Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
Valitettavasti Pertti Haverisen säveltämä ja sanoittama kappale Tuulen suuntaan ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun eikä sitä ole myöskään julkaistu erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Ymmärrän kysymyksen niin, että kysyjä haluaa lukea romaaneja, kaunokirjallisuutta. On tietysti paljon kirjoja, jossa kerrotaan kasvamisesta yksinhuoltajan perheessa, mutta silloin yleensä päähenkilö on perheessä kasvava lapsi, ei huoltaja (Hannu Väisänen: Vanikan palat, Joel Haahtela: Kuinka taivaat alkavat ...) Lista kirjoista, joissa päähekilö on nimenomaan yksinhuoltaja on vähemmän. Tässä niistä muutama erilainen.
Autio, Orvokki . Merkki päällä (1985). Pesärikko-trilogian viimeisessä osassa kirjojen päähenkilö Armi elää lastensa kanssa Tampereella. Hän on eronnut miehestään, mutta yhteys mieleltään sairaaaseen mieheen ja hänen sukuunsa ei helposti katkea.
Blomqist, Anni . Anna Beata saa oman kodin (1983. suomeksi 1984). - 1800-…
Vanhojen kirjojen kohdalla lukusalikäyttö on yleensä ainoa mahdollisuus. Jos kirja on uudempi näköispainos, voi sen lainaaminenkin onnistua.
Ensimmäinen kirja löytyy sekä Jyväskylän yliopiston kirjastosta että Helsingissä sijaitsevasta Kansalliskirjastosta. Molemmista sen saa lukusalikäyttöön.
Finna hakutulos
Toinen teos löytyy Åbo akademin kirjastosta. Finna hakutulos
Kolmas kirja löytyy melko monestakin kirjastosta mm. Tampereen kaupunginkirjastosta. Tosin painovuosi on vasta 1876.
Olisiko mahdollisesti saman kirjan myöhempi korjattu painos? Finna hakutulos.
Kansalliskirjastosta löytyy varhaisempi versio 1702 Yxi tarpelinen nuotti-kirja : josa caickein sekä uutein että wanhain suomalaisten wirten oikiat ja…
Kysymykseen ei ole objektiivista vastausta. Oma subjektiivinen näkemykseni on, että Kallion kirjasto edelleen melko hämyisä ja hyvin kotoisa kirjasto. Rauhallista on edelleen ainakin toisessa kerroksessa, muualla meno on luultavasti äänekkäämpää kuin taannoin.
Kliivioita kirjastossa on edelleen. Niitä on varsinkin pääportaikon ikkunoilla, jossa ne saavat runsaasti valoa ja tuovat oman osansa kotoisaan tunnelmaan.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta kerrottiin, että saat kirjastokortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Tuomiokuntien aineistoja säilytetään Kansallisarkistossa. Tietoa aineistosta ja sen käytöstä löytyy täältä:
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomiokunnat
Kyseessä voisi olla Garth Nixin Vanha valtakunta -trilogia, jonka osat ovat Sabriel, Lirael ja Abhorsen.Lisätietoja kirjoista esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/book/744-sabriel
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta (http://www.sktl.net/) kerrottiin, että teoksen, myös klassikkoteoksen, käännöksen nimi sovitaan kirjan kustantajan ja kustannustoimittajan kanssa. Viime kädessä kustantaja päättää nimestä.
DVD on tilattu neljään kirjastoon Helsingissä. Hankintaosastolta kerrottiin, että se on tulossa aivan lähiaikoina varattavaksi. Eli kun yksikin DVD näkyy Helmetin sivuilla, voit tehdä siitä varauksen.
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
Muoti 70-luvulla oli hyvin samansuuntaista kuin nyt.
Tytöillä minihameet, kireät puserot.Mokkaturkit kuuluivat myös kuvaan.Itselläni oli midi-pituinen
valkea turkki sekä ns.Zhivago-turkki.Pojilla paljon samettihousuja,leveitä solmioita ja leveäkauluksisia
takkeja. Oli myös siis tuo midi-pituus; polvesta noin 15-20 cm alaspäin.Vyöt olivat osana asua.
Pukuhistorian kirjoja löytyy myös 70-luvun muodista.Kysypä lähimmästä kirjastostasi.
Kyseessä lienee varmaan laulu "Me kaikki kiitämme tee-vee-ällää" vuodelta 1985. Kyseinen kappale löytyy ainakin cd:ltä GOODMAN, Irwin : Dirly dirly dee. 2001 (alunperin 1985) ja kasetilta GOODMAN, Irwin : Irwinin parhaat 2. 1989. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Kirjaa on tilattu useimpiin Helsingin kirjastoihin, myös Kannelmäen kirjastoon. Teoksesta voi jo tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa.
www.helmet.fi
Kannattaa kääntyä Myllypuron mediakirjaston puoleen. Siellä on studio kuvien, videoiden ja äänen käsittelyyn. Lähemmät tiedot sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kaupunkiverstaalla on mediatyöasemia. Näistä lisää sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Kirja saattaa olla Mervi Kosken "Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja", jonka on kuvittanut Sakari Tiikkaja (Karisto, 2007). Kuvat eivät tosin ole mustavalkoisia. Kirjassa on 180 sivua. Kirjassa esitellään suuri joukko suomalaisia taruolentoja, joista yksi on Mara. Mara häiritsi nukkuvia ihmisiä ja eläimiä; uhrin henki salpautui tai uni kaikkosi. Kirjassa taruolentoja on ryhmitelty, mutta ei vaarallisuusasteen mukaan.
Kirjan kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3f218bd-422c-4d53-9282-b7e9dd857f90
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."