Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä…
Palautteen katujen ja muiden julkisten alueiden lumitöistä ja muusta talvikunnossapidosta voi lähettää Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta. Linkki löytyy talvikunnossapitosivun keskeltä.
Talvikunnossapito | Helsingin kaupunki
Tuntomerkit sopivat irlantilaisen Pauline McLynnin etsiväsarjaan, jossa seikkailee etsivä nimeltä Leo Street. Hänellä on sekarotuinen koira nimeltä No. 4. Sarjan kirjat ovat nimeltään Something for the weekend, Better than a rest, Right on time. Pauline McLynnin kotisivut löytyvät alta:
http://www.paulinemclynn.com/
Koira esitellään ainakin alla olevassa esittelyssä:
http://www.goodreads.com/book/show/1086399.Right_on_Time
Töölön kirjaston englanninkielisen kaunokirjallisuuden luetteloon pääset Helmet-hausta kohdasta tarkennettu haku kirjoittamalla hakusanaksi (aihe) kaunokirjallisuus, valitsemalla aineistoksi kirjan, kokoelmaksi aikuisten kokoelman, sijainniksi Töölön ja kieleksi englannin. Tuloksena on kuitenkin niin suuri määrä kirjoja…
Kyseessä on luultavasti Tommy Tabermannin runoteos Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen. Kirjan on julkaissut Gummerus vuonna 2003. Kuvat on tehnyt taidegraafikko Mirka Johansson. Runokokoelma löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611936. Jos kirjan haluaa ostaa itselleen kannattaa kysellä antikvariaateista.
Laulu on Mikko Perkoilan säveltämä ja sanoittama "Kissan kehto" eli "Roima-kissan kehtolaulu". Se alkaa: "Viiksikarva värähtää kissa näkee unta". Laulu sisältyy nuottiin Perkoila, Mikko: "Hyönteiselämää kennelissä" (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun esitys ja sanat löytyvät myös netistä (hae hakukoneella esimerkiksi laulun nimellä ja sanoitusta laulun alkusanoilla). Netistä löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä.
-Lukuisia 1800-luvun kirkkokäsikirjoja löytyy Helka- ja Kansalliskirjastosta, jotkut saa jopa kotilainaan. 1).
-Ajan tietoja löytyy alimmaista linkkiä klikkaamalla. 2)
1) https://tinyurl.com/Kirkkokasikirjat
2) https://tinyurl.com/Ajan-tietoja
Löytynyt netin keskustelufoorumista nämä säkeet:Lintuin lauluhun heräsinAamusella ma varhainSana, katsekin tyly onVilu vierahan koissa.Kenkään helli ei enää mua.äiti, voi kuinka kaipaan suo.Laulun tekijää ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä palstan lukijoista joku tunnistaisi tämän.
Hei!
Tässä meidän kokoelmista löytyvät, joukossa yksi englanninkielinenkin:
MIINA JA MANU : MIINA JA MANU LOHIKÄÄRMEEN LUOLASSA ; MIINA JA MANU UIMAKOULUSSA 8
Suvilahden kirjasto, lainassa
NOBLE, JIM: SWIMMING GAMES AND ACTIVITIES FOR INDIVIDUALS, PARTNERS AND GROUPS OF CHILDREN
Pääkirjasto, paikalla
UINTITEKNIIKAN OPETTAMINEN
Pääkirjasto, Suvilahden kirjasto
BUHRE: Plask och lek
Lasten- ja nuortenosasto, Suvilahden kirjasto
HELLMICH, Hermann
Småbarnssimning
Pääkirjasto
Lisäksi löytyy vauvauinnista parikin kirjaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Ainakin HelMet-kirjastoissa on olemassa yksi kirja, joka saattaisi olla hyödyllinen tähän tarpeeseen, nimittäin Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet ja siihen liittyvä Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet - tehtävien ratkaisut, kts. www.helmet.fi . Lisäksi on esim. Ohjelmoitava logiikka ja Airila, Mekatroniikka. Vaikka näissä ei ole tehtäviä ratkaisuineen, voivat esimerkit kuitenkin olla valaisevia, ehkä myös jokin niistä kirjoista, jotka saa esille valitsemalla hakutermiksi ohjaustekniikka tai automaatio. Apua kannattaa myös etsiä TKK:n kirjastosta ja sen Teemu-kokoelmatietokannasta, https://finna.fi .
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Näistä voi aloittaa, saa lähikirjastosta (tai sen kautta):
1.AINO KALLAKSEN KAUNEIMMAT RUNOT 2. ANTS RAUDJALG 3. BARBARA VON TISENHUSEN 4. BATHSEBA SAARENMAALLA 5. BORTOM HAVET 6. Elukaaslane / Aino Kallas ; soome keelest tolkinud Helgi Kelle ja Aino Laagus 7. Elämäni päiväkirjat. 1 : 1897-1916 / esipuheella, eräillä lisäyksillä ja huomautuksilla varustanut K 8. Elämäni päiväkirjat. 2 : 1917-1931 / Aino Kallas 9. Elämäntoveri / Aino Kallas ; painoon toimittanut Annikki Setälä 10.Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 11. Kolmas saattue kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 12. KUOLEMAN JOUTSEN 13. KUUN SILTA 14. Langatonta sähköä : pieniä kirjeitä Lontoosta 15. Lähtevien laivojen kaupunki.…
Löydät Helmet-kirjastojen saksankieliset helppolukuiset kirjat, kun kirjoitat hakukenttää sanat "helppolukuiset kirjat" ja rajaat hakutulosta tämän jälkeen tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla saksan kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Kirjoja on nelisenkymmentä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,Pastina ei ole yksittäinen pastalaji, vaan yhteisnimitys pienille pastoille jotka sopivat juuri keittoihin yms. Näitä ovat mm. ditalini, anellini, orzo, quadrucci jne.Pääasia on, että kyseessä on pieni pastalaji, joka on helppo lusikoida ja lusikkaan saan tasakoostumuksen keiton aineksia.Näitä löytää isommista marketeista tai sitten erityisesti italialaiseen ruokaan keskittyvistä pienemmistä putiikeista.
Little Hercules hakusanalla löydätte Googlesta paljon sivuja ja jopa videoita Richard Sandrak-nimisestä lapsivoimailijasta:
Kotisivu löytyy mm. osoitteesta http://www.richardsandrak.com/
ja artikkeli englanninkielisestä WIKIPEDIAsta sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Sandrak
Suomeksi löytyy Internetistä sangen vähän tietoa, joten kuulumiset täytyy lukea englanniksi.
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Olitpa tosiaan valinnut vaikean aiheen. Kirjoitustaidon historiasta löytyy materiaalia, samoin Mesopotamian ja Egyptin historiasta. Kirjoitustaidon ja kirjanpidon merkityksestä talouden kehittymiseen joudut/jouduit itse päättelemään (ilmeisesti esseevastauksesi on jo tehty). Tässä kuitenkin muutama British Museumin hieno linkki Mesopotamiasta http://www.mesopotamia.co.uk/ ja erityisesti kirjoitustaidosta http://www.mesopotamia.co.uk/writing/index.html . British Museumilla on myös vastaavat sivut Egyptistä: http://www.ancientegypt.co.uk/menu.html ja http://www.ancientegypt.co.uk/writing/index.html
Kirjoitustaidon historiasta löytyy parhaiten kirjoista. Netistäkin tietysti, esim.
http://www.historian.net/hxwrite.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa sitä ei ole, mutta juuri tällä hetkellä sitä näyttää olevan saatavana Oulun yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta ja Joensuun yliopiston kirjastosta. Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta se on lainassa, Viikin laitoskirjastosta sitä ei saa kotilainaan. Voit mennä mihin tahansa tahansa kirjastoon ja jättää siitä kaukolainapyynnön. Vantaalla kaukolainamaksu on 7,-.
Eino Leinon patsaista tai muistolaatioista, jotka olisivat ulkomailla, löytyy niukasti tietoa hakuteoksista. Sen sijan KANSALLISBIOGRAFIA, verkossa oleva suomalaisten merkkihenkilöiden elämänkertakokoelma, kertoo seuraavaa Eino Leinosta kertovan artikkelin lopussa:
"JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Veistokset: L. Leppänen. 1953, Helsinki; A. N. Sailo. 1980, Kajaani. Muistolaatta Divina Commedian käännöstyöstä. 1908 - 1909, Rooma. Muotokuvat: A. Faven. 1922, Valtion Taidemuseo/Ateneum. Mitalit: A. Aaltonen."
Kansallisbiografia on maksullinen tietokanta, mutta sitä voi lukea ilmaiseksi esim. Jyväskylän kaupunginkirjastossa asiakasmikroilla.
Googlen kuvahaulla tuli hakutulokseksi useita kuvia Eino Leinosta, mutta kyseistä muistolaattaa…
