Ezra Poundin runoja löytyy käännettyinä teoksista Personae, Tähtien väri, Kuu kultainen terälehti sekä Älä puhu nyt enää. Kaikki löytyvät helmet-kirjastoista. Kävin läpi kaikki neljä kirjaa enkä löytänyt runoa, joka alkaisi noilla sanoilla.
Taivalkosken kirjastosta kerrottiin, että etsimäsi hyvin suurikokoinen sukukirja (Eero Seppänen, Sukukirja: Kainuun/Koillismaan yleisimmät suvut)on edelleen Taivalkosken kirjastossa, kotiseutukokoelmassa.
Sitä ei tosiaan lainata, ja tietojen etsiminenkin siitä on työlästä, mutta voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon puhelimitse (040 860 8999) tai sähköpostilla (kirjasto@taivalkoski.fi).
Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://finna.fi
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kamppailu…
Hei,
Eduskunnan kirjastossa on lainattavissa Pohjois-Suomen ATK-oppilaitoskomitean mietintö (Komiteamietintö, B, 1971:41). Sen voi kaukolainata kotikirjastosi kautta. Kyseisen komitean puheenjohtajana on toiminut Yrjö Kilpi.
Kari Rantalaihon mietintö on todennäköisesti selvitys, jonka toimeksianto on tullut Opetusministeriöltä. Rantalaihon selvitystä ei ole vielä paikallistettu. Selvityksestä on esimerkiksi vain maininta Raahen kaupungin kokouspöytäkirjoissa. Selvitystä voi myös kysellä Kansallisarkistosta.
Kyllä, sama henkilö on kaikkien kansien takana.
Berliinin ajokoirat ja Kaunasin sivut ovat Sami Saramäen käsialaa. Lyijyvalkoisen kannen tekijä on Johanna Junkala, mutta kirjassa mainitaan erikseen, että sarja-asu on Sami Saramäen.
Hei, OUTI-kimpan verkkosivuilla (outi.finna.fi) voi varataa aineistoa ja kirjautua omiin tietoihin voimassa olevalla OUTI-kirjastokortilla ja nelinumreoisella PIN-koodilla.Jos kirjautumisessa on kirjastokorttiin liittyvä ongelma, niin kannattaa olla yhteydessä lähimpää OUTI-kirjastoon asian selvittämiseksi.Joskus kirjautumisen estaa järjestelmän tilapäinen häiriö. Niistä pyritään informoimaan asiakkaitta verkkokirjaston sivulla.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokantaan tehty osoitteenmuutos päivittyy saman tien. Jos varaamasi kirjat kuitenkin olivat hyllyssä jossakin kirjastossa ja lähtivät jo samana päivänä valitsemaasi noutokirjastoon, on mahdollista, että tieto varauksista menee vanhaan osoitteeseen, koska osoitteenmuutos on tehty seuraavana päivänä. Sinun kannattaa seurata tilannetta Helmetin kautta tai soittaa noutokirjastoon varmistaaksesi asian.
HelMet palvelussa on nykyään käytössä omien lainojen lainahistoria. Se alkaa tosin vasta vuodesta 2007.
Kirjautukaa ommin tietoihinne HelMet verkkokirjastoon ositteessa http://www.helmet.fi Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen Pin koodin. Pin koodin saa kirjastosta esittämällä henkilötodistuksen.
Lainahistoria on tiedoissanne alimmaisena linkkinä.
Löydät vastauksen esim. pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) hakemalla tekijän nimellä. Kivikovat kadut-kirjan lisäksi Swindellsiltä on käännetty teokset: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992 ja Lohikäärmeen sisällä, 1993.
Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Kuten muullekin inhimilliselle toiminnalle, myös sodalle on luotu oikeussäännöt, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Näistä tärkeimmät ovat neljä Geneven sopimusta, jotka kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet eli ottaneet osaksi omaa lainsäädäntöään.
Sodan säännöt suojelevat erityisesti siviilejä, haavoittuneita ja vangittuja. Taistelijoiden keskinäisestä väkivallasta ei rangaista, koska säännöt on laadittu tilanteisiin, jossa sodan osapuolet käyttävät tappavaa voimaa toisiaan vastaan. Niitä sovelletaan vain aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut.
Geneven sopimusten lisäksi on olemassa myös esimerkiksi tiettyjen aseiden käyttöä kieltäviä sopimuksia.
Lisätietoa asiasta löytyy Punaisen ristin sivuilta: https…
Etsin tällaista kirjaa useilla eri tavoilla sekä Finnasta että internetistä. Esim. Finna-haku (Otsikko:hevonen) AND (Kaikki osumat:piirrokset OR Kaikki osumat:piirroskuvitus) | Hakutulokset | Finna.fi tuotti aikarajauksella 1980-1999 yhteensä 71 kirjaviitettä. Tutkin Googlen kuvahaun avulla näiden viitteiden ulkoasua, mutta ihan kriteerejä vastaavaa kirjaa en löytänyt. Lähimpinä esimerkkeinä löysin seuraavat 3 kirjaa. Linkkien takana ovat kirjojen etu- ja takakannen kuvat sekä Finnan saatavuustiedot:Hevoset - Susan McBane - Kunto: Hyvä - Antikvariaatti.net, saatavuus: Hevoset | Anders-kirjastot | Finna.fiOsta Aaltonen: Oma hevonen : Misty vastaa | Ulla-Maija Aaltonen | Antikvariaatti Finlandia Kirja, saatavuus: Oma hevonen :…
Suuri osa nuortenkirjoista käsittelee nuoruuden iloja ja huolia. Kaikista kirjastoista
löytyy kaunokirjallisuushyllyjä, joka on tarkoitettu yläasteikäisille nuorille.
Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on tehty paljon kirjalistoja,
joiden avulla pääsee asiassa mukavasti alkuun. Aiheina on mm. nuoret aikuiset, rakkaus, koulukiusaaminen ja huumeet. Netissä niitä pääsee tutkimaan osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Suomen yleisten kirjastojen sivuille on lisää kirjalistoja eri aiheista:
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=451
Kirjastopalvelu on kustantanut kirjan nimeltä Vinkkejä kirjavinkkareille (1999).
Siinä on esitelty vuosina 1987-1997 ilmestyneitä nuortenkirjoja aiheittain,…
Kirjastojen ympäristöohjelma on osa kunnan tai seutukunnan ympäristöohjelmaa. sinänsä kirjastolaitos tukee toiminnallaan kestävää kehitystä, aineistohan on asiakaskäytössä useita vuosia.
Ympäristönsuojelulaki koskee myös kaikkia kirjastoja. Valtion ymtäristöhallinnolla on hyvät nettisivut,
http://www.ymparisto.fi/ käytännön toiminnassaan kirjasto noudattaa kierrätystä.
Oulun seudun ympäristövirasto antaa neuvontaa ja tiedotusta kuluttajille ja kunnan virastoille. Oulun kaupungin kestävän kehitysen ympäristöohjelma löytyy sivuilta http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm
Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Ahti Lakan teos Isäni tarina: Portterista betoniin (2001) löytyy esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin kokoelmista. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei valitettavasti ole. Seuraavassa on linkit Turun yliopiston ja Åbo Akademin saatavuustietoihin:
https://utu.finna.fi/Record/volter.874319
https://abo.finna.fi/Record/alma.471691
Kun etsit jonkin teoksen saatavuustietoja Suomen kirjastoista, voit käyttää esimerkiksi Finna-tietokantaa (https://www.finna.fi/). Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, johon kuuluu paljon suomalaisia museoita, kirjastoja ja arkistoja. Lisäksi voit hakea tietoa kirjastot.fi-sivuston monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/). Sen avulla voit rajata hakusi esimerkiksi tiettyjen kuntien…
Näyttää siltä, että tekstintunnistusohjelmalla on ollut vaikeuksia tulkita fraktuurakirjaimin painettua tekstiä. Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 2/1883 Vapahtaja antaa "wakaisen nuhteen", ei titakaista.
Kysymyksestäsi puuttuu akvarellin kuva. Maalausten tunnistamiseen kannattaa käyttää taidekauppiaiden ja taidegallerioiden arviointipalveluja, heillä on kirjastolaisia parempi taiteen tuntemus.
Finna-haku löytää 377 nuottia kappaleen nimellä hakemalla. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22
Blanka kirjastoissa (joihin Parainen kuuluu) on Finnan mukaan 8 nuottia, joissa laulun voisi löytää. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FBlanka%2F%22&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields
