Paavo Cajander on suomentanut kysymyksessä siteeratun Hamlet-katkelman näin:
Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva!
Pito-perunalajikkeesta (Solanum tuberosum L. cv. Pito) on olemassa oma Wikipedia-sivunsakin, jonka (valitettavasti monin osin vanhentuneesta) lähdeluettelosta löytyy linkkejä esim. seuraavaan tietokantaan, joista löytyy lajikkeesta lisätietoa:
The European Cultivated Potato Database: Pito
Tietokannasta selviää, että Pito on suomalainen perunalajike. Se on Golden Wonder ja Ella -lajikkeiden risteytys. Jalostuskaaviosta löytyy tieto, että Pito on vuodelta 1964.
Paavon Perunasivulla sanotaan, että Pito on otettu lajikeluetteloon vuonna 1976.
Vuosina 1976-1988 Pito oli yksi viljellyimmistä perunalajikkeista. Nykyisin Pitoa ei ilmeisesti enää juurikaan viljellä/myydä, kuten Aamulehden jutusta vuodelta 2018 käy ilmi: Tuttuja…
Tyhmyys on suhteellista, ja jonkun mielestä tyhmä kysymys voi jonkun toisen mielestä olla hyvinkin relevantti. Vastaamme siis periaatteessa kaikkiin kysymyksiin, poislukien täysin asiattomat kysymykset, joita onneksi tulee vain harvoin.
Soitin on dulzian (engl. dulcian). Renessanssisoitin on nykyisen fagotin edeltäjä, ja sitä löytyy myös korkeammassa äänialassa. Elokuvassa Maailman hauskin mies esiintyy taskuunmahtuva sopraano.
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E.…
Tuomas Anhavan suomentamana kysymyksen William Blake -sitaatti kuuluu seuraavasti: "Jos mieltämisen portit puhdistettaisiin, kaikki ilmenisi ihmiselle sellaisena kuin on, loputtomana."
Kysymänne runoilijan teosten suomennoksista on kysytty palvelusta aiemminkin, tässä syyskuussa 2012 annettu vastaus:
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima…
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Saunatonttu. Runo löytyy teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. Samoin runo löytyy vanhasta Larin-Kyöstin teoksesta Tarutarha (lapsille laatinut Larin-Kyösti, 1918). Teoksien saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Hajuhemmot (Stink Blasters) olivat Morrison Entertainment Groupin (MEG) vuonna 2003 markkinoille tuoma tuote. Päävastuulliseksi niiden kehittämisessä voitaneen nimetä Joe Morrison, jonka muihin saavutuksiin leikkikaluteollisuudessa lukeutuvat esimerkiksi He-Man ja Masters of the Universe -hahmot.
http://www.megtoys.com/stinkblasters/pressroom/archived/SB_Launch.pdf
http://community.seattletimes.nwsource.com/archive/?date=20031116&slug=stinkblasters16
Jyväskylästä löytyy tällainen liike:
Matin Markka
www.matinmarkka.com
Minna Canthin katu 14 A 14, 40100 JYVÄSKYLÄ
p. 0400 323 333
Vertailun vuoksi voisi ottaa myös yhteyttä muualle, esim. Helsigissä seuraaviin liikkeisiin:
Rahaliike HOLMASTO
http://www.holmasto.com/
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
holmasto@holmasto.com
RAHALIIKE Tmi EKMAN
http://www.elisanet.fi/tmi.ekman.a/
PL 7, 01351 VANTAA
Yhteydenotot puhelimitse 09 8234 837 (pvm/mpvm) tai
ekman@elisanet.fi
Edellä mainittujen Suomen Pankin kirjaston antamien osoitteiden lisäksi Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemistosta http://www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri/sivu.php/asia/1434 löytyy Keski-Suomen Numismaatikot ry:n yhteystiedot.…
HelMet-haku ei ole ehkä paras tapa tarkastella portugalista suomennettuja teoksia, koska etenkään vanhempaan aineistoon ei ole välttämättä merkitty alkuteosten kieliä eikä alkuteosten kielten käyttäminen haussa ole oikein näppärää.
Sen sijaan osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää periaatteessa kaiken suomenkielisen kirjallisuuden, ja sen hakuominaisuuksilla on kohtalaisen helppo etsiä suomennoksia, joiden alkuteoksen kieli on portugali. Pääsivulta kannattaa valita hakutavaksi ”Tarkennettu haku”. Pudotusvalikosta ”hakutyyppi” voi ottaa valinnaksi ”alkuteoksen kieli” ja kirjoittaa sitten hakulaatikkoon portugalin kieleen viittaavan lyhenteen ”por”. Toiseksi alimpana olevasta pudotusvalikoista ”Kieli” on hyvä etsiä…
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-…
Teoksesta Muumit Arabiassa : keraamisia tarinoita 1957-2005, WSOY, 2005 löytyy kyseinen muki. Mukin tiedot "Rakkaus 1996 - koriste Tove Jansson /Tove Slotte-Elevant, muoto Kaj Franck".
Netissä http://www.kodin1.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productI… .
Viittaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin annettuun vastaukseen:
"Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968)."
Maapoliisit olivat nimismiehen alaisina toimineita poliisikonstaapeleja, joiden tehtävänä oli yleisen poliisitoimen ja järjestyksenpidon käytännöllinen toteuttaminen maaseudulla.
Maalaispoliisin perustamiseen johtanut reformityö alkoi komiteanmietinnöllä vuonna 1884 (6/1884, Komitean mietinnöt maapoliisin asiassa). Senaatti ehdotti vuoden 1888 valtiopäiville kunnallislautakunnan johtaman kunnallisen poliisiorganisaation perustamista. Esitys ei kuitenkaan saanut säätyjen tukea. Vuonna 1889 keisari määräsi senaatin suorittamaan valmisteluja maalaispoliisireformin toteuttamiseksi hallinnollista tietä ilman säätyjen myötävaikutusta. Uudistus sai keisarillisen vahvistuksen helmikuussa 1891 (Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus…
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat…
Tiedot löytyvät Kajaanin kaupunginkirjaston kotisivulta.
Pääkirjaston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Ky ja sisustuksen ja erikoiskalusteet Sisustussuunnittelu ja teollinen muotoilu Sistem Oy (Riitta Kukkasniemi). Rakennus valmistui vuonna 1985.
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen…
