Postin vanhat sähköpyörät ovat Helkama Velox Oyn valmistamia. https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-epatoivoisesti-etsinyt-markkinoilta-matalarunkoista
Helkaman akkuja myyvät mm. Electrobike https://www.electrobike.fi/catalogsearch/result/?q=Helkama+akku,
Creencycle https://www.greencycle.fi/category/2/akut-ja-laturit ja Hollandbike https://hollandbikeshop.com/fi-fi/polkupyoran-osat-sahkopyoraan/sahkopyoran-akut-ja-osat/sahkopyoran-akku/
Myös Verkkokauppa.comista löytyy muutama akku-tuote. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/8555d/Sahkopyoratarvikkeet?filter=brand%3AHelkama
J. N. Vainion toimittama "Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi" (Valistus, 1921) on lainattavissa esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta.
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Näyttelijä Risto Mäkelästä (1924-1992) ei ole julkaistu kirjanpituista elämäkertaa. Pienoiselämäkerta löytyy datapalvelu Biografiasammosta sekä elokuvatietokanta Elonetistä.Risto Mäkelä Biografiasammossa: https://biografiasampo.fi/henkilo/p4667Risto Mäkelä Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_166545%22Kaikki Elonetin artikkelissa mainitut kirjalähteet, joista löytyy lisätietoa Mäkelästä, ovat saatavilla Kymenlaakson kirjastojen kokoelmista: https://kyyti.finna.fi/Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 525-26. Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 590. Kasvot naamion takana. Kuvauksia…
Laulu löytyy kirjasta:
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme. - Helsinki : Söderström, 1987 . ISBN 951-0-13326-4.
Laulun nimi on Satakunnan lakeudelle.
Kirjaa on lainattavissa tällä hetkellä mm. Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa sekä useimmissa sivukirjastoissa.
Tarkoittanet ruotsalaista kirjailija Håkan Nesseriä? Hänen omat kotisivunsa eivät tällä hetkellä auenneet, joten teosten nimet ja ilmestymisvuodet ovat Tornion dekkarinetistä, Helmetistä ja kustantajien (Tammi, Albert Bonniers Förlag) sivuilta. Suomennokset on tarkistettu kansallisbibliografiasta.
Van Veeteren -sarja
Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002)
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003)
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004)
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006)
Ewa Morenos fall,…
Käpylän kirjastossa on skanneri tietokoneen numero yksi yhteydessä. Toistaiseksi tieto Käpylän kirjaston skannerista ei valitettavasti löydy HelMet-palvelusivustolta. Asiakkaille tarkoitetussa Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmässä asia kyllä mainitaan. Mikäli teillä on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voitte varata koneen itse netissä. Alla on linkki ajanvarausjärjestelmään. Koneen voi varata myös puhelimitse soittamalla Käpylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Rauman merenkulusta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
LAURELL, Seppo: Suomen majakat. Suomen merenkulkulaitos, 1999. s. 159-163
(Rauman edustan majakoista)
LEHMUSKALLIO, Pekka: Rauma ja meri. Länsi-Suomi, 1991.
RAUMAN kaupungin historia I-IV. Länsi-Suomen kirjapaino 1946.
UOLA, Mikko: Merenkulun opetusta Raumalla 1888-2000. Satakunnan ammattikorkeakoulu, merenkulun
Rauman yksikkö, 2000.
Charles Dickensin teos on suomennettu nimellä Kolea talo. Julkaisutiedot ovat seuraavat: Charles Dickens, Kolea talo. Suomentanut Kersti Juva [kuvat: H. K. Browne]. Helsinki : Tammi, 2006. Teosta löytyy kirjastoista, sijaintitietoja voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastoista Helmet-tietokannasta, http://www.helmet.fi .
Lähinnä mieleeni tulee kaksi teosta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Väkivalta ja itsetuho: miten
tuhokäyttäytyminen syntyy. O 1978 ja Helena Tornberg: Aggressio - vuorovaikutuksen suola. 1997.
(jälkimmäisessä käsitellään väkivallan ehkäisemistä).
Yleensä väkivallasta löytyy paljonkin kirjallisuutta, aihetta on lähestytty eri näkökulmista, on kirjoja perheväkivallasta, koulukiusaamisesta, huumeiden aiheuttamasta väkivaltaisuudesta jne.
Tuota kirjallisuutta löydät Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, kohdasta AINEISTO, UUSINNAT,
VARAUKSET, klikkaamalla TARKKAA HAKUA, ja sieltä asiasanalla: väkivalta.
Aineistolajiksi kannattaa valita kirja ja kieleksi suomi. Näin löydät paljon teoksia, joista osa vielä
on kaunokirjallisuutta.
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1881. Aluksi sen nimi oli Helsingin käsityökoulu. Vuonna 1933 oppilaitos vaihtoi nimensä Helsingin käsityöopistoksi ja vuonna 1949 edelleen Helsingin käsityönopettajaopistoksi. Historiansa aikana oppilaitos toimi monessa eri paikassa.
1881 - 1884 Fabianinkatu 31
1884 Bulevardi 8 (suomalaisen tyttökoulun talo), Kaivokatu 12 (Säätyjen talo)
1885 Bulevardi 8
1886 Unioninkatu 32
1887 Fabianinkatu 22
1900 - 1903 Maneesikatu 3
1903 - 1905 …
Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden.
Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi":
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Työntutkimusta käsittelevä kirjallisuus on kirjastoissa luokassa 69.15. Voit tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen joko kirjastossa silmäilemällä tämän luokan hyllyjä tai verkkokirjastossa selaamalla viitteitä, joita löydät luokka- tai asiasanahaulla.
Näitä hakuja voit tehdä esim. Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston hakulomakkeella, joka löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116261241
Haut voi tehdä valitsemalla alasvetovalikoista hakuehdoksi Luokka tai Asiasana, sekä kirjoittamalla vastaavalle riville 69.15 (luokkahaku) tai asiasanoiksi esim. työntutkimus tai työn organisointi.