Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tarinaa. Ainoa punarinta-tarina, jonka löysimme on Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Se on käännös Hanhiemon loruista.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Francois Baucherin kirjoja Hevostaidon sanakirja selityksin ja Uusille periaatteille perustuva hevostaito ei valitettavasti ole suomennettu. Julkaisuissa kirjojen nimet ovat usein suomenkielisinä, vaikka niitä ei ole suomennettu.
Baucherin kirja Methode d'equitation basee sur de nouveaux principes augmenteede documents inedits... on Helsingin yliopiston kirjastossa. Jos haluatte kaukolainata tämän ranskankielisen kirjan, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston tietopalveluun. Suomesta tilattava kaukolaina maksaa 20,-mk/kirja.
Toista kysymäänne Baucherin kirjaa ei löytynyt Suomen kirjastoista.
Linkkitoivomuksia Kirjastot.fi-sivustoille voi jättää lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/linkproposal.asp
(Kirjastot.fi etusvulta http://www.kirjastot.fi valitaan vasemmasta yläreunasta Linkkikirjasto, ja sen jälkeen jälleen vasemmasta yläreunasta Linkkiehdotukset)
Lomakkeella voi lähettää linkkiehdotuksen Linkkikirjastoon. Kannattaa ensin tarkistaa esim. haulla, onko ehdottamasi linkki jo Linkkikirjastossa. Ehdotuksen lähettämisen jälkeen Linkkikirjasto vielä tarkistaa, onko linkin osoite tietokannassa. Tämä saattaa kestää hieman. Hyväksytyistä ehdotuksista lähetään hyväksymisilmoitus.
Mikkelin maakunta-arkistossa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/ on mikrofilmattuna Inkerin suomalaisten seurakuntien kirkonkirjoja vuosilta 1728 -1943. Kansallisarkiston tietopalvelun mukaan myös Kansallisarkistossa on mikrofilmejä Inkerin seurakunnista. Molemmista arkistoista voi kaukolainata mikrofilmejä. Sivuilla http://www.inkeri.com/sukututkimus on myös tietoa Siestarjoen kirkonkirjoista.
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti…
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on kaikki komiteanmietinnöt ja valtiopäiväasiakirjat. Valtiopäiväasiakirjoja on myös verkossa vuodesta 1991 lähtien ja käsittelytietoja vuodesta 1970 lähtien. Vanhemmista on asiahakemistot, joiden avulla löytää hallituksen esitykset ja edustajien aloitteet ja kysymykset aiheen mukaan. Sekä komiteanmietintöjä että valtiopäiväasiakirjoja voi myös lainata.
yst.terveisin
Marja Oksa
Nora Roberts on kirjoittanut joitakin novelleja (short story) sekä pienoisromaaneja (novella). Robertsilla on omia novellikokoelmia ja joitakin hänen novelleistaan on julkaistu yhteiskokoelmassa toisten kirjailijoiden kanssa. Nora Robertsin novelleja tai pienoisromaaneja ei ole suomennettu.
Robertsin tuotanto, siis myös novellit ja pienoisromaanit löytyvät hänen teosluettelostaan, joka avautuu alla olevasta linkistä. Myös kansainvälisestä kirjastotietokannasta Robertsin novellit löytyvät kirjailijan nimellä ja hakusanalla ”short stories”.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana Robertsin novelleja sisältävät kokoelmat Christmas magic, Spellbound & Ever after, Under summer skies, The magic of home, The gift ja…
Yleisten kirjastojen yhteisluettelon (MANDA) ja korkeakoulukirjastojen yhteisluettelon (LINDA) mukaan kyseistä kirjaa / kirjasarjaa ei ole toistaiseksi saatavana Suomessa.
Tulkitsin eri tietokantojen kirjauksia ja musiikkisivustojen vastaavia niin, että Romeo ja Julia -kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Kingsize Enetrtainment -yhtiö. Biitit on tuottanut Lofipros-niminen ryhmä (mahdollisesti Kingsize Ent.:n alla). Kokonaistuotannosta vastasi Warner Music Finland.
Du kan söka t.ex. så här:
Välj ämnesord, som måste vara på finska
(salapoliisi# eller salapoliisikirjallisuus).
Ämnesorden i Plussa är bara på finska.
Och sedan på samma gång också språk (spanska).
Du får circa 30 hit.
Tony Clarkinin säveltämä Sacred Hour julkaistiin alun perin Magnumin ensilevyllä Chase the Dragon (1982). Magnumilta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuotteja, vaikka yhtyeellä on ollut pitkä ja varsin menestyksekäs ura. Edes netin sekalaisilta sanat-soinnut-tabulatuurit -sivustoilta tätä kappaletta ei löydy, vain toivomuksia, että joku sen sinne lisäisi.
Youtubesta löytyy tuntemattoman soittajan esittämänä kappaleen pianointro, kun hakee sanoilla Magnum Sacred Hour piano intro.
Kadonneesta kortista kannattaa ilmoittaa kirjastolle heti soittamalla tai vierailemalla kirjastolla. Paikan päällä alaikäiselle saa uuden kortin ottamalla mukaan huoltajan ja lapsen henkilöllisyystodistukset. Uusi kortti maksaa 2€.
Yhteystiedot Vaski-kirjastoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Espoossa asiakirjojen tuhoamisen hoitaa Encore tietoturvapalvelu. Heidän sivuillaan (encorepalvelut.fi) ei sanota metallikierteistä mitään. Niitatut paperipinot voi kyllä laittaa keräyslaatikkoon. Varminta on, että leikkaat sivut irti ja tuot ne ilman metallikierrettä laatikkoon.
Hei,
Näyttäisi olevan ukonsieni (pikemmin kuin akansieni). Jos aiot hyödyntää sieniä jollain tavalla, asia kannattaa kuitenkin varmistaa asiantuntijoilta. Sienentunnistusapua voi kysellä myös vaikkapa Martoilta.
Kasvien tunnistuksen apuna voi lisäksi kokeilla vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka tunnistaa kohtuullisen luotettavasti kasveja, eläimiä ja sieniä.
Vanhan Berlitz-matkaoppaan mukaan syyskuisessa Moskovassa päivän ylin lämpötila oli keskimäärin 16°C. Vuoden 1971 lukemat ovat tähän suhteutettuna jokseenkin normaaleja. 1.9. lämpötila kohosi peräti 22 asteeseen ja 12.9. mitattiin 20 astetta; toisaalta 8.9. yllettiin vain 8 asteeseen. Muutoin syyskuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötilat vaihtelivat välillä 12°–17° C.
Molemmat esineet ovat Humppilan lasitehtaan tuotantoa.
Ruudullisen maljakon nimi on Isäntärenki. Sen suunnittelija on Pertti Santalahti ja se esiintyy tehtaan kuvastossa 1982-1983.
Pyöreä kulho voisi kuulua Kaija Aarikan suunnittelemaan Serenadi-sarjaan vuosilta 1982-1983.
Lisätietoa: Humppila - lasitehdas tien varrella (2002), s. 94 - 95.
Kyseessä on "Kuunari Sellofan", jonka sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa. Sävellyksen on levyttänyt ainakin Pirteät Pelimannit, laulajana Jukka Lönnqvist. Tallenne julkaistiin vuonna 1953 "Amurin aallot"-singlen B-puolena sekä vuonna 1954 LP-kokoelmalla Toivelauluja 14. Se on tällä hetkellä kuultavissa myös YouTubesta. Kappaleesta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Reino Helismaan lauluja 8.
Hei,Tampereen kirjastonhoitajilta löytyi ehdotus: kyseessä voisi olla Pirjo Mannisen Taikasormus : se suuri romaani joka elettiin (Tammi, 2004).”On toukokuun ilta vuonna 1929. Leo Pesonen, nelissäkymmenissä oleva paloalan juristi, lehtimies ja kirjailija, kohtaa sattumalta 19-vuotiaan ylioppilasneitosen Raili Mäntyvaaran yhteisten ystävien luona kulosaarelaishuvilassa. Seuraavana päivänä neitonen saa kutsun autoajelulle. Tästä käynnistyy omalaatuinen, oikukkaasti polveileva rakkaustarina, jonka päähenkilöiden tytär, Pirjo Manninen, kertoo lämpimästi myötäeläen ja lempeän ironisella huumorilla höystäen. Taikasormuksen dokumenttipohjan muodostavat Leo Pesosen kirjeet morsiamelleen, pöytälaatikkomuistelmat ja päiväkirjat.”Mannisen äiti…
Hymy-lehteä on mikrofilminä vain Kansalliskirjastossa, mutta ei 1980-luvun alkupuolelta, vaan ainoastaan vuosien 1972-1977 lehdet on mikrofilmattu. Fyysisiä lehtiä pääsee kuitenkin Kansalliskirjastossa selaamaan tilaamalla ne lukusaliin. Lehtiä löytyy lukusalikäyttöön myös Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Åbo Akademin kirjastoista. Kovin lähellä Kemijärveä ei mikään näistä kirjastoista ole. Lehtien saatavuus Finna.fi: https://finna.fi/Record/fikka.3422188?sid=5021037722
