Terveystieteiden keskuskirjaston Medic viitetietokanta antaa haulla apuvälinetoiminta tai apuvälineyksiköt seuraavat artikkelit:
JYTY-kunnissa kehitetään apuvälinetoimintaa / Parkkinen, Seija, Lehti: Fysioterapia 2001 ; 48(4):17-18
Näin meillä : Kymenlaakson sairaanhoitopiirin apuvälinetoiminta / Leskinen, Katri, Fysioterapia 2001 ; 48(4):22-24
Apuvälineyksiköt tärkeä osa apuvälineiden laadunvarmistusta / Aarnikka, Tuomo, Fysioterapia 2001 ; 48(4):24-25
Terveyskeskusten apuvälinetoiminta, Lääkintöhallituksen työryhmien mietintöjä 1983 ; 12 57s.
Lääkintöhallitusta ei enää ole, sen tehtäviä hoitaa mm. Stakes. Stakesin sivulta http://www.stakes.fi/apudata löytyy apuvälinepalveluiden kehittämishankkeita.
Lisäksi verkosta löytyy Etelä-…
Kyllä vain ja kovasti vaihtelevaa.
Voit tehdä työtä aineiston tai asiakkaiden kanssa, livenä kirjastossa tai etänä verkossa tai käymäseltään asiakkaiden luonna esim. koulujen vinkkaus ja kotikirjastopalvelu liikuntarajoitteisille asiakkaille. Voit olla työssä yleisessä kirjastossa tai esilaisten oppilaitosten kirjastoissa. Monesti saat kokeilla ajoittain näitä kaikkia.
Voit hankkia aineistoa, luetteloida tai suositella sitä. Järjestää aineistoa, etsiä sitä asiakkaille tai luoda aineistoa verkkoon.
Livepalvelussa voit auttaa monenmoisen tiedon löytämisessä, kaikenlaisten ongelmien ratkaisemisessa, elämysten yhteisessä tuottamisessa ja kokemisessa. Esim. kirjastonkäytön opastus, asiointineuvonta, kysy kirjastonhoitajalta -…
Etelä-Haagan kirjastossa on palvelusivuston (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/P…) mukaan väritulostusmahdollisuus. Siellä on myös värikopiokone.
Kysyjä etsinee nuotteja Martti Turusen salanimellä P. Marttilainen säveltämään ja sanoittamaan valssiin "Meren aalloilla". Nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavista kokoelmista:
"Terveiset ulapalta" (Fazer 1993) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"113 kitaralaulua" (Fazer 1978) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"Tuulta purjeissa" (Kotkan meripäivät 1988) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"Karhun sävel" (Muusa 1996) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
Sellaista nuottijulkaisua, jossa olisi esimerkiksi pianosäestys, ei laulusta valitettavasti löydy.
Heikki Poroila
Toisistaan riippumattomia Ståhlberg-sukuja on runsaasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Mahdollista on, että kyseessä on ns. sotilasnimi, joka annettiin alkuaan merkittäessä miehiä sotaväen luetteloihin. Tähän viittaa nimen loppu -berg 'vuori'. On myös helppo ajatella, että nimen alku ståhl- (nykyruotsin oikeinkirjoituksessa stål-) 'teräs' viittaa sotilasmaailmassa arvostettuihin ominaisuuksiin.
Stål/stål on yhteistä germaanista sanastoa, esim. nykysaksan kielessä Stahl, nykyenglannissa steel. Lainana sana on siirtynyt myös germaanisen kieliperheen ulkopuolelle, esim. venäjän samaa merkitsevä сталь/stal'.
Berg on samoin yleinen germaaninen sana, esim. saksan Berg 'vuori', englannin barrow 'hautakumpu'. Sana voidaan palauttaa edelleen…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suffragettilauluja kokoelmasta: Here's to the women : 100 songs for and about American women (1987, ISBN 0-8156-0209-X). Muita naislaulukokoelmia ovat esim. Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, (1985, ISBN 951-95603-5-1) ja ruotsalainen Kvinnosångboken (1983, ISBN 91-7638-019-X). Saatavuustiedot ovat nähtävissä HelMet-tietokannassa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin Mahdollisesti Suomessa ei ole syntynyt varsinaisia omia naisten äänioikeuslauluja, koska alun perin työväenliikkeen piirissä tavoiteltiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaatimusten taakse tarvittiin naistenkin joukkovoimaa. Työväenlauluissa aihetta on varmaankin käsitelty. Jos lisää tietoa tarvitaan, Eduskunnan kirjasto…
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on…
Kovin monen pennun nimeä emme löytäneet. Ehkä olet nämä jo löytänytkin, eli Rollo, Kikero ja Laikku. Mahtavatko Pipsa, Pisama ja Pippuri olla myös pentujen nimiä? Ainakin tämännimisillä hahmoilla on Non / Disney International Dubbing Credits -sivuston mukaan suomenkieliset ääninäyttelijät:
https://www.non-disneyinternationaldubbingcredits.com/101-dalmatialaista--101-dalmatians-finnish-voice-cast.html
WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata.
Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum.
Lähteet:
WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978).
Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000).
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.
Kuusta näkyy aina sama puoli maahan, myös eri puolilla maailmaa. David Whitehouse kertoo teoksessaan Kuun elämäkerta seuraavasti: "Koska kuu pyörii akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin kiertää radallaan maata, se kääntää aina saman puolen meitä kohti. Näin on ollut luultavasti jo miljardeja vuosia. Koska kuun rata on kuitenkin hivenen soikea, Kuu-ukko näyttää hieman heiluttelevan ja nyökyttelevän naamaansa, niin että näemme ajan mittaa 59 prosenttia sen pinnasta, vaikka reuna-alueet näkyvätkin vain erittäin viistosti."
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi.…
Suomalaisessa kirjallisuudessa on todellakin runsaasti luontoa. Proosan puolella kannattaa kääntyä mm. Aleksis Kiven, Joel Lehtosen, F.E. Sillanpään, Eila Pennasen puoleen. Runoudesta voin sensijaan antaa yksityiskohtaisempiakin vinkkejä. Ensinnäkin seuraavissa kokoomateoksissa on luonto, erityisesti suomalainen kirjallisuus ja luonto, teemana: Tule kanssani kesään (toim. S.Saure), Runoja luonnosta (toim.S. Jaatinen), Runo kukkii (toim. A-L Härkönen, J. Laine), Suviyön hymyilyä (toim. S. Saure), Runo puhuu luonnosta, Maanpäällinen paratiisi -- puutarhatunnelmia suomalaisessa kirjallisuudessa, Liljojen aikaan - kukkarunoja. Ongelmana on se, että runoissa monesti kasveista ja kukista puhutaan kovin yleisellä tai peräti ylevällä tasolla.…
Ainakin tällaisia kirjoja Tikkasten suvusta on kirjoitettu:
- Prokuraattorin suku: Antti Tikkasen (1785-1858)jälkeläiset / Jarmo Paikkala
- Julkaisuja Pielaveden Vanhapihan suvun Tikkasista / Toivo Pietikäinen
- Eräs savolainen uudisraivaajasuku : Tikkasten sukuhistorian alkupään selvittelyä / Eino Tikkanen
- Tikkasten sukuseura ry 1948-1998 : 50 v. : uudisraivaaja-Tikkaset ja seuran toiminnan historiikki / Heikki A. Tikkanen
Kirjat ovat eri kaupunkien kirjastojen kokoelmissa. Voit saada ne kaukolainaan itsellesi oman lähikirjastosi kautta.
Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan…
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988, s.471 kertoo näin:
Kyllönen: muinaissuomalaisista henkilönimistä Kyllä, Kyllö ja Kylliä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Kyllönen, Kyllänen ->Kyllästinen-> Kylliäinen. Savolaisin näistä on Kyllönen; se esiintyy 1500-luvulla Pellosniemellä, Juvalla, Säämingissä, Rantasalmella ja Tavinsalmella. Myöhemmin on mainittu mm. Kuopio, Nilsiä, Puumala sekä Kainuusta Hyrynsalmi ja Kuhmo. Savonlähtöisinä on pidetty Pohjois-Pohjanmaankin Kyllösiä.
.. artikkeli jatkuu, tämä kirja on lainattavissa mm. Kajaanin pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa voi katsoa sukunimen yleisyydestä ja käytöstä.
Se löytyy seuraavasta linkistä.
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin.
Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, sivulta 12 http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/tyoelaman-kehittaminen/hen…
Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503, on sukulaissanasto, jossa sukulaissuhdetta ilmaisevat sanat on määritelty seuraavasti: setä on isän veli, eno on äidin veli, täti on äidin tai isän sisar,
serkukset ovat sisarusten lapsia, pikkuserkukset ovat serkkujen lapsia, lanko on puolison veli tai sisaren (tai puolison sisaren) mies, käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen) vaimo, kyty on miehen veli, nato on miehen sisar, vävy on tyttären mies, miniä on pojan vaimo, anoppi on puolison äiti ja appi on puolison isä.
Voit ainakin soittaa Väestörekisterikeskuksen osoitepalveluun ja kysyä tuttavastasi. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Jos tuttavallasi nimi on kovin yleinen, kannattaa varautua kertomaan tietoja mahdollisimman tarkasti. Puhelinnumero on maksullinen.https://dvv.fi/osoitepalvelu
Vuorokaudenajoista on erilaisia määritelmiä. Ilmatieteen laitos määrittelee vuorokaudenajat näin:
keskiyö = klo 24–3
aamuyö = klo 2–6
aamu = klo 6–9
aamupäivä = klo 9–12
keskipäivä = klo 11–13
päivä = klo 10–17
iltapäivä = klo 12–18
ilta = klo 17–22
iltayö = klo 21–24
yö = klo 22–6.
Ajanilmaukset menevät osittain päällekkäin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Tanskan maatunnus eli kansainvälinen suuntanumero on 45, kännykässä tanskalainen numero näkyy muodossa +45xxxxxxxx. Matkapuhelimesta soitettaessa plus-merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun ulkomaantunnusta. Tanskalaisessa puhelinnumerossa on kahdeksan numeroa, matkapuhelinnumerot alkavat yleensä numeroilla 40, alueellisia suuntanumeroita ei käytetä (lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Telephone_numbers_in_Denmark) Tanskalaisesta matkapuhelimesta soitettaessa numero 40123456 näkyy kännykässä muodossa +4540123456. Suomen maatunnus on 358, eli suomalaisesta puhelinliittymästä soitettaessa numero näkyy muodossa +358xxxxxxxx. Suomessa käytössä oleva 045-alku on matkaviestinverkon suuntanumero. Kansainvälistä suuntanumeroa käytettäessä…
