Helsingin Sanomat järjesti vuonna 2006 äänestyksen Suomen synkimmästä laulusta. Runoista en onnistunut vastaavaa äänestystä löytämään - Aamulehdestäkään.
Näistä lauluista äänestettiin: http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/%C3%84%C3%A4nest%C3%A…
Kymmenen kärki:
http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Helismaan+teksti+vei+…
Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Kirja tulee varattavaksi todennäköisesti viikon tai kahden sisällä. Kirjan tuloa kannattaa seurata Helmetistä, kirjasta voi tehdä varauksen heti kun ensimmäisen lainakappaleen sijaintitiedot näkyvät siellä.
Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.lysator.liu.se/runeberg/authors/
Kirjailijoiden tuotannon saat pääkaupunkiseudun Plussatietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa) esim.seuraavasti:
1.Valitse laajennettu haku
2.Kirjoita tekijäkenttään : Jacobsson, Anders
3.Valitse osastoksi lastenosasto
4.Jos haluat vain suomennetun tuotannon, valitse kieleksi suomi
5.Valitse aineistotyypiksi kirja
Kamee ei ole mikään tietty kivilaji, vaan nimitys kaivertamalla tehdylle reliefikorulle. Kamee-korun materiaalina on käytetty monia ei korukiviä, mutta myös simpukankuorta ja kovaa luuta. Suosittuja korukivia kamee-korujen tekemisessä ovat akaatit ja onyksi, jonka avulla saadaan kerroksellinen rakenne. "Sinikamee" ei siis ole mikään täsmällinen mineraali, vaan mikä tahansa sininen korukivi, joka on kaiverrettu reliefiksi. Napoliin asti tuskin sen takia kannattaa lähteä, monet suomalaiset liikkeet myyvät erilaisia korukiviä. Verkossa tällaisia ovat ainakin VIlliHelmi, Villakivi ja Spectrostone. Monissa lahjatavaraliikkeissä myydään hiottuja korukiviä, joista jotkut voivat sopia myös kamee-korun tekemiseen.
On myös mahdollista, että…
Jokeri-kirjan voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Yleensä kaiken aineiston voi palauttaa Vaski-alueen sisällä mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon. Poikkeuksia ovat ainoastaan erikoisaineistot, kuten esimerkiksi soittimet tai taulut.
Lisää tietoa saat Vaskin verkkosivuilta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana tai Vaskin käyttösäännöistä https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf
Vanhemmat ovat kirjamuotoisina. Netti kun yleistyi vasta 1990-luvulla.
Esim. Frank monihaulla löytyy POPS-70 Turun, Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kirjastoista.
Myös aikalaismuisteloita löytyy vielä netistä. Esim. http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/01/vuoden-1970-pops.html
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei muistanut kyseistä lastenkirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ötököitä voi tutkia Otokkatieto.fi:stä ja Laji.fi:stä. Kuva tuntuisi muistuttavan Bracon obscuratoria, jolle ei laji.fi-sivustolla anneta suomenkielistä nimeä. Ne ovat 1.25-5mm pituisia.https://www.otokkatieto.fi/species?id=497https://www.commanster.eu/Commanster/Insects/Bees/SuBees/Bracon.obscurator.htmlLaji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä, siellä saa kiinni alan asiantuntijoita (https://foorumi.laji.fi/)
Hamara-liite ilmestyi ensimmäisen kerran Rumbassa 3/2002, sen jälkeen vielä Rumban numeroissa 13-14/2002 ja 22/2002. Vuonna 2003 Hamara alkoi ilmestyä itsenäisenä lehtenä.
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan Veneily CD: merikarttasarja E:Selkämeri v. 2006; tällä hetkellä meiltä löytyy CD Merikartta E vuodelta 2001. Mikäli asialla on kiire, v. 2006 karttasarjaa voi koettaa kaukolainata. Sitä näyttäisi olevan Kokkolan kaupunginkirjastossa. Mikäli haluat kaukolainata, asia hoituu oman lähikirjastosi kautta.
Kirjaston puhuttuja kirjoja eli äänikirjoja voi hakea aineistotietokannan kautta. Kolarin kirjastossa ei ole Liza Marklundin kirjoja äänikirjoina. Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyy kolme Marklundin kirjaa ruotsiksi luettuna: Gömda: en sann historia, Nobels testamente ja Den röda vargen. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuudesta.
Kolarin kirjaston kaikista äänikirjoista saat luettelon kirjoittamalla hakusivun asiasanakohtaan äänikirjat ja valitsemalla kirjastoksi Kolarin kirjaston. Jos jätät Kolarin kirjaston valitsematta, saat listan myös muiden Lapin kirjastojen äänikirjoista. Voit myös valita vain ruotsinkieliset äänikirjat. Lapin kirjaston aineistotietokanta löytyy täältä:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2
Hänellä on kaksi kissaa: Amason ja Karisma. Tieto löytyy täältä:
http://www.sune.web.surftown.se/bild2.php
Kirjailija Sören Olsson kertoo sivulla muutakin itsestään, mm. että hänen vaimonsa nimi on Yvonne, ja että heillä on kolme lasta: Ludvig, Lova ja Vide.
Jokainen yleinen kirjasto päättää itsenäisesti, keille kaikille kirjastokortti annetaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kortin (HelMet) saa kuka tahansa suomalainen, koska kirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona.
Normaalisti ei kuitenkaan riitä, että on toisen paikkakunnan kirjastokortti, jos ei kyseisellä paikkakunnalla pysty itse käymään. Kirjastojen välillä toimii ns. kaukopalvelu, jossa välittäjänä toimii aina noutokirjasto. Useimmat kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainaksi kirjaa, joka löytyy niiden omasta kokoelmasta.
Jos olet valmis vierailemaan lainan saadaksesi toisella paikkakunnalla, ota sen kirjastoon yhteyttä ja kysy, saatko kortin. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://…
Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al.…
Kirjastoista eri puolilta Suomea löytyy joitakin ukulelen soitinrakennusoppaita ja piirustuksia. Voit pyytää niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla linkki Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalveluiden listaan oppaista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&lookfor=ukulele+soitinrakennus&type=AllFields
Mainintaa juuri konserttiukulelen rakennusoppaasta ei löytynyt. Kannattaisi ehkä kysyä myös alan ammattilaiselta, esim. Lottonen Guitars Oy:stä:
http://lottonen.com/fi/
http://lottonen.com/fi/laulu/
Hämndrulle sanan synonyymi voisi olla Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaaan hämndfilm eli suoraan suomennettuna se olisi kostoelokuva, joka taas on yksi toimintaelokuvien alalajeista.
José Padillan säveltämää laulua La Violetera ei ole suomennettu, eikä siitä siis löydy suomeksi laulettua äänitettä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…