunnan historia. Kaarinasta on myös vanhempi, 1950-luvulla julkaistu Kaarinan pitäjän historia. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on luettavana Kaarina-lehden mikrofilmejä vuosilta 1985-2000, joista voi löytyä uudempaa tietoa Littoisten alueesta.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu Kysy kirjastohoitajalta -palvelusta 5.5.2006. Löydät sen palvelun arkistosta hakusanoilla "vammaiset", "matkailu".
Samoilla asiasanoilla löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta englanninkielinen Nothing ventured: disabled people travel the world. (Harrap Columbus 1991). Se on tosin matkaopas, mutta antaa vinkkejä millaisiin asioihin pitäisi erityisryhmien kohdalla kiinnittää huomiota. Turusta löytyy myös aikaisemmassa vastauksessa oleva "Kotona ja reisussa".
MEK. Matkailunedistämiskeskuksella on kirjasto, josta löydät tietoa MEKin kotisivuilta www.mek.fi
Tässä muutamia lukuvinkkejä:
Binchy, Maeve: useita suomennoksia, mm. Talo Dublinissa, Italian illat
Durrel, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni
Hawes, Annie: Extra virgin
Herriot, James: Kaikenkarvaiset ystäväni
Karon, Jan: Pappila keskellä elämää -sarja
Krüger, Kobie: Riistanvartijan perhe
Mayes, Frances: Toscanan auringon alla
Willet, Marcia: Rakkaus talviaikaan
