Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim.…
Mitään varsinaista luetteloa käytetyistä iskulauseista ei valitettavasti löytynyt.
Aiheesta kirjoittavilta nettisivustoilta löytyi kuitenkin joitain eniten käytettyjä iskulauseita.
Ensimmäisellä sijalla on lause, joka englanniksi kuuluu ‘the people want to bring down the regime’. Se on mainittu useissa lähteissä.
Eräs toinen mielenilmauksissa käytetty iskulause on: ’the people want the division to end’.
Hakuja voi tehdä Googlesta hakukausekkeilla ‘A major slogan of the demonstrators in the Arab’ tai ’major slogans Arab spring’.
Hieman laajempi luettelo löytyy hakulausekkeella ’ Symbols and Slogans of the Arab Spring’. Sivusto käsittää viisitoista sivua. Sivulta toiselle pääsee nuolen avulla.
Lähteet:
http://en.qantara.de/content/symbols…
Suomen kirjastoseuran Kirjasto-lehden ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden kautta löytyy artikkeleita myös tästä aiheesta. Lehdet ovat luettavissa verkossa:
http://kirjastolehti.fi/
http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/issue/archive
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Matti Rossin runo Tuutulaulu sisältyy hänen kokoelmaansa Agitprop (1972).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26979
https://finna.fi/
Tässä muutama kirjavihje:
Sjöblom, Simo: Armas J. Pulla -bibliografia 1927-1999 (Helsinki,Seaflower,2000) Pulla, Armas J.: Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii (Helsingissä Otava, 1980)
KIRJAILIJAT PUHUVAT : TULENKANTAJAT (Hki, 1976)
Netistä löytyi sivu: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/pulla.html ,jonka olet ilmeisesti jo katsonutkin.
Lehtiartikkeleita löytyi muutama Aleksi-artikkelitietokannasta:
Iloinen kulttuuritarhuri, julkaisussa Pellervo 1997 ; (82) ; 7 ; 62-64,
Armas J. Pullan ihana aika, julkaisussa Nuori voima 1982 ; 1 ; 22-23.
Et mainitse kotikuntaasi, joten neuvon osoitteen mihin on listattu kaikki kirjastojen aineistotietokannat, niin voit tarkistaa saatavuustiedot: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/…
Kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kyseessä voisi olla Martti Haavion kirjassa ”Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäinsatuja” (WSOY, 1957) oleva tarina ”Rikkaan talon emäntä ja köyhän talon emäntä”. Siinä Jeesus ja Pyhä Pietari käyvät ensin köyhässä talossa, jonka emäntä saa siunauksen ensimmäiselle päivän työlleen ja saa mitata kolme päivää rukiita. Kun he käyvät rikkaassa talossa ja sen emäntä saa siunauksen, emännän aikeena on laskea rahoja heti aamusta, mutta hän niistää ensin nenäliinaan ja joutuukin sitten niistämään kokonaiset kolme päivää nenäänsä.
On ihan mahdollista, että kyseessä on jokin toinen samanlainen tarina, sillä tästä aiheesta voi olla useita muunnelmia. Haavion versio perustuu kertomuksiin…
Seuraavilta saksankielisiltä sivuilta löytyy joitain ideoita:
http://www.bastelideen.info/html/heu_deko.html
http://www.ebay.de/itm/weihnachtliche-Strohdekoration-gros-/22199980918…
Lisää ideoita voi hakea googlen kuvahausta hakusanoilla 'basteln aus strohhalmen' ja 'was kann man aus strohhalmen basteln'.
Lisäksi on joukko suomenkielisiä askartelukirjoja, joissa esitellään muita kuin perinteisiä olkitöitä. Seuraavassa muutama kirja:
- Launonen, Tuula: Olkiaarteet, Atena, 2005 (Gummerus)
- Lindén, Eevi: Olkityöt, Tammi, 1989
- Väisänen, Pirjo: Olkityöt, Tammi, 2013
Valitettavasti Helmet-uutuusluetteloita voi toistaiseksi selata vain RSS-muodossa. Napsauta luettelon nimen vieressä olevaa RSS-kuvaketta, niin saat uutuudet esiin.
Ongelmaa tutkitaan ja toivottavasti uutuusluetteloita pääsee taas mahdollisimman pian selailemaan normaaliin tapaan. Pahoittelen häiriötä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Eva Hellerin saksankielinen kirja Wie Farben wirken : Farbpsychologie, Farbsymbolik, kreative Farbgestaltung (1989) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Netillä on espanjankielinen Psicologia del color ladattavana. Englanninkielistä julkaisua en onnistunut löytämään kirjastoista enkä netiltä useista viittauksista huolimatta. Suomen kirjastoista voi hakea vastaavia kirjoja hakusanoilla ’väripsykologia’ / ’värit’ ’psykologia’. Löytyy esim.Värit havaintojen maailmassa / Arnkil, Harald (2007) ja The beginner's guide to colour psychology / Angela Wright (1995). Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on vanhempi kirja Color & human response : aspects…
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Kannattaa kääntyä jonkin alan erikoisliikkeen puoleen, kuten esim. sarjakuvaliike The good Fellows ky, jonka nettisivut löydät osoitteesta .
Good Fellowsista kerrottiin, että Hopeanuoli on englanninkielisenä Weed ja että tässä sarjassa on ilmestynyt kolme sarjakuvaa.
WWW-sivulla voi nähdä 39 Weed- sarjaan kuuluvan albumin kansikuvan.
Lahden kirjastoon on tilattu vasta Koiratytöt 5, joten emme osaa sanoa tässä vaiheessa, jatkuuko sarja ja milloin seuraava osa mahdollisesti ilmestyy. Koiratytöt no 5:n on ilmoitettu ilmestyvän elokuussa.
Sarjaa kustantaa Karisto Oy, josta voit tiedustella asiaa itse. Sähköpostiosoite on kustannusliike@karisto.fi
Sitä on yksi kappale pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen (eli HelMet-kirjastojen)kokoelmissa. Kyseinen kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi käydä hakemassa sieltä tai sen voi varata itse www.helmet.fi:n kautta. Myös kirjaston henkilökunta tekee pyydettäessä varauksen. Kirja toimitetaan asiakkaan pyytämään HelMet-kirjastoon.
Kirja on Kirjapajan kustantama.
Tuolloin voimassa olleessa vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä luokituksen 39 merkitys on Ankarat, parantumattomat neuroosit (Neuroses graves). E-luokitus merkitsee palveluskelpoisuuden ratkaisemisen siirtämistä toistaiseksi.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
