Kirjastoissa on virkailijakäytössä laaja kotimaisten aikakauslehtiartikkeleiden viitetietokanta ALEKSI, johon tulee viitteitä myös sekä suomalaisten talouden alan lehtiartikkeleiden tietokannasta FINP:stä että tekniikan alan TALI:sta. Oppiva organisaatio -hakusanoilla löytyy ALEKSIsta n. 70 viitettä eli kannattaa tulla kirjastoon ja valita sitten virkailijan kanssa yhdessä näistä Sinulle sopivimmat viitteet. Jos haluat katsoa aiheesta joitakin englanninkielisiä artikkeleja, löytyy kirjaston asiakastyöasemilta osoitteesta http://search.epnet.com laaja englanninkielisten aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco MasterFile Premier.
Kirjojen korjauksesta löytyy tietoa mm. näistä teoksista:
Moilanen, Tuula. Kirjansidonnan opas. 1997.
Riberholt, K. Käsikirjansidonta. 1986.
Tainio, Kalevi. Sidoskorjausopas. 1988.
Eräpuu, Tiina. Kirjansidontaa omin käsin: opaskirja. 2001.
Lisää teoksia löydät kirjaston aineistotietokannasta, esim. Seinäjoen, Nurmon ja Kuortaneen yhteisestä Seitti- tietokannasta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 asiasanalla kirjasidonta tai yhdistämällä kahta asiasanaa kirjallisuus ja korjaus.
Internetistä löytyy kirjan korjauksesta mm. A Simple Book Repair Manual http://www.dartmouth.edu/~preserve/repair/repairindex.htm
Kovin kattavaa luetteloa kysymistänne kirjoista ei voi antaa. Apuvälineeksi suosittelisin esim. Erkki Salon kokoamaa Roma-tietokantaa www.pori.fi/kirjasto/romauusi/. Hakusanaksi voi valita vaikka 'Saksa'. Tuloksena on selkeä taulukko, josta nimekettä klikkaamalla saa vähän lisäviitettä kirjan sisällöstä. Joitakin lisiä, jotka eivät sisälly ko. luetteloon: ///Fallada, Hans: Kukin kuolee itsekseen. - 1949///, ///Krüger, Hans: Hajonnut talo, nuoruus kolmannessa valtakunnassa. - 1989///, ///Olsson, Vibeke: Ulrike ja sota. - 1976///, ///Loo, Tessa de: Kaksoset. - 2001///.
Carl (myös Karl)Albert Ludwig Büchsel syntyi 2.5.1803 Uckermarkin Schönfeldissä Brandenburgin osavaltiossa ja kuoli 14.8.1889 Berliinissä.
Teologian opintojensa jälkeen hän toimi evankelisena pappina ensin kotipaikkakunnallaan (kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin) ja siirtyi sieltä Brüssowiin lääninrovastiksi (=Superintendent). Sieltä hänet pyydettiin Berliinin Matthäus-kirkon kirkkoherraksi. 1852 hänestä tuli sen lisäksi tuomiokapitulineuvos ja vuotta myöhemmin Neumarktin ja Niederlausitzin alueiden päälääninrovasti (=Generalsuperintendent) (vanhassa suomalaisessa käännöksessä käytetään sanaa ”kenraali-superintendentti”).
C. Büchsel oli naimisissa Henriette Simonettin kanssa ja heillä oli v. 1849 syntynyt poika Johannes Büchsel.
Hänen…
Oletan, että tarkoitat dokumenteilla dokumenttielokuvia. Tässä linkki vastaavaan HelMet-hakuun:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28avaruu*+or+maailmankaik*%29…
Voit kokeilla HelMetissä muitakin hakutermiyhdistelmiä ja ehkä saada tulokseksi vielä joitakin muita tieto-DVD-levyjä, joita ei ole asiasanoitettu dokumenttielokuviksi, esim. näin:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailmankaikk*&searchscope=9&m…
Eipä ole paljon muuta tehtävissä kuin palauttaa peli.
Olisi kiva, jos kerrot pelin huonosta kunnosta palauttaessasi sen (eli palauta palvelutiskillä)
Samalla voisi tehdä varauksen pelin toiseen kappaleeseen.
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan…
Kyseinen teos on ilmeisesti Albert Edelfeltin maalaus Istuva mies (1875), joka kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Näet teoksen alla olevasta linkistä.
http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+215+D&lang=en
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu.
Liikennevaloissa näkyvä pieni valkoinen valopiste on joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiin viittaava merkkivalo.
Valopilkkuun ei tarvitse tavallisen autoilijan tai jalankulkijan kiinnittää mitään huomiota, koska se antaa tietoa joukkoliikenteen kuljettajille sekä huoltohenkilökunnalle.
Kyseinen merkkivalo esimerkiksi ilmoittaa raitiovaunun tai linja-auton kuljettajalle, että hänen liikennevälineensä on havaittu ja että sen kulkeminen risteyksestä vaikuttaa vihreän valon kestoon.
Joukkoliikenne-etuuksien ilmaisemisessa ja kontrolloimisessa on käytetty valkoisen merkkivalon lisäksi aikaisemmin erilaisia valomajakoita esimerkiksi raitiovaunujen liikennevaloetuuksissa.
Lähteet:
https://yle.fi/a/3-7043153
http://www.liikennevalot.info/…
Kirjassa esiintyvät runolainaukset on listattu tarkasti kirjan lopussa. Äänikirjassa niitä ei lueta, mutta löydät ne joko e-kirjasta tai painetusta kirjasta.
Valvojan numerossa 1920:2 on A.M. Tallgrenin artikkeli Muinaisajan kuolinnaamioita. Artikkeli ilmestyi samana vuonna myös Söderströmin kustantamana eripainoksena, joka on saatavana Helsingin yliopiston kirjaston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Valvoja on saatavana Espoon Tapiolan kirjastossa. Kirjojen saatavuudet on syytä tarkistaa.
Paras hakutermi Googlessa näyttäisi olevan burial masks.
Naamioita, myös kuolinnaamioita, käsittelevä Internet-sivusto: http://www.anymask.com/historyofmask.html
Osoitteessa http://www.artmolds.com/ali/death_masks.pdf on artikkeli kuolinnaamioista.
Erittäin lyhyet maininnat muutamista maista ja niiden naamioperinteestä: http://www.nascofa.com/prod/Static?page=ac_vol19p1&seqid=0
Egyptin muumioiden…
Selailin läpi useita eläinsatukirjoja, mutta tällaista ei niistä löytynyt. "Suomen myyttiset linnut" (Minerva 2015) ei myöskään sisältänyt varista ja pöllöä/huuhkajaa käsitelleissä artikkeleissa tällaiseen viittaavaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun tai tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille.Kuvaston taiteilijaluettelo https://kuvasto.fi/taiteilijaluetteloKuvataiteilijamatrikkeli https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Eduskunnan kirjastosta löytyy mm. tuore teos Sijoitusrahastolainsäädäntö / Ilkka Harju, Jarkko Syyrilä Helsinki, 2001. Teos löytyy ainakin käsikirjastosta. Muutoin Eduskunnan kirjaston aineistoa voi etsiä Selma-kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Tätä aihetta koskevaa aineistoa on todennäköisesti enemmän mm. Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Kauppakorkeakoulun aineisto näkyy myös Linda-yhteistietokannassa, joka on käytettävissä niissä kirjastoissa, jotka ovat hankkineet siihen käyttäjälisenssin. Lindaa voi selata mm. Eduskunnan kirjaston asiakaskoneilla.
Kyseisen kappaleen sanoja ei näyttäisi ilmestyneen missään painettuna. Viola-tietokannan mukaan kappaleen käsikirjoituskopioita säilytetään Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joten siellä kappaleen sanoihin on mahdollista päästä tutustumaan. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php, ja sinne kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen ja varmistaa, että nuotit saa tutkittavakseen siellä käydessään.
Kappaleen ainoa levytys on ilmeisesti Henry Theelin lp-levyllä ”Oloneuvos” (1978). Se on mahdollista saada kaukolainaan Helsingistä. Juuri muualla sitä ei taida olla. Kaukotilauksen mahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastosta. Ellan ja Aleksin levyllä ”Talventörröttäjät” on samanniminen kappale, mutta se ei…
"Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä."
Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
Classic FM:n Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.classicfm.fi Markkinoinnissa ja mainonnassa voit ottaa yhteyttä Kirsi Kuivalaiseen: kirsi.kuivalainen@classicfm.fi
Vaikuttaisi, että olet uutissyötenäkymässä. Oikeaan paikkaan pääsee Helmet-sivun linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Esimerkkeja_PressReaderin_aikakauslehdis(190026) . Kirjaudu kirjastokortinnumerolla, ilman välejä.
