Lahden runotietokanta on käsittääkseni ihan parhaita lähteitä kuvailemasi tapaisessa ongelmassa, ihan kaikenkattava sekään ei tosin liene. Tietokannan esittelyssä (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)
kerrotaan niistä periaatteista, joilla tietokanta on koottu ja kuinka sitä päivitetään.
Toinen hyvä paikka tehdä tarkistuksia on Suomen kansallisbibliografia Fennica (https://finna.fi joka periaatteessa kattaa kaiken suomalaisen julkaisutuotannon. Mukana on myös ulkomailla painettuja lähteitä, mikäli tekijä on suomalainen tai mukana on Suomea koskevaa aineistoa.
Tällä kertaa Fennica antoi kaksi sellaista lähdettä, joita Lahden tietokannassa ei tainnut olla;
Tekijä(t): Levertin, Oscar.
Nimeke: Valittuja runoja ja…
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
Kirjastojen tietopalvelu ei voi ottaa tähän kantaa. THL:n mukaan koronarokotuksen jälkeenkin tulee noudattaa turvavälejä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta sekä käyttää maskia, koska vielä ei ole tarpeeksi tietoa, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/oma-koronarokotus-miten-miksi-ja-milloin-
Yhdysvaltain tautikeskuksen (Centers for Disease Control and Prevention) mukaan täysin rokotetut (kaksi pistosta Pfizerin, Modernan tai AstraZenecan rokotteita saaneet sekä yhden pistoksen Johnson & Johnsonin rokotetta saaneet) voivat tavata…
Helsingissä Pasilan kirjastossa on mahdollisuus digitoida mm. C-kasetteja. Tiedostojen tallennusta varten tarvitset mukaan oman muistitikun, ulkoisen kovalevyn tai vaihtoehtoisesti voit tallentaa työsi pilveen (esim. Google Drive).
Varaa laitteet käyttöösi Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/. Tila löytyy hakemalla Pasilan kirjaston äänitysstudio ja digitointi.
NYT-liikuntakorttiin pätee sama kuin useimpiin muihinkin esinelainoihin, eli niitä ei voi varata, ja ne voi lainata ainoastaan tietystä kirjastosta, jonne ne on myös palautettava. NYT-liikuntakortti on siis palautettava samaan kirjastoon kuin mistä sen on lainannut. Lainaamista varten on tosiaan mentävä sinne kirjastoon, missä kortti on paikalla.
Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia…
Voit etsiä kirjoja yritysviestinnästä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi organisaatioviestintä. Näin löydät esim. teoksen Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän abc, 1999.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.35 ja Koulutuskirjaston luokasta 659. löydät yritysviestintää käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Sivistyssanakirjasta löytyi monta merkitystä sanalle falangi. Tässä yhteydessä luulisin sen tarkoittavan antiikin taistelumuotoa, taktista yksikköä, jossa sotilaat muodostavat useista peräkkäisistä riveistä kiinteän, yhtenäisesti toimivan ryhmän.
Muita merkityksiä sanalle falangi on 1. sormen tai varpaan nivel, sormiluu 2. ranskalaisen F.M.C. Fourier'n luoma varhaisen sosialismin suosima eräänlainen kolhoosi 3. monissa maissa kiinteästi järjestäytynyt oikeiston poliittinen ryhmä, varsinkin Espanjassa 1939-75 sekä Libanonissa sisällissodan alettua 1974.
Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kansallispuvut/index.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallispuvut
Kansallispuvut on kysytty aihe Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia vastauksia on palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla…
Twin Peaksin eräässä jaksossa esiintyvä "Jack Rabbit's Palace" on fiktiivinen paikan tai rakennuksen nimi, ei julkaisu. Tällaisen käsityksen saa ainakin ilmaisulla googlaamalla.
Heikki Poroila
Hei,
Näissä on käytännössä vain yksi syy. Niitä ei myyty tarpeeksi. Itse asiassa harvalta ulkomaiselta kirjailjalta on suomennettu koko tuotanto. Uusia dekkaristeja ilmestyy sitä tahtia, että jossain vaiheessa joidenkin kiinnostus vähenee uusien teiltä. Kirjoihin perustuva Bones-sarja varmaan auttoi myyntiä, mutta näyttäisi ettei tarpeeksi, koska kirjojen suomentaminen lopetettiin sarjan olessa vielä käynnissä. Muidenkin Reichsin tyyppisten kirjojen suosiohuippu taisi olla juuri tuossa kirjojen suomentamisvuosien tienoilla. WSOY:ltä voi tietysti kysyä tarkemmin, mutta tuskin he jatkavat suomentamista kerran lopetettuaan.
Toivottavasti uusista (ja miksei vanhemmistakin) jännityskirjailijoista löytyy yhtä mieluisia luettavia.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta…
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Aiheestasi näyttää valitettavasti löytyvän hyvin niukalti aineistoa, etenkin uutta tietoa. Tilastokeskus on tehnyt vuosina 1981 ja 1991 laajan haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty vapaa-ajan toiminnoista mm. luovaa toimintaa ja sen osana kirjoittamista. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu Tilastokeskuksen Kulttuuri ja viestintä -sarjassa (1993:2, 1993:3). Lisäksi julkaisussa Roth, Sari: Varhaisen taidekasvatuksen yhteydet nuoruusiän kulttuuriharrastuksiin : tutkimusraportti (1995) on asiaa käsitelty lyhyesti.
Hauilla tietokannoista (Kati, Aleksi, Arto, Fennica, Linda) löytyy viitteitä yhdistämällä asiasanoja 'nuoret' ja 'kirjoittaminen'/'harrastukset'/'vapaa-aika'/'ajankäyttö'. Niistä ei ensisilmäykselle näyttänyt löytyvän…
Kyllä, sieltä voi saada aineistoa lainaksi ja kopioita artikkeleista myös postitse. Kirjaston aineistoa voi selata osoitteessa
http://pretty.alli.fi/index.htm
Pankkien tukeminen alkoi Suomessa vuonna 1992. Tuki koostui sekä pääomalainoista että varsinaisesta pankkituesta, jota annettiin rahallisesti 61 miljardia markkaa ja takauksina 28,3 miljardia. Sen pääasialliset saajat olivat SKOP, STS-Pankki, Suomen Säästöpankki ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal. Kriisin jatkui vuoteen 1995, sillä pankkisektorin kokonaistulos oli tappiollinen vuosina 1991-1995. Suuri osa pääomalainoista ja takauksista on maksettu takaisin, mutta kokonaistappioksi on laskettu jääneen noin 50 miljardia markkaa.
Pankkikriisistä voi lukea lisää esim. suomalaisesta Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi.
Autojen käyttömaksun periminen aloitettiin vuonna 1994. Tällöin ajoneuvon omistajan tai haltijan tuli…