Tietoja rahojen arvoista saat Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemasta teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Näitä keräilijän oppaita voi lainata esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Saadaksesi lisätietoja myymisestä ym. sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen Numismaattiseen yhdistyksen neuvontaan. Puhelinnumero on (09) 662281. Internet-osoite on http://www.snynumis.fi
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti melko laajallakaan tietokantojen tutkimisella en löytänyt valssia, joka alkaisi juuri näillä sanoilla. Ensimmäisenä mieleen tulee Erkki Junkkarisen suosituksi tekemä Ruusut hopeamaljassa, mutta sen alkusanat "Sun ruususi punaiset laitoin hopeamaljahan" ovat kyllä varsin erilaiset.
Yksi tarkistamisen arvoinen mahdollisuus sentään löytyi. Veli-Pekka Tula on säveltänyt ja sanoittanut "Hopearuusut" -nimisen laulun, mutta sen alkusanoja en löytänyt mistään. Kappale löytyy kuitenkin Eero Avenin laulamana esimerkiksi kokoelmalta Miljoona ruusua (2CD, 2006 VL-Musiikkia). Levy löytyy HelMet-kokoelmasta, joten kuuntelemalla voisi yrittää, olisiko tämä etsitty laulu. Laulun nimi ainakin on lupaava.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen…
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi…
Pääkirjaston Suuri käsityölehti 2003:4 on lainassa, sivukirjastoissa ko. numeroa näyttäisi olevan vapaana. Saman lehden numerossa 2005:1 on trikoisen imetyspaidan kaavat. Sekin on pääkirjaston lehtiosastolta nyt lainassa, mutta jossakin sivukirjastossa paikalla. Voit varata lehden soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Kelan perhe-etuustilaston mukaan v. 2005 Suomessa maksettiin vanhempainpäivärahaa 51 234 isälle
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/111006121450TL/$File/Perh…
Kokoelmiemme historiakirjoista ei löydy tähän vastausta.
Pyydämme kääntymään Mikkelin maakunta-arkiston ja maakuntakirjaston puoleen, sitä kautta maakunnalliseen tietämykseen.
Psykiatrinen kuntoutus on käytetty asiasana Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Kun etsii Fennicasta asiasanalla saa yli 70 viitettä jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla.
Vuonna 2009 on painettu mm. Integratiivinen hypnoterapia / toim. Martti Tenkku ja Mielenterveyskuntoutujien klubitalot /toim. Outi Hietela-Paalasmaa.
Kysymyksessä ei ole tarkennettu painovuotta minkä asiakas katsoo uutuudeksi
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Sinun kannattaa tutustua Uno Paunun teokseen Suomen pakanalähetystoimi. 2: Suomen lähetysseura vuosina 1859-1876 (1909), joka löytyy Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Kirjassa kerrotaan myös lehden tilaajamääristä 1860-1870 -luvuilla, mutta vain kirjaa tutkimalla näkee, onko juuri vuosista 1870 ja 1871 annettu luvut (s. 222). Ilmeisesti määrissä oli paljon vaihtelua. Lehden nimi oli tuolloin vielä Suomen lähetyssanomia.
Turun yliopiston kirjasto https://finna.fi/Record/utu.996749825405971
Åbo Akademin kirjasto https://finna.fi/Record/abo.9911203593405972
Kirjaa voi myös kaukolainata Varastokirjastosta tai muista yleisistä kirjastoista.
https://finna.fi/Record/vaari.2061
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna…
Lainaamasi aineisto kuuluu ilmeisesti Roihuvuoren kirjaston kokoelmiin. Roihuvuoren kirjasto menee remonttiin vuoden 2013 alusta ja kaikkien normaalilainojen eräpäivä on 10.4.2013. Pitkät laina-ajat eivät koske Bestsellereitä eivätkä DVD-levyjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Roihuvuoren_kirjasto
