Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta:
Hitit : iskelmän 50-luku
Suosittuja ikivihreitä 2.
Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
Helmet-kirjastot eivät tarjoa Markkinointi & Mainonta -lehteä sähköisenä.
Paperisena lehti on luettavissa ainoastaan Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Pasilan kirjaston lehteä ei lainata kotiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Hei
Kirja on ostettavissa useista Suomen antikvariaateista.
Esimerkiksi näistä:
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=447785
https://esbok.eu/tuote/sita-juhannusta-ei-tullut-heikki-hietamies/
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=386282
Hakupalveluja henkilöiden sodan ajan toiminnasta ei löydy. Aiheeseen liittyen verkkopalveluna löytyy Arkistolaitoksen ylläpitämä "Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto" (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sekä "Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto" (Suomen sotasurmat 1914-22-projekti) (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi).
Tietoja sukulaisten sodan ajan toimista voi tietyin rajoituksin tiedustella Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä:
Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste
Työpajankatu 6
PL 54, 00581 Helsinki
Puh. (09) 228 52 500 tai (09) 228 52 501
Tutkijapalvelu puh. (09) 228 52 502
Faksi (09) 228 52 503
Sähköposti: kansallisarkisto.sornainen [at] narc.fi
Minkäänlaista vahvistusta tällaiselle huhulle ei löydy. Vierailu olisi voinut tapahtua vain kesäkuun 4. päivänä vuonna 1942, jolloin Hitler kävi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. Saksan lähettilään Wipert von Blücherin mukaan Hitlerin yksityiskone saapui Imatran Immolan lentokentälle kello 12.30 ja lähti sieltä takaisin noin kello 18.30. Tulon ja lähdön välinen aika vietettiin ruokaillen, neuvotellen ja seurustellen Kaukopään tehdasradalle ajetussa juhlajunassa, joten kysymyksessä mainittu vierailu Hausjärvellä ei edes aikataulullisista syistä olisi mitenkään voinut olla mahdollinen.
KIRJALLISUUTTA:
Kesäkuun neljäs päivä 1942 : Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuudet / toimituskunta: W. E.…
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmää ollaan uusimassa, näillä näkymin uusi järjestelmä otetaan käyttöön kahden vuoden kuluttua. Uudessa järjestelmässä on mahdollista uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetin kautta, lisäksi myös uusia palvelumuotoja kehitetään.
Tällä hetkellä lainoja on mahdollista uusia Helsingissä puhelimitse numerosta 0600-060504, ma-pe 12-18, hinta: 5,80 mk/min + ppm, myöhässä olevia lainoja ei uusita puhelimitse.
Lisäksi lainoja voi uusia kirjastokortilla lähimmässä kirjastossa jos kirjoista ei ole varauksia.
Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa oli kaikki olennainen tieto, mitä Viivi Hyvösestä on saatavissa. Siinä mainitussa teoksessa: Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita ( osa 3 ) oli kolmen sivun artikkeli kirjailijasta. Tämä kirjan artikkeli samoin kuin Kirjastolehden numerossa 7-8/1999 oleva kirjailijan haastattelu ovat saatavissa Porvoon pääkirjastosta. Löytyi myös yksi linkki, jossa on hieman lisätietoja kirjailijasta.
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/hu_h/hyvonen_viivi/
Varauksia ei voi jättää etukäteen, vaan vasta kun kirjan tiedot on viety HelMet-tietokantaan. Uusien kirjojen hankintoihin on linkki www.helmet.fi -sivulla. Kirjan nimeä klikkaamalla pääsee uutuusluettelosta suoraan kirjan tilauksen mahdollistavalle sivulle.
Yhteyksiä kustantajiin ei ole, mutta hankintatoiveen voi jättää esim. www.helmet.fi -sivun kautta.
Kovin paljon suomenkielistä tietoa kirjailija Evelyn Waughista ei löydy. Alla mainituissa kirjoissa häntä käsitellään yhtenä kirjailijoista:
- Rakkaus, köyhyys ja sota / Christopher Hitchens (2007)
- Ruumiillisuus : merkillisiä ruumiita kirjallisuudessa / toimittaneet Sanna Karkulehto ja Ilmari Leppihalme (2003)
- Atlantiksen perintö : kirjailijoiden uusi alku / Jukka Koskelainen (2000)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kirjailijan esittely:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirjailija_evelyn_waugh_11551.htm…
Helmukuun Talouselämä -lehdessä esitellään Nordea-johtaja hans Dalborgin muistelmakirja "Vastuun ihana taakka, vuoteni Nordean johtajana 1991-2011". WSOY, 2016. Kirja sivuaa Suomea, ei pelkästään Nordean vuoksi vaan myös siksi, että Dalberg oli suuri Suomen ystävä.
Voisiko täma olla toinen kaipaamistasi kirjoista?
Toista kirjaa en valitettavasti löytänyt. Listaan siksi joitakin uudehkoja Suomea käsitteleviä kirjoja, joiden kirjoittaja on ainakin syntynyt jossakin muuallla kuin Suomessa. Ehkä toivomistasi kirjoista toinen olisi näiden joukossa.
Abu-Hanna, Umayya
Alienin silmin : Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana
Siltala, 2014
Alizad, Arman
Riisuttu Suomi
Docendo, 2015
Aitoja. Ihania. Omanlaisia : suomalaisia
menestystarinoita / […
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Kysyjä tarkoittanee norjalaista kansansatua Høna tripper i berget, joka on ainakin kerran käännetty englanniksi muodossa The Old Dame and her Hen, vaikka täsmällisempi käännös olisi suunnilleen "The hen is tripping in the mountain". Fennica-tietokanta ei tätä runoa tai sen suomennosta tunne ainakaan niin, että viitattaisiin norjan- tai englanninkieliseen alkuperäistekstiin. On silti täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin satukokoelmaan suomennoksena. Valitettavasti Fennica-tietokantaa ei ole koskaan tehty tällä tarkkuudella, joten yksittäisen sadun löytäminen ei yleisillä hakutavoilla ole mahdollista. Erityisen hankalaa se on, kun emme nyt tiedä, mitä suomenkielistä fraasia haemme. Onko se tyyppi' "Vanha rouva ja kana" vai "Kana…
Edit Reivilän "Leikkituvan keittokirja" on ilmestynyt 1909 Otavan kustantamana. Koska kirjasta puuttuu sivuja ja se on kulunut kovassa käytössä, antikvariaatit eivät osta sitä. Tunnearvo on sitäkin suurempi. Kirja kannattaa säilyttää muistona ajoista, jolloin leikkimökissä laitettiin ruokaa oikein oppaan johdolla.
Lähetin kuvan ja kysymyksen Suomen Heraldiselle Seuralle, mutta sieltä ei ole vielä ehtinyt tulla vastausta.
Vaakuna tosiaan muistuttaa hieman Turun vaakunaa (liljat, A-muoto), mutta en lähde tässä arvuuttelemaan.
Kyseessä lienee kuitenkin valmistajan leima. Iltalehden artikkelissa (20.7.2020) huutokauppatalo Hagelstamin intendentti Thomas Luoma kertoo, että valmistajat ovat merkinneet valaisimia eri aikoina eri tavalla, ja joskus valmistajan leima puuttuu kokonaan. Luoman mukaan valmistajan leima on monelle ikään kuin taulun signeeraus, joka antaa varmuuden siitä, että kyseessä on aito, tietyltä aikakaudelta oleva valaisin. Leiman voi löytää tavallisesti rungon metalliosasta, pöytävalaisimissa jalkalaatan pohjasta. Lisäksi Luoma…
Lapponica kokoelmasta ei valitettavasti löytynyt tietoa Iiton palsasuon pinta-alasta. Asiasta voi kysyä Metsähallituksen ”Lapin Luontopalvelut” alueyksiköstä. Se vastaa suojelualueiden ja historiakohteiden hallinnasta ja suojelusta sekä luonnon virkistys- ja matkailukäyttöasioista : https://www.metsa.fi/yhteystiedot/luontopalvelujen-yhteystietoja/lapin-…
Olit kysynyt videosta tai dvd:stä Peukaloliisa. Meillä on se kyllä pääkirjaston kokoelmassa, mutta se on nyt lainassa. Eräpäivä on 12.4. Kirjastomme aineisto on
nähtävissä Piki-verkkokirjaston kautta, johon on linkki esim. kirjastomme kotisivulta www.kangasala.fi/kirjasto.
Kysymäsi kirja kuuluu useiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin. Sen nimi on Uuno Klami : elämä ja teokset ja sen tekijäksi on merkitty Kalevi Aho. Tiedot sijainnista saat Helmet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kirjoita esim Teoksen nimi -hakukenttään uuno klami. Kyseinen kirja on neljäntenä annettuna viitteenä.
