Hyviä lasten- ja nuorten kirjailijoita tarvitaan aina. He kirjoittavat nykyajan nuorille nykykielellä ja nuoria kiinnostavista aiheista.Hyvillä lasten- ja nuorenkirjoilla innostetaan kirjallisuuden ja kirjojen pariin. Opiskelukin sujuu paremmin, jos kirjat ovat kavereita.https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kirsti-kurosen-pontto-nousi-ehdolle-topelius-ja-arvid-lydecken-palkintoehdokkaista-oli-jalleen-runsauden-pula-200579517http://annahallava.com/
Elokuvaa näyttää olevan ainakin Turun ja Lahden seutujen kirjastoissa. Sinun kannattaa mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukolainapyyntö.
Finna-tietokanta
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&lookfor=punisher&type=AllFields
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
Henri Troyat (oikealta nimeltään Levon Aslan Torossian, venäjäksi Lev Aslanovitš Tarasov) syntyi varakkaaseen moskovalaiseen kauppiasperheeseen 1. marraskuuta 1911 (k. 4. maaliskuuta, 2007). Perheen sukujuuret johtivat Armeniaan. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Krimille ja myöhemmin Istanbulin kautta Venetsiaan. Vuonna 1920 perhe asettui asumaan Pariisiin omaisuutensa menettäneenä. Koulun jälkeen Troyat suoritti lakiopinnot, mutta jatkoi työn ohessa kirjoittamista, jonka hän oli aloittanut jo opiskeluaikana. 24-vuotiaana hänestä tuli menestyskirjailija ensimmäisellä teoksellaan Faux-Jour.
Troyat oli 6-vuotias muuttaessaan pois Venäjältä. Tiedossa on, että hän oli oppinut ranskaa jo varhain perheen ranskalaiselta…
Kirjastoista ei myytävää kappaletta löydy, mutta http://www.antikka.net/ palvelussa Suur-Lohtajan historia 1-2 olisi myynnissä:
http://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=Lohtajan&tryhma=0&sarja=0&…
Kollega Oulusta vinkkasi, että kyseessä on Otto Mannisen runo ”Pyhä tuokio”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Matkamies” (WSOY, 1938) ja löytyy esimerkiksi Mannisen kokoelmasta ”Runot” (WSOY, 1950). Kyseessä on runon toinen säkeistö.
Sukulaisten etsimisessä kannattaa kääntyä kirkkoherranviraston puoleen.
Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta kuuluu nykyään Hollolan seurakuntaan.
Hollolan kirkkoherranvirastoon voi lähettää sukuselvityspyynnön tai sen
voi tilata puhelimitse. Sukuselvitys on maksullinen.
Kuhmoisten seurakuntatoimistossakin
osataan varmasti auttaa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot:
Hollolan kirkkoherranvirasto
Keskuskatu 2, 1.krs, 15870 Hollola
Puh. 044 524 6259, fax (03) 780 6638
Avoinna ma-pe klo 9–14
hollolan.seurakunta (at) evl.fi
Kuhmoisten seurakuntatoimisto
Toritie 52, 17800 Kuhmoinen
Puhelinvaihde (03) 523 2300, fax (03) 523 2312.
Avoinna ma, ke klo 9–13. Puhelimeen vastataan myös muina arkipäivinä mahdollisuuksien mukaan.…
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole…
Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar
Helsingin yliopiston vuoden 1923 promootiossa 31.5. esitettiin promootiokantaattina Leevi Madetojan säveltämä kantaatti, jonka hän oli säveltänyt jo vuoden 1914 promootioon (Promotionskantaten år 1914, op22). Se on sävelletty sopraanolle, sekakuorolle ja orkesterille. Sen tekstin on kirjoittanut Ernst V. Knape, suomenkielisen käännöksen V. Vesala. Tilaisuudessa kantaatin esittivät laulajatar Marta von Fieandt, [Helsingin?] "ruotsalainen Oratoriokuoro" ja Helsingin kaupunginorkesteri Robert Kajanuksen johdolla.
V. A. Koskenniemen juhlaruno ”Toukokuun lauluja” jaettiin läsnäolleille. Koskenniemi oli siis promootiorunoilija, mutta ei kantaattirunoilija.
Lähteitä:
Halonen, Tero: Promootio : elävän yliopistoperinteen historiaa (Otava…
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla kerrotaan, että kuluttajaturvallisuuslain ja tietojenantoasetuksen mukaan kulutustavarasta on aina käytävä ilmi sen kauppatavan mukainen nimi sekä valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tietojen-antamin…
Koko ohje kulutustavaroista ja kuluttapalveluista annettavista tiedoista löytyy Tukesin sivuilta:
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tukes-ohjeet/Kuluttajaturvallisuus/Tuke…
Ohjeessa kerrotaan vielä, että
"Tietojenantoasetuksessa ei edellytetä tietoa toiminnanharjoittajan asemasta jakeluketjussa eli siitä, onko kyseessä valmistaja, valmistuttaja vai maahantuoja. Kuluttajan tiedonsaannin kannalta ja tietojen…
Ainakin yksi vuosimallin 1973 kattava Suzuki GT 750 -korjausopas löytyy kotimaisten kirjastojen kokoelmista - mahtaisiko tästä olla apua? Se on tilattavissa kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/vaari.1363887
Valitettavasti emme kuvan perusteella pysty tunnistamaan lasilautasen alkuperää. Lautasen kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle. Esimerkiksi Bukowskin sivuilta löytyy online-arviointi sekä Antiikki & Design-lehdellä on Kysy esineistä-palvelu.
Voisikohan muistelemasi sarja olla Anneli Kannon ja Terhi Rannelan yhdessä kirjoittama Kuparisaari-trilogia (Karisto, 2011-2013)? Sen osat ovat Tähystäjäneito (2011), Korkea puoliso (2012) ja Kapinallinen (2013). Finnan esittelytekstissä Tähystäjäneitoa kuvataan näin: "Vauraan Sarmatian tähystäjäneito, 17-vuotias Amaya, matkustaa kolkolle Khalkoksen saarelle osallistuakseen valtiollisiin hautajaisiin. Oppaakseen suloinen Amaya saa hallitsijahuoneen töykeän neuvonantajan, Miroslavin. Kun Amaya on edustusvelvollisuutensa hoitanut ja valmis palaamaan kotiin, selviää, että Khalkoksen hovilla on neidon varalle pahaenteinen, pelottava suunnitelma, joka muuttaa Amayan elämän peruuttamattomasti." Kirjat ovat lainattavissa…
Kyllä löytyy.
Vaasan kirjastossa on mm. 3 cd-levyä:
En bukett med rosor : 40 älskade sånger
Om maskros och tjärdoft : 20 visfavoriter
Så skimrande var aldrig havet : 20 visfavoriter
Käänny kirjastosi puolen ja pyydä että hakevat tietoa sinulle.
Olisiko kyseessä J. Karjalaisen "Paratiisin pojat" cd-levy? Tämähän
kuuluu Karjalaisen amerikansuomalaiseen "Lännen-Jukka-osastoon".
Ja laulujen aiheetkin kuuluvat ainakin osittain "naimalauluihin".
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja runosta ja sen tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
