Tässä joitakin yhdysvaltalaisten kirjoittajien itsetuntoa ja itseluottamusta käsitteleviä suomennettuja teoksia.
Brown, Brené: En olekaan yksin (Basam books, 2012)
Brown, Brené: Uskalla haavoittua (Basam books, 2013)
Canfield, Jack: Aladdin-tekijä (Art house, 2. painos 2000)
Dyer, Wayne W.: Hyväksy itsesi, uskalla elää! (Otava, 4. painos 2008)
Dyer, Wayne W.: Vaikuta kohtaloosi (Otava, 2. painos 2004)
Ford, Debbie: Rohkeus (Basam books, 2012)
Moran, Victoria: Sisäinen valo (WSOY, 2003)
Nichols, Lisa. Onnistut : tuli mitä tuli (WSOY, 2009)
Peale, Norman Vincent: Ole oman onnesi seppä (Karisto, 2. painos 2008)
Peale, Norman Vincent: Sen teet mihin uskot (Karisto, 6. painos 2009)
Ventrella, Scott W.: Menesty myönteisen ajattelun avulla (…
Kirjasta Evergreen eli Ikivihreä on tehty kolmiosainen minisarja vuonna 1985 mutta sitä ei ole tällä hetkellä saatavilla suomenkielisellä tekstityksellä. Myös ulkomaisissa nettikaupoissa sen saatavuus on melko huono.
Stakesin tilastoraporttisarjassa on julkaistu Kaija Vaalgamaan ja Jukka Ohtosen "Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.1999 (8/2000), jossa ei ole juuri yliopistosairaaloissa työskentelevän henkilökunnan koulutusta koskevaa taulukkoa. Julkaisussa on kuitenkin esim. taulukko "Työikäiset laillistetut ja nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt suurimmissa kaupungeissa 31.12.1999", jonka alaviitteissä mainitaan jotakin myös tutkinnoista, mutta taulukko on siis kaupungeittain, ei sairaaloittain. Toisessa taulukossa " Työikäiset eräät terveydenhuollon ammattihenkilöt koulutusasteen tai erikoisalan mukaan erityisvastuualueittain ja sairaanhoitopiireittäin 31.12.1999" on esim. Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen mukaiset…
Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa aiheestasi löytyvä tieto on vähäistä. Voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla maansiirtokoneet tai rakennuskoneet tai työmaat.
Teoksessa:
- Rakennuskoneet, ilmestymisvuosi 1955 käsitellään mm. kaivu- ja maansiirtokoneita: laahauskauhalaitokset, traktorit jne. Muita mahdollisia:
- Maarakennuskoneiden työmenetelmät (ilm. 1963) on asiaa kaivukoneista, puskutraktoreista yms. samoin
- Maa- ja vesirakentajan käsikirjassa (1963), jossa on myös artikkeli Työmaan järjestely.
- Maarakennuskoneiden käyttötekniikka (1971), artikkelit Työmaa ja työn suunnittelu.
Uudempaa tietoa on esim. teoksessa
- Olli-Pekka Hartikainen: Maarakennustekniikka.…
Yhdysvaltojen hiphopin historiasta on kirjoitettu seuraava kirja:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia. Helsinki : Like, 2000.
Helsingin Sanomissa on myös julkaistu juttusarja rockin 50-vuotisesta historiasta, jossa on käsitelty myös hiphopin historiaa. Tässä artikkelitiedot:
HS 9.8.2004 (HS = Helsingin Sanomat)
Jokelainen, Jarkko: Katseet kääntyvät taas syvään etelään (Rockin 50 vuotta ; 50 : 2003. - Sarja päättyy)
HS 15.7.2004
Uusitorppa, Harri: Fugees luki lakia leikkikalugangstereille (Rockin 50 vuotta ; 43 : 1996)
HS 24.6.2004
Uusitorppa, Harri: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus (Rockin 50 vuotta ; 37 : 1990)
HS 20.5.2004
Mikkonen, Jani: Hiphop alkaa tuoksua dollareilta (Rockin 50 vuotta ; 27 :…
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat videot aiheesta:
-Kielisukulaisia ja kansankohtaloita,
-Jälkiä: suomalaisten alkukotia käsittelevä sarja ja
-Röntyskä: elävää kansanperinnettä pohjois-Inkeristä
Videoiden saatavuutta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
(asiasanaksi suomalais-ugrilaiset- ja aineistoksi videokasetti, joka löytyy aineistolajivalikkorivin oikeasta reunasta harmaan nuolen avulla)
Suomen yleisistä kirjastoista kirjaa näyttää olevan vain Helsingissä, josta se on tällä hetkellä lainassa. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen, jolloin se tilataan Helsingistä kirjan palauduttua edelliseltä lainaajalta.
Aalto-kirjastojen kaukolainatilaus: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko
Jyväskylän kaukopalvelun yhteystiedot: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
HelMet-verkkokirjaston kautta asiakas ei itse pysty muuttamaan "Ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Siksi onkin suosoteltavaa, että varausta tehdessä tätä päivämäärää ei käytettäisi, ellei varaaja nimenomaan tiedä, että ei tarvitse lainaa enää tietyn (esim. tenttipäivän) jälkeen.
Kirjaston henkilökunta kuitenkin pystyy kyseistä päivämäärää muuttamaan. Olisin jo nyt saman tien vaihtanut päivän, mutta sinulla näyttää olevan niin paljon varauksia joissa kaikissa tuo päivämäärä on merkittynä, että en tiennyt, mistä varauksesta on kyse. Sinun olisi siis parasta joko ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjastoon ja pyytää muuttamaan päivämäärä, tai, jos lähetät minulle uuden viestin ja kerrot tarkemmat tiedot, niin muutan päivän.
Ystävällisin…
Kyseessä on todennäköisesti animaatio Inside out: mielen sopukoissa. Sitä on hankittu dvd:nä Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastoihin, mutta ei (ainakaan vielä) Hattulan kirjastoon. Voit tehdä dvd:stä seutuvarauksen tai tehdä hankintaehdotuksen Hattulan kirjastoon.
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen…
Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama…
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
