Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Kyseessä on varmaankin englantilaisen Virginia Vailin Eläinlääkärin talossa -sarjaan (Animal Inn) kuuluva teos. Sarja ilmestyi suomeksi 1990-luvun alkupuolella ja siihen kuuluu viisi osaa.
1. Koti täynnä eläimiä
2. Aika parantaa haavat
3. Vintiöt valloillaan
4. Lemmikkikissa
5. Lemmikki hyvään kotiin
Voit lukea teosten kuvaukset Kirjasammosta alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa
Pääkaupunkiseudulla kirjat ovat tilattavissa lainaan Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1563395__Sel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1563395
Helmet-kirjastojen kokolmista löytyy ainakin kaksi nuottijulkaisua, joihin sisältyy nuotti Gerry Beckelyn kappaleeseen I need You. Nuottijulkaisut ovat The best of folk superstars for guitar : includes super-tab notation (1994) ja The big baritone ukulele book (2018).
https://finna.fi/Record/helmet.1011578
https://finna.fi/Record/helmet.2376478
Rousu lienee lähtöisin paikannimestä. Esimerkiksi Rovaniemellä on Rousuvaara. Se tunnetaan myös talonnimenä Alatorniolla, Karungissa, Kuivaniemellä, Kemissä ja Ylitorniolla.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tiedustelin asiaa Urheilumuseo Tahdon asiantuntijalta. Hän vastasi näin:Ehkä kuuluisin tapaus olympiaurheilijasta, joka kieltäytyi kilpailemasta sunnuntaina oli Eric Liddell Pariisin olympiakisoissa 1924. Hänestä lisätietoja tässä artikkelissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_LiddellRaamattu-kertomus liittyy Lontoon 1908 kisojen 110 metrin aitajuoksun olympiavoittajaan Forrest Smithsoniin. Tarina ei kuitenkaan pitäne paikkansa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Forrest_Smithson
1.3.2025 esitetyn Hengaillaan-ohjelman finaalilähetyksen All Stars -yhtyeen solistit olivat Jouni Aslak ja Annica Milán.Tämä tieto selvisi kysymällä Yle Arkiston tietopalvelusta Tietoa Yle arkistosta - Yle Arkisto.
Käsittelyssä merkitsee sitä, että kirjastoon hankittu uusi teos on laitettavana lainauskuntoon. Yleensä,kun teos on tässä tilassa, sen voi odottaa saapuvan kirjastoon varsin pian.
On kuitenkin muistettava, että varaukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunginkirjastojen lainattavaan aineistoon, joten on aivan mahdollista, että aikanaan saat jonkin muun kirjaston kuin Kauniaisten kirjan.
Lukuisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on Suomessa omat, myös lainaustoimintaa harjoittavat kirjastonsa, joten mitään lainsäädännnöllistä estettä kirjaston perustamiselle ei ole. Kirjastojen lainausoikeuden perustana on tekijänoikeuslain 19§, jossa mainitaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen" eli laillisesti hankittuja teoksia voi antaa asiakkaille kotilainaksi. Poikkeuksen muodostavat elokuvateokset ja tietokoneohjelmat, joita ei ilman lupaa voi saattaa lainattavaksi yleisölle. Tekijänoikeuskysymyksistä saa tietoa esim. Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille -verkkojulkaisusta http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm ja…
Aihe on sen verran erikoisalaa että yleisten kirjastojen kokoelmista voi kirjallisuutta hakea vain laajemmilla käsitteillä: SÄHKÖ, SÄHKÖMAGNETISMI, SÄHKÖISYYS. Näin hakemalla löytyy aihetta laajemmin ja yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta, oppikirjoja ym. Näiden hyödyllisyyttä on aihetta tuntemattoman vaikea arvioida. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa alan kirjat ovat luokissa 537 ja 627. Teknisen korkeakoulun tietokannoista http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ ja korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) haettaessa myös lyhennettä ESD (ElectroStatic Discharge) voi käyttää sanahaussa, samoin sanoja STAATTINEN SÄHKÖ ja SÄHKÖSTATIIKKA, ja hakutuloksetkin paranevat. Tosin suurin osa aineistoa on englannin kielellä.
Entä oletko…
Tällainen nuotti löytyy Turun seudun kirjastoista, ks. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Ota yhteys lähikirjastoon saadaksesi nuotin lainaksi.
Samainen nuotti löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa): http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin?/Xmyrskyluodon+maija&searchscop…
ISBN 978-952-461-129-9
Edellinen nuottikin on lainattavissa ja muiden kuntien kirjastojen kautta kaukolainattavissa.
Useimmista kirjastoista löytyy nuotit sanoineen sisältävä Suuri toivelaulukirja-sarja, jossa on useita osia. Lisäksi voit hakea kappaleen nimen mukaan pääakaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) haluamaasi kappaletta ja saat tietää mihin teokseen kyseinen kappale sisältyy.
Joidenkin artistien kotisivuilta saattaa löytyä myös laulujen sanoituksia.
Kopioida voi paikan päällä kirjastossa. Yhden kopiosivun hinta on yksi markka.
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www.…
Suomen Sukututkimusseuran Hiski tietokannasta, http://hiski.genealogia.fi löytyy tietoja seurakuntien kirkonkirjoista: syntyneet, vihityt, kuolleet, poismuuttaneet. Tiedot ovat 1890 -luvulta taaksepäin. Alle 100 vuotta vanhoja tietoja ei saa julkaista. Kannattaa aloittaa selvittämällä elossa olevilta sukulaisilta tietoja edellisistä sukupolvista. Ja onko omasta suvusta jo ehkä tehty ja julkaistu sukuselvitys? Kirjastot.fi sivulta löytyy linkit Suomen yleisten kirjastojen tietokantoihin. Kirjastosta voit lainata sukututkimusoppaita, esim. Digitaalisen sukututkimuksen oppaan.
Kirjastossa ei ole lainattavissa lämpömittaria / kuumemittaria. Erilaisia pistoolin muotoisia lämpömittareita löytyy netistä esim. hakemalla sanoilla infrapunalämpömittari tai korvalämpömittari.
Esimerkkejä:
https://www.tokmanni.fi/elektroniikka-ja-kodinkoneet/terveydenhoitolait…
https://www.prisma.fi/fi/prisma/tarmo-infrapunalampomittari
