Pitkä kokemus on osoittanut, että on järkevää asettaa varausten määrälle jokin yläraja. Varsinkin tilanteessa, jossa varaaminen on maksutonta, kirjastolla täytyy olla jokin väline, jolla varausten määrää voidaan hallita. Syynä eivät ole useimmat varaajat, vaan pienempi joukko, joka ei halua tai kykene hahmottamaan mielekkään varaamisen rajoja itse.
Varausten maksimimäärää on nostettu, vaikka tiedämme, että esimerkiksi 50 uutuuskirjaa varannut on ongelmissa, kun varauksia alkaa tulvia sattumanvaraisesti esimerkiksi 15 kirjaa kerrallaan. Järjestelmää ei voi virittää nopeimpien superlukijoidn tahtiin, vaan on pyritty löytämään raja, joka hyvin riittää useimmille ihmisille.
Rajan nostamisesta voi toki tehdä aloitteen kirjastoon, mutta…
Painettuja Iltalehtiä voi lukea Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa. Yliopiston Andor-tietokannan mukaan (https://www.tuni.fi/fi/kirjasto) Linnan sanomalehtikokoelmassa ovat painetut Iltalehdet vuodesta 1993. Lehdet tulevat kirjastoon kolmen kuukauden viiveellä, joten kaikkia vuoden 2019 numeroita siellä ei vielä ole.
Tampereen pääkirjastossa lehtiosastolla säilytetään Iltalehdestä kuluvan ja edellisen kuukauden numerot.
E-lehtenä Iltalehti on luettavissa eMagz-lehtitietokannassa kaikissa Piki-kirjastoissa kirjaston asiakaskoneilla ja ainakin Tampereella kirjaston langattomassa verkossa. Lehdet ovat lehtitietokannassa kaksi vuotta, joten vuoden 2019 kaikki numerot ovat luettavissa. Yhtä lehteä voi samaan aikaan lukea rajoitettu…
Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnasta löytyy muutamia lehtiartikkeleita Rettigin palatsista
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=rettigin+palatsi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FJournal%2F%22&limit=20
Sen lisäksi Turun kaupunginkirjastossa on varastossa vanha Turku-kortisto, josta löytyy useita artikkeleita Rettigin palatsista eri näkökannoilta. Tässä niitä (osa jo 80-luvun lopusta):
Palatsi paljastaa salaisuutensa (ensi kertaa avoinna yleisölle 4.1.1989, kuvia + talousapulaisen haastattelu) (TS 4.1.1989 s. 16)
Rettigin palatsin ovet avautuvat (HS 4.1.1989 s. 3, 10)
Konsulinnan…
Surunvalittelukirjaan on voinut kirjoittaa nimensä Ison-Britannian suurlähetystössä Helsingissä ma-ti 12.-13.9.
Surunvalittelut voi esittää myös verkossa osoitteessa https://www.royal.uk/commemoration-and-condolence. "Book of Condolence" aukeaa sivun oikean laidan punaisesta palkista.
Kominkielistä tai komilaista kaunokirjallisuutta ei ole suuremmin suomennettu, tarjolla on vain Käenkukuntayöt-niminen komilaista runoutta esittelevä antologia ja suomensukuisten väemmistökansojen runoantologia Bjarmia, jossa on mukana runoja komilaiselta Nina Obrezkovalta.
Suomalaisista teoksista voisi mainita Jouni Tossavaisen tänä kesänä ilmestyvän romaanin Venäjän metsästäjät - eräurheilua Kominmaalta, joka on kustantamon esittelyn mukaan “paitsi eräkirja ja perinteisten metsästystapojen kuvaus myös kannanotto fiktion keinoin nyky-Venäjän vähemmistökansoja polkevaan valtapolitiikkaan”.
Mainitut teokset verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.157199
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3129085
https://vaski.finna.fi/…
Nuotissa "Lauluportit lapsille" (Aikamedia, 2014) on "Iltalaulu", joka alkaa: "Vielä säteet taivaan rantaa purppuroi". Nuotin tietojen mukaan myös sanoituksen tekijä on tuntematon. Myöskään äänitteiden tiedoista ei löydy tekijän nimeä. Laulu on levytetty myös nimellä "Tuutulaulu". Alkusanoissa on vaihtelua: "taivaan rantaa" tai "taivaanrantaa" tai "taivaan rantaan" tai "taivaanrantaan".Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Valitettavasti aivan kuvailuusi sopivaa kirjaa ei löytynyt.
Lähin osuma lienee satukokoelma Suuri satuaarteeni : Grimmin veljesten sekä Hans Christian Andersenin satuja (Kirjalito, 1996). Sen kansi on punainen, ja siinä on tyttö kauriinvasan kanssa. Kokoelmaan kuuluvat mainitsemistasi saduista Sammakoprinssi ja Tähkäpää (nimellä Kaalinpää), mutta ei Tuhkimoa. Kirjassa on useamman kuvittajan kuvitusta. Kirjan tiedot Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID… ja kansikuva esimerkiksi nettiantikvariaatin sivuilla: https://www.antikvaari.fi/k/rekiaro-ilkka-suom/suuri-satuaarteeni-grimm….
Kirjasammon sivuilla voi tehdä myös hakuja kansikuvan perusteella: https://www…
Valitettavasti ilmiölle ei löytynyt nimitystä. Kannattaa kuitenkin vielä olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla…
Lauluihin ei löydy nuotteja, mutta erilaisilta musiikkisivustoilta niihin löytyvät sanat ja kitarasoinnut. Esim. Linkki Sanatjasoinnut.fi Joulun kansas jaan ja Linkki Tabs ultimate-guitar.com Jättiläinen.
Aiheesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Kuurna: Itä-Aasian taloudellinen yhteistyö ja markkinoillepääsykysymykset,
Inkinen: Aasian liiketoimintakulttuurit,
Cole: Passport Indonesia - Your pocket guide to Indonesian business, customs & etiquitte,
Suomen Ulkomaankauppaliiton sarjajulkaisu Itä-Aasian kasvavat markkinat numerosta 6/1998 löytyy Sakari Kuikan artikkeli "Indonesia. "Wait and see" -asenne jatkuu". Kyseisen julkaisun muitakin numeroita kannattanee selailla.
Helena Hirvikorven teoksessa Linnan juhlat kautta aikojen kerrotaan kutsusta juhliin (s. 74-83) ja s. 75 on kuva kutsusta. Kuvassa näkyy myös kutsun teksti.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien Feto-yhdistyksen sivuston (http://www.feto.fi/) mukaan suomalaisessa lukiossa on yksi pakollinen filosofian kurssi sekä valinnaisina kolme syventävää kurssia. Peruskoulussa filosofiaa voidaan opettaa valinnaisena aineena. Vuonna 2003 on tullut voimaan valtakunnallinen filosofian opetusuunnitelma. Sivustosta löytyy myös artikkeli filosofian kouluopetuksen historiasta Suomessa:
http://www.feto.fi/Filosofia/filhist.html
Muiden maiden käytännöt vaihtelevat suuresti. Ilmeisesti eroja on maidenkin sisällä. Euroopan maiden käytännöistä voi etsiä tietoa Eurybase-tietokannasta (Virtual Centre for European Studies):
http://www.jur.lu.se/eu
Leena Harjun teoksen Työelämän tapahtumat ja tilaisuudet (Otava, 2003) luvussa 4 (s.87-92) annetaan ohjeita mm. peruskiven muuraustilaisuuteen, harjannostajaisiin ja toimitalon vihkiäisiin ja avajaisiin. Teos on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
