Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta voi hakea esim. sanayhdistelmällä antenna systems, jolloin saa joukon englanninkielisiä viitteitä. Uusimmasta päästä on esim. Foundations of Atenna Engineering http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PSXGF6GVI9GJTRRIKHEQ9BEV6SB8BCMFU… , jota on Oulun yliopiston kirjastossa. Sisällysluettelo on viitteen tiedoissa. Yliopistojen kirjastoista voi pyytää teoksia kaukolainaksi, kustannukset ovat 10-12 euroa.
Mainitsemasi kaltainen ongelma on ilmennyt satunnaisesti muillakin asiakkailla. Vikaa tutkitaan, mutta näyttää siltä, että useimmissa tapauksissa ongelma on poistunut kirjautumalla ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään.
Jos tämä ei auta, kannattaa kirjautua omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta ( http://luettelo.helmet.fi/ ), koska siellä ongelmaa ei tiettävästi ole.
Pahoittelen viasta aiheutuvaa haitta.
Yritysten luotettavuutta arvioidessa on yleensä hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraavanlaisiin asioihin:
Onko yritykselle löydettävissä Y-tunnusta? Lähtökohtaisesti jokaisen Suomessa toimivan yrityksen on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin, jolloin yritys saa Y-tunnuksen. (Ainoat poikkeukset tähän liittyvät toiminimen käyttämiseen, mistä voit lukea lisää esimerkiksi osoitteessa https://yrityksen-perustaminen.net/kaupparekisteri/.) Jos Y-tunnusta ei löydy yrityksen verkkosivuilta, se saattaa olla huono merkki. Tunnuksen voi koittaa tarkistaa yrityksen nimen perusteella myös patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä Virre-palvelusta.
Löytyykö yritykselle omalla…
Matrikkelit ovat luetteloita, joissa on mukana henkilötietoja. Myös toimittajista on tällaisia tehty. Alla muutama matrikkeli tai muu teos, joissa on tietoja toimittajista vuosilta 1950-1960:
- Lehdistön matrikkeli = Pressmatrikel: 1954
- Suomen urheilutoimittajat: urheilutoimittajain liitto 1931-1964 (1965)
- Satakunnan sanomalehtiväkeä 1921-2001 (2001)
- Toimittajakoulu 1967-2007 (2007)
Monesti matrikkelit ovat lukusaleissa luettavia, eikä niitä lähetetä kaukolainaan, mutta kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Alla linkki hakutulokseen Finna-hakupalvelussa. Hakusanoina on käytetty sanoja toimittajat ja matrikkelit:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A…
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,…
Tämän linkin Helmet -- (katselukirjat | paksulehtiset) f:1 l:ara takaa löytyy listaus Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvistä arabiankielisistä lasten katselu- ja paksulehtisistä kirjoista, jotka on siis suunnattu juuri pienimmille lukijoille.
Singer serial number decoder kertoo, että sarjanumero Y2705903 kuuluu vuonna 1925 valmistetulle Singer-ompelukoneelle. Valmistuspaikka on Singerin Elizabethportin tehdas New Jerseyssa Yhdysvalloissa. Sarjanumerot välillä 2648401-2708400 kuuluvat konemallille 66K.Lähteitä ja lisätietoa:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlhttps://www.singersewinginfo.co.uk/66
Koulun kirjaesitelmän voisi tehdä esim. seuraavista:Risto Räppääjä- sarja, kirjoittaja Sinikka Nopola, uusin 'Risto Räppääjä ja sitkeä finni'; Kari Levolan kirjat, uusin 'Tähtiin ja takaisin';Timo Parvelan Ella- kirjat, esim. 'Ella yökoulussa'. Jännityskirjoista Katherine Applegaten Animorphs- sarja ja Marilyn Kayen Replica- sarja ovat suosittuja ja fantasiakirjoista esim. Victoria Hanleyn 'Bellandran kristalli', Walter Moersin 'Hurja matka halki yön'. R.A.Salvatoren ja Margaret Weisin kirjoista varmaan löytyy esitelmän tekoon sopiva. Nuorten kirjoista voisi mainita Meg Cabotin Prinsessa parrasvaloissa; Eoin Colferin Artemis Fowl- kirjat, uusin on nimeltään 'Ikuisuuskoodi' ja Sara Kadefors 'Hei Sandor, täällä Ida'.
Anthony (=sukunimi), Piers'iltä on suomennettu vain Auringon lapsi (1989). Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen yhteisessä aineistotietokannassa on 62 viitettä Piers Anthonyn teoksiin. Voit tarkistaa nimekkeet ja niiden saatavuuden internetistä http://www.lib.hel.fi.
Voisikohan kyseessä olla tv-sarja Sindakus? Se on tosin valmistunut jo vuonna 1980, mutta ainakin Ruotsin televisiossa sitä on esitetty uusintana myöhemminkin, ja dvd-julkaisu on ilmestynyt vuonna 2009.
Sindakus IMDB-tietokannassa: https://www.imdb.com/title/tt0080275/
Wikipediassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sinkadus_(TV-serie)
Toinen kultaa käsittelevä ruotsalainen tv-sarja on Guld! vuodelta 1988.
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Guld!
Hei,Helsingin kaupungin kertomuksessa kunnallishallinnosta vuonna 1972 mainitaan, että lastenhuoltojaosto sijoitti kertomusvuonna runsaan 2/3:n yksityisperheisiin sekä vajaan 1/3:n laitoksiin, joista noin puolet kaupungin omiin laitoksiin. Lapsia ja nuoria sijoittettiin kertomusvuonna yhteensä 59 laitokseen, joista 20 oli kaupungin omia, viisi toisten kuntien omistamia ja loput eri yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden omistamia laitoksia. Valitettavasti kertomuksessa listataan kuitenkin vain lastensuojelulautakunnan alaiset laitokset ja näissä vain Sofianlehdon vastaanottokodin kohdalla mainitaan vauvaikäiset. Pelastusarmeijan sivut eivät myöskään antaneet vastausta tähän ja viittaukset heidän lastenkodeista vievät Pukinmäkeen. Jos et…
On puolimahdotonta selvittää 40 vuotta vanhan (mainos)pinssin tarinaa, mutta ajankohta huomioiden kyseessä voisi olla tamperelaisen paikallisradion Radio 957:n suursuositun Tule ja Puserra -ohjelman mainospinssi. Ohjelma niille, "”jotka eivät olleet saaneet perjantaina”, saattaisi olla luonteva selitys Suosikin tapauksessa, tai kenties luontevampi kuin maksamakkaratuubin sloganina käytetty Tule ja puserra, kuten joku on muistellut Facebook-ryhmässä. Mutta tiedä häntä, taisi Kallen mätitahnakin olla nuorisolehtien vakiomainostajia. Hyvä heitto se on molemmissa (kaikissa?) tapauksissa. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman Facebook-ryhmän keskustelu.Paritusohjelma sekoitti Tampereen liikenteen. HS 24.1.2017.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Bilebiisien parhaat -nuottikirja, jossa on Oikeesti -kappaleen nuotit. Jos luoja suo -nuotit löytyvät Suomipopin helmiä 7 -nuottikokoelmasta.
Kangasalan kirjastossa tätä kirjaa ei ole, mutta se löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen ja noutaa sen Kangasalan kirjastosta.
Alla olevan linkin kautta löytyvät ohjeet varauksen tekoon:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa myöhästymismaksutilannetta tai muita henkilötietoja ei ole mahdollista tarkistaa Internetin kautta. Mikäli epäilet, että Sinulla on maksamattomia myöhästymismaksuja, ota kirjastokortti mukaan ja pistäydy jossakin Vantaan kirjastossa keskustelemassa niistä virkailijan kanssa. Tietoa myöhästymismaksuista ja niiden kertymisestä löydät osoitteesta: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fsaannot.htm.
Pertti Seppälän toimittamassa teoksessa Itämaisen elämänviisauden kirja on joitakin Kalidasan mietelmiä. Ellei tämä ole hakemanne teos, voimme etsiä jos löytyisi vielä joku muu.
Kirja on kuitenkin varattuna teille Seinäjoen kirjastossa puhelinvaraushyllyssä. Sitä voi kysyä lainaus-palautuksesta.
Selvittelin asiaa. Erään kollegan sanoin:
"Pasi Heikura arvelee Näissä merkeissä –kirjassaan (s. 79), että sanonta olisi sukua manserock-piireissä suosituille kaksikielisille ajatelmille ja että joko Dave Lindholm tai Remu Aaltonen olisi lanseerannut sen yleiskieleen."
Toivottavasti vastaus oli riittävä!
Ylen sivuilla on aiheesta uutinen vuodelta 2014. Uutiseen haastateltu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki kertoo, että helteeseen sopeutuminen kestää kymmenestä päivästä kahteen viikkoon. Kuumuuden sietoon vaikuttavat kuitenkin monet seikat, mm. ikä, terveydentila, kunto ja kyky hikoilla. Koko uutinen on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/uutiset/3-7393617
.
Vaski-kirjastojen asiakkaiden toimintaohje kirjastokortin kadotessa:"Jos korttisi katoaa, ilmoita siitä välittömästi kirjastoosi. Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kortin haltija vastaa kaikesta kortilla lainatusta aineistosta siihen asti, kunnes katoamisilmoitus on tehty."Uuden kortin saat käymällä kirjastossa (henkilöllisyystodistus vaaditaan). Vaski-kirjastot perivät uudesta kirjastokortista maksun, joka on vastaushetkellä 2 euroa.
