Tieteellisen aineiston hakupalvelusta Google Scholarista http://scholar.google.com ja korkeakoulukirjastojen kokoelmatietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi löytyy useita myös verkossa julkaistuja väitöskirjoja, joissa käsitellään kollegiaalisuutta opettajan työssä:
Opettajien kollegiaalinen yhteistyö ammattikorkeakoulussa : mikropoliittinen näkökulma opettajuuteen / Pasi
Savonmäki. Jyväskylä : Koulutuksen tutkimuslaitos,2007.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37746/T023.pdf?seq…
Yksin mutta yhdessä -Opettajat omaa työtä ja oppilaitoksen toimintaa kehittämässä / Mäntylä, Ritva, 2002.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67243/951-44-5459-6.pdf?seq…
Verkosto opettajien tukena / Jyrkiäinen,…
Espoon kaupunginkirjastossa voi lainata kirjastolaisen opastamaan itselleen erilaisia asioita.
Varaus tehdään nettilomakkeella.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Kolmen arkipäivän kuluessa kirjastosta soitetaan ja sovitaan tunnin opastusaika, joka sopii asiakkalle ja kirjastolaiselle.
Pubmed ja Cinahl ovat terveysalan tietokantoja.
Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko, saattaisi olla paremmin perehtynyt näiden tietokantojen käyttöön.
Yliopiston opiskelija voi varata opastusajan kirjastosta tai osallistua avoimille tiedonhaun kursseille.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/koulutus/tulevat-koulutukset/
Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain."
Hei!
Teidän kannattanee ottaa yhteyttä useampiin ammattimaisiin taiteen arvioitsijoihin. Ehkäpä joku heistä tunnistaa taiteilijan tai pystyy ainakin arvioimaan taulun rahallista arvoa. Tässä pari tahoa, joita voisitte kokeilla:
http://www.bukowskis.com/home_valuation
http://www.antiikkiliikewanhaelias.fi/
https://www.hagelstam.fi/
Opetusministeriö jakaa säveltaiteen kirjastokorvauksia. Kirjastokorvausapurahaa maksetaan korvauksena siitä, että teoksia on saatavana kirjastoissa ilmaiseksi. Apurahoja myönnetään musiikin tekijöille eli säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille, joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä musiikin esittäjille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Säveltaiteen kirjastokorvausapurahoista päättää opetusministeriö apurahalautakunnan esityksestä. Lautakuntaan kuuluu edustajia Suomen muusikkojen liitosta, Suomen säveltäjistä sekä Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry:stä.
Yksityiskohtaista tietoa saat opetusministeriön nettisivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/avustukset/hakuajat (voi myös tulostaa hakulomakkeen…
Useiltakin levyiltä löytyy ainakin jokunen aaria kyseisestä oopperasta, mutta tuskin on sellaista levyä, jolle olisi erikseen koottu aarioita vain ja ainoastaan siitä. Sen sijaan suosittelisin teoksen kokonaislevytystä; se löytyy tunnisteella cls0074251 ja näyttää tällä hetkellä olevan paikalla pääkirjaston musiikkiosastolla (puh. 31085701). Jos tahdot saada selville kaikki kaupunginkirjastosta löytyvät levyt, jotka sisältävät joitakin osia teoksesta, voit tehdä yksinkertaisen haun Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kirjoittamalla nimekekenttään sanan Ernani.
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”…
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta.
Helsigissä on Opiskelijakirjastossa http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/ ja Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/
Mitään yleissääntöä ei ole olemassa, vaan lukutaidon kehitys riippuu paljon ihmisestä itsestään. Se on kuitenkin selvää, että mitä enemmän lukee, sitä parempi lukutaito kehittyy. Lukemisen voi aloittaa helpoista valmiiksi tavutetuista kirjoista. Sitten voi siirtyä esim Keltanokka-sarja kirjoihin, joissa osa sanoista on tavutettu. Helppolukuisia kirjasarjoja voit tutkia esim. tässä osoitteessa: http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla mistään pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Sitä on esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston lastenosaston varastossa. Teidän kannattaisi kääntyä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen. Lisätietoa palvelusta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Kaukopalvelulomakkeen löydätte osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Asiakkaan tiedoista eivät näy jo palautetut lainat. Kirjan tiedoista näemme muutamia viimeisiä lainaajia, kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden ajalta. Sijoittamista käsitteleviä kirjoja on kirjastossa useita, monet tosin hyvin suosittuja, eli koko ajan lainassa. Kirjastossa käydessäsi voit tietopalvelusta kysyä niitä, ja voimme yhdessä katsoa, onko jokin löytyneistä haluamasi.
Hei!
Hirsirakentamisesta on kirjoitettu hyviä kirjoja, kuten
Risto Vuolle-Apialan Hirsityöt vuodelta 2008,
siitä löytyy myös laavun valmistusohjeet sivulta 92.
Muita hirsityöstä yleensä kertovia kirjoja ovat ainakin:
-Alfred Kolehmaisen Hirsirakentamisperinne vuodelta 1996
-Pekka Hakalinin Rakennan hirrestä vuodelta 1995.
Vuolle-Apialan kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D819AD68868483D…
Rabbe Enckellin runosta on tosiaan kaksi eri versiota, pidempi on teoksessa Kärnor av ögönblick, jossa mainitaankin, että "Dikten förekommar förkortad i Lutad över brunnen. Raderna 14, 15, 16, 17 tillhör det ursprungliga manuskriptet."
Anhavan teoksen lisäksi Enckellin runoja on käännetty ainakin kokoelmissa Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä ja Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin, mutta kummassakaan ei ollut kyseistä runoa.
Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea olisi törmännyt etsimääsi runoon. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista etsittyä runoa?
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän…
Oletan, että tarkoitat koulun oppimisympäristöä. Tässä muutamia artikkeliviitteitä aiheesta:
Opetushallitus otti kantaa turvatyöryhmän muistioon
Spektri 2000 : 3, s. 40-41
Koppinen, Marja-Leena: Sisäinen turvallisuus - oppimisen perusta
Ryhmätyö 1995 : 1 ; s. 9-14
Linnakylä, Pirjo: Oppilaiden profiloituminen kouluviihtyvyyden arvioinnissa
Kasvatus 1997 : 2, s. 112-127, 201
Leppänen, Maija: Suullista ilmaisua turvallisessa ympäristössä
Virke 2001 : 2, s. 12-13
Laaksola, Hannu: Kunnilla vastuu koulun turvallisuudesta
Opettaja 2000 : 38, s. 12-13
Ängeslevä, Minna: Silmät ja sydän auki
Opettaja 2001 : 3, s. 8-12
Gerkman-Kemppainen, Kristiina: Turvaa elämysten voimalla Torniossa
Opettaja 1999 : 23, s. 36
Ängeslevä, Minna: Vastuu on harkintaa…
Kirjastosta lainattua aineistoa ei voi lunastaa myöhästymismaksuja maksamalla. Myöhästymismaksu kertyy kaikilta eräpäivän jälkeisiltä kalenteripäiviltä lainakohtaiseen enimmäismäärään saakka.
Suurin osa kirjastoista siirtää saatavansa perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Jos lainat menevät perintätoimiston perittäviksi, joutuu asiakas maksamaan myöhästymismaksujen / korvausmaksujen lisäksi myös perintäkulut. Korvausmaksu peritään, mikäli asiakas ei palauta lainaamansa aineistoa.
