Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle jotain apua:
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen. Yhdysvaltain historia. (Luku Yhdysvaltojen kulttuurista); Tamminen, Seppo: Kulttuurisukellus - kohteena Yhdysvallat; Häikiö Martti: Amerikan ihmeitä (Luku New Orleans ja etelävaltioiden erilaisuus); Haarla, Pekka: Yhdysvallat. Taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta; Winter, Jane Kohen: Culture shock! USA - the south.
Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi .
Kirjastojen käsikirjastoissa on myös erilaisia hakuteoksia, tietosanakirjoja. Esim. musiikin eri lajeista, jazz, blues jne. voit hakea tietoa musiikin hakuteoksista. Otavan Suuri Ensyklopedia -kirjasarjan (ainakin v. -81)Yhdysvaltoja koskevassa osassa…
Olit ihan oikeassa. Kyllä se on tuo N. Ja lastenkirjoissa L. Kirjastot myös merkitsevät saman omiin kirjatarroihinsa ja ns. signumeihin, joita ovat pienet (yleensä valkoiset) lappuset kirjan selässä. Sieltäkin tuon voi tarkistaa.
84.2 tarkoittaa, että kyseessä on suomenkielinen, kaunokirjallinen teos (ei esim. tietokirja).
Nykysuomen sanakirja (WSOY 1992) määrittelee avainsanan näin: sana, jonka avulla jk ongelma, salakirjoitus tms. on ratkaistavissa. Kuvainnollisessa merkityksessä esim. Työ on tämän hetken avainsana.
Suomen kielen perussanakirja (Valtion painatuskeskus 1990) lisää näihin vielä: erik.: sana, jonka avulla etsitään tietoa julkaisuista, tietopankeista tms.
Kyseessä on Tamara Lundin ja Rami Sarmaston vuonna 1965 levyttämä laulu Tyttö kaivolla (sävel: Rami Sarmasto, sanat: Tamara Lund).
Laulu löytyy kyllä joiltakin levyiltä (katso esim. https://finna.fi ).
Se on kuultavissa myös Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tAJLO0HCUP0
Sen sijaan nuottijulkaisuna en onnistunut sitä löytämään.
Hautojen sijaintia voi tiedustella kunkin Keski-Suomen kunnan seurakunnan hautauspalvelujen toimistosta, esim. Jyväskylässä: https://www.jyvaskylanseurakunta.fi/haudan-etsiminen
Tuore kirja, jossa suomalainen huippumalli kertoo elämästään on Emilia Salorannan kirjoittama kirja Anne Kukkohovista. Heli Vaarasen kirja Sunnuntaina Manhattanilla, Eija Pokkisen Kiiltokuvatyttö ja Kati Lepistön Silmänräpäys ovat myös valokuvamallien muistelmakirjoja. Suurin osa kirjoista, jotka kertovat valokuvamallien ja missien työstä ja elämästä on jonkun muun kirjoittamia ja niissä käsitellään paljon muutakin kuin varsinaisia työtehtäviä. Aina voi tietysti myös pohtia missä menee raja valokuvamallien ja varsinaisten huippumallien välillä.
Videoita aiheesta en löytänyt, mutta televisiosta voi seurata Suomen huippumalli haussa -ohjelmaa. Siitä saa ainakin jonkinlaisen käsityksen mallin työstä.…
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista…
Kollega tarjosi tällaista laululeikkiä Metsien kätköissä tanssii tontut ne hyörii, hiljaisna hiipii ja sipsuttaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985403?page=79.Haulla Violasta löytyyPäivä paistaa : lauluja ja leikkejäNuottiMelander, Ester , säveltäjä; Varjo, Pirkko , kuvittaja, kuvaaja; Melander, Ester , sanoittaja, 1901-2008 WSOY [1952]Tuon nuottijulkaisun laulun Tonttujen joulukiireet pitäisi luettelointitietojen mukaan pitää sisällään sanat joulutontut ne sipsuttaa. Verkosta etsimällä Tonttujen joulukiireet löytyvän kappaleen sanat eivät mene noin. Valitettavasti kirjastossani ei ole saatavilla tuota nuottia, mutta sitä on mm. Lapin kirjastossa lainattavaksi.
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Kyllä löytyy!
Esim. tällainen versio: Symphony no. 40, KV. 550 [Nuottijulkaisu] : piano duet http://bit.ly/1cWf2zF
Ja myös: Five symphonies for piano four hands http://bit.ly/171k4WH
Teoksessa Suomen muistomerkit : osa 6 : Häme (Väriteos Henna, 1996) mainitaan patsaasta seuraavasti s. 81:
"Mannerheimin ratsastajapatsas" : "Mannerheimin ratsastajapatsas on Veikko Leppäsen suunnittelema
pronssinen teos, jolla on korkeutta 3,6 metriä. Helsingin Marsalkan ratsastajapatsaskilpailussa
lahtelainen Veikko Leppänen sai kunniamaininnan. Lahtelaiset halusivat tarjota hänelle tilaisuuden tehdä
luonnoksesta julkinen veistos. Erityinen patsastoimikunta keräsi tarvittavat varat. Asematorilla sijaitseva
patsas paljastettiin vuonna 1959, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas."
Ulla Palmgrenin kirjasessa Lahden kaupungin julkiset veistokset (Lahden kaupungimuseo, 1995) on liki samat tiedot sisältävä suppea…
Kirja löytyy Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoista. Jos haluat lainata kirjan Helmet-kirjastosta, voit tilata sen kaukolainana. Kaukolaina kotimaasta maksaa 4 €.Finna-tietue : https://finna.fi/Record/ratamo.85726?sid=4878160146Helmet-kaukopalvelu.
Pentti Saaritsan nimeämätön runo kokoelmassa Tritonus (1976) alkaa "Sinä aamuna kun heräsin orkestraalisessa epävireessä". Runo löytyy myös kokoomateoksesta: Pentti Saaritsa, Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983), s. 127.
Ihan näin tarkkaa tietoa ei löydy suoraan, mutta ehkä sitä löytyy näistä artikkeleista, jotka käsittelevät työvoiman palvelukeskuksia:
Tällaisia lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi-tietokannasta:
1.Ovet auki yrityksiin : ammattilaiset valmentavat töihin Liukkonen, Johanna Monitori 2005, nro 4, sivu 10-11
2 Reitti avoimille työmarkkinoille Saarinen, Erja Sosiaaliturva 2004, nro 19, sivu 4-7
3 Työvoiman palvelukeskus yhdistää palvelut : pitkäaikaistyöttömien palvelut paranivat, 18 kuntaa kokeili (Tieto plus) Salonen, Mirja Kuntalehti 2003, nro 17, sivu 42-43
ja Arto-tietokannan viitteet:
Työvoiman palvelukeskukset tarjoavat moniammatillista
asiakaspalvelua / Erja Saarinen
artikkeli kausijulkaisussa Sosiaaliturva. issn 0355-6565. 92 (…
Voit ottaa mallia vaikkapa Brother Christmas-nimimerkillä toimivasta hyväntekijästä.
http://sotaveteraanit.fi/blogi/2016/10/13/hyvantekijoita-tarvitaan-lisa…
Suoraan sotaveteraaneja auttavia vapaaehtoisjärjestöjä en löytänyt. Yleensä he ovat valinneet laajemman joukon autettavia.
Erilaisia toimijoita löytyy kyllä paljon pääkaupunkiseudulta esim.http://www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi/ tai http://www.hel.fi/www/sote/fi/vapaaehtoistoiminta/
Sotaveteraanien auttamisesta voisi kysyä suoraan veteraanijärjestöiltä:
Vapaussodan Rintamamiesten Liitto – toimi 1929–1944
Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö – toimi 1945–1980
Rintamanaisten Liitto – toimi 1980–2013
Sotainvalidien Veljesliitto – perustettu 1940
Sotaveteraaniliitto – perustettu…
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.