Näytelmän esittelyteksti löytyy Helsingin kaupunginteatterin sivuilta sekä ruotsiksi että suomeksi https://hkt.fi/esitykset/morfars-mauser/.
Suomenkileinen kuvaus on ruotsinkielisen jälkeen.
Kirjan ainoa nide on jouduttu poistamaan. Se on ollut joko rikki tai kadonnut.
Kirjasta on tehty uusi tilaus. Toivottavasti teos saadaan taas pian Helmet kirjaston kokoelmiin.
Aale Tynni on suomentanut tämän William Shakespearen sonetin 33 ensimmäisen rivin näin: Kuinka moni aamu loistossaan / hiveli vuorta hallitsijankatsein, [---].
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni (1965, s. 93)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan George Byronilta on suomennettu vain runokokoelma Kolme runokertoelmaa (1922). Siinä kysymääsi runoa ei ollut, ei myöskään muutamassa selaamassamme antologiassa. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Kyseinen elokuva ei näyttäisi kuuluvan minkään Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. On mahdollista, että elokuvalla ei ole lainausoikeutta. Soundtrack sen sijaan löytyy monestakin kirjastosta.
Eino Ketolan kirjassa Vihdin historia 1918-1965 (ensimmäinen osa 1918-1939, 1996) kerrotaan, että Martti Olavi Satuli sai 8.4.1930 liikenneluvan bussilleen linjalle Otalampi-Helsinki. Kesäkuun 22. päivänä 1931 hän sai luvan myös toiselle autolle. (s. 306)
Sitä ennen oli Vihtiin ollut linja-autoliikennettä jo vuodesta 1924. Bussi liikennöi Helsingin ja Nummelan väliä (s. 305).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy muutama elokuvan tuottamista käsittelevä teos, yksi suomenkielinen: Hyytiä, Riina: Ennen kuin kamera käy: ideasta kuvauksiin: tekijät kertovat (2004), ja kolme englanninkielistä: Kaufman Lloyd: Produce your own damn movie! (2009); Musburger, Robert B.: Introduction to media production: the path to digital media production (2009); Thurlow, Clifford: Making short films: the complete guide from script to screen (2007). Teokset ovat lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Sellon lisäksi Entressen kirjastossa Espoossa näyttäisi olevan kyseinen laite. Varaustilannetta voit tutkia osoitteessa www.entressenkirjasto.fi ja varaukset tehdään soittamalla info-tiskille: 09-81653776.
HelMet järjestelmän kautta voi tehdä haun asiasanoilla kuvakirjat, kiusaaminen, rajata kieli ilmestymisvuodet. Näin tulokseksi tuli 20 kuvakirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiusaaminen%20kuvakirjat__F…
HelMet sivuilla on myös erilaisia kuvakirjapaketteja, joissa yhtenä aiheena kiusaaminen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Finna.fi haulla löysin 1870 julkaistun Ivanhoen Jyväskylän yliopiston, Kuopion kaupunginkirjaston ja Vihdin kaupunginkirjaston kokoelmista.
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F…
Teoksessa on 748 s ja sen on suomentanut J. Krohn. Ihan tuhatsivuista en siis löytänyt.
Näyttäisi olevan toinen korjattu painos...
Kolmas korjattu painos on ilmestynyt 1930 ja sen on suomentanut Suonio, sivuja enää 654.
Siitä lähtien kirja kutistuu, kunnes on nykyisellään 2013 e-kirjamuodossa 493 sivua.
Myöhemmät painokset saattavat olla monisivuisempia esim. 1930-luvun kirjassa taisi olla
Epäilen, ettei teoksia kotilainata, vaikka ne saisikin kaukolainoksi.
Lauri Savolaisen toimittamaa teosta "Kokkolan yhteislyseo 1898-1948: historiikkia, muistelmia, opettaja- ja oppilaselämäkertoja" on Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa yksi kappale. Toinen kappale on Kauniaisten kirjastossa. Kumpaakaan ei saa kotilainaan, joten sinun pitäisi käydä paikan päällä tutustumassa teokseen.
Mikäli haluaisit lainata teoksen kotiin, sinun kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjastossa Kaisa-talossa, jossa teos näyttää olevan lainattavissa kotiin.
https://finna.fi/Record/helka.2066630
Habbo Hotel on suunnattu yli 13-vuotiaille, joten se ei ole varsinaisesti ainakaan pienten lasten paikka.
https://help.habbo.fi/hc/fi/articles/219884907-Mik%C3%A4-on-Habbo-Hotel-
Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kysymyksessä lyhytelokuva Joonas (1997). Elokuvan on ohjannut Raimo Lång ja käsikirjoittanut on Lång yhdessä Mika Ripatin kanssa. Elokuvan löytää esimerkiksi Youtubesta.
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi , valitse Helsinki (sama tietokanta kaikissa!), valitse ”asiasana tai luokka”, kirjoita hakulokeroon asiasana verenpaine, paina ”kaikenlaisia teoksia”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kohta ”vain kirjoja”, paina sen ”mikä tahansa”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kieleksi ”suomi”, paina hae.
Saat vastaukseksi kokoelman Helsingin kaupunginkirjastossa olevia verenpainetta käsitteleviä kirjoja. Laajemman hakutuloksen saat luokanmukaisella haulla: muuten kuten edellä, mutta kirjoita hakulokeroon luokka 617.34. Jos jätät kielirajoituksen pois, saat luokkahaulla kaikenkieliset Helsingin kaupunginkirjastossa…
Apinoiden planeetta elokuvia voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta, valitse Teoksen nimi-haku ja kirjoita: Apinoiden planeetta, saat kaksi viitettä, klikkaa sitä jossa hakutuloksia on 10 kappaletta. HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Näyttelijä Charlton Hestonista löytyy linkkikokoelma osoitteesta http://www.thegoldenyears.org/heston.html
Lisäksi näyttelijästä löytyy tietoa esim. kirjoista The International Dictionary of films and filmakers: voulume II Actors and Actresses ja Who is Who in the movies. Molemmat kirjat löytyvät HelMet-haun kautta.
Kun käyt kirjastossa näyttelijästä voidaan hakea tietoa myös lehtiartikkeleista, tutustu Helsingin kaupunginkirjaston lehtiartikkelitietokantoihin osoitteessa…
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Kappale on nimeltään " Little Water Song".Kappaleen on säveltänyt Nick Cave ja sen esittää Ute Lemper.
Nick Cave http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Cave
Ute Lemper http://en.wikipedia.org/wiki/Ute_Lemper
