Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta taiteessa ovat suomeksi kirjoittaneet esimerkiksi Kaarina ja Kalevi Pöykkö. Heidän kirjaansa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi : Jeesuksen syntymä ja lapsuus taiteessa (Atena, 1998) sisältyy Marian ilmoitusta käsittelevä osio, johon sisältyy käyttökelpoista taustatietoa aiheesta.
Pöyköt käsittelevät kirjassaan myös kristillisen enkelin hahmon muotoutumista ja Dionysios Areopagitan laatimaksi oletettua enkelihierarkiaa, jossa enkelit jaetaan kolmeen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat serafit, kerubit ja vallat, toiseen herruudet, voimat sekä valtiaat ja kolmanteen ruhtinaat, arkkienkelit ja enkelit. Marialle ilmestyi arkkienkeli Gabriel. Marian ilmoitusta kuvaavissa taideteoksissa enkelit kuvattiin usein päässään…
Hei,
Hämeen sanomista voisit aloittaa. Noiden vuosien numeroita on luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Lisätietoa Kansallisarkiston sivuilta https://www.arkisto.fi/
Tuolloin ilmestyi myös Hämeen kansa -lehti, joka on niin ikään luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.
Myös paikallinen ilmoituslehti Tervakosken kaiku voisi sisältää tietoa tulipalosta. Sitä on mahdollista lukea paikan päällä Tervakosken kirjastossa. Paikallislehti Kotokulma (nykyisin nimeltään Janakkalan sanomat) alkoi ilmestyä vasta 1964.
Nimi Aladdin tarkoittaa ei lähteiden mukaan "uskon vahvuutta", "uskon jaloutta" tai "Allahin palvelijaa". Se on arabiankielinen nimi, josta on useita erilaisia translitteroituja versioita (esim. ʻAlāʼ ud-Dīn ja ʻAlāʼ ad-Dīn) ja jota annetaan pääasiassa muslimipojille.
Aladdin on kaunokirjallinen nimi, joka mainitaan keskiajalla Tuhannen ja yhden yön tarinoissa tarinassa Aladdin ja taikalamppu. Kertomuksen pohjalta on tehty Disneyn piirrosantimaationaelokuva Aladdin (1992) sekä uudempi, näytelty musikaalielokuva Aladdin (2019)
Sanakirja: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aladdin
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Aladdin_(name)…
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi…
Lainaus on Arvid Järnefeltin teoksesta Vanhempieni romaani, 1. osa (1928).Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana alla olevista linkeistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906925?term=Revontulineen,%20linnunratoineen,%20pohjant%C3%A4htineen&page=188https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100641/Vanhempieni_romaani-1.osa.pdf?sequence=1&isAllowed=yJärnefeltin Vanhempieni romaani kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin useampanakin painoksena, mutta kaikki näyttävät tällä hetkellä kesäkuussa 2024 olevan lainassa ja teoksista on varausjonojakin.https://helmet.finna.fi/
Hänestä kerrotaan useissa teoksissa. Kirjassa Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 on runsaasti tietoa hänestä. Myös Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita kerrotaan hänestä samoin kuin Kotimaisia nykykertojia-sarjan osassa 2. Kahdessa viimeksimainitussa on tietoa erityisesti hänen tuotannostaan.
Ainakin Metsästäjäin keskusjärjestö on tuottanut vuonna 2001 ekologiapainotteisen kalvosarjan, joka on netissä sivulla http://www.riista.fi/etusivu/data/attachments/EKOPAKETTI.pdf . Esitysluvan voi kysyä järjestöltä, tässä yhteystiedot: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, Puh.
09-2727 810, FAX 09-2727 8130, e-mail: mkj@riista.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitosta saa (maksullisia) kalvosarjoja, katso http://www.sll.fi/tiedotus/materiaalit . Tässä yhteystiedot: SLL/ Materiaalitilaukset Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI tai p. (09)228 081, (09) 228 08209 fax: (09) 228 08200 e-mail: tilaukset@sll.fi. HelMet-kirjastoista en kalvosarjoja löytynyt, diasarjoja kylläkin. Luontoaiheisetkin diasarjat löytyvät…
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
Kysyimme käännöstä muutamilta tuotantoyhtiöiltä, saimme seuraa käännökset:
dialogilista
dialogilista (lähinnä aikakoodillinen)
prikkauslista tai aikakoodattu lista
Psykoterapeuteista on julkaistu tuore tutkimus Psykoterapeutit Suomessa : psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen, 2011 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26519/Selosteita74.pdf… . Sen mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä Terhikissä oli keväällä 2009 psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeus 4 909 henkilöllä. Kyselyyn vastasi 65 %. Tutkimus perustuu aktiivisesti psykoterapiapalveluja tuottavien vastauksiin (n = 2 366). Siitä löytyy vastauksia esittämiisi kysymyksiin.
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida.…
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
Vuonna 1942 on Otavan kustantamana ilmestynyt Meri Horsman teos Olen sanomalehdentoimittaja. Kirja (2. p. 1943)on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Hei,
kyseessä on vuosina 1999-2001 kolmen kauden verran pyörinyt brittikomedia Gimme, gimme, gimme. Suomessa sarjaa esitti Nelonen 2000-luvun alkupuolella.
Pääosissa räävittöminä kämppiksinä olivat Kathy Burke ja James Dreyfus.
Sarjaa ei valitettavasti löydy yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä lienee mahdollista ostaa BBC:n omasta kaupasta tai etsiä antikvariaateista.
Aika mukavasti tietoa Helsingin Työväenyhdistyksen liiketoimintaan kuuluneista Paasivuorenkadun ravintoloista löytyy Sirpa Hailan teoksesta Paasitornin tarina. Paasiravintolan toiminta oli 1980-luvun alussa tappiollista ja uusia toimintakonsepteja kokeiltiin. Ravintolan imagoa ja sisustusta uusittiin vuonna 1985, tavoitteena saada paikalle nuorempaa väkeä. Nimeksi vaihtui Paasi Cherie.
1990-luvun lamavuosina myös HTY:n ravintolat ajautuivat taloudellisiin ongelmiin. HTY:n ravintolat Oy lopetti toimintansa vuonna 1996. HTY sitoutui tuolloin kunnostamaan Paasiravintolan pääsalin ja vuokraamaan sen Polarkestille. Polarkesti sai ravitsemuspalveluiden yksinmyyntioikeuden kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa.
Helsingin Sanomien…
