Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
Motala on kunta Keski-Ruotsissa, ja Motalan Nasevat näyttäisi olevan kunnan suomenkielisten järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa. Järjestön nimeä ei ole käännetty ruotsiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Motalan_kunta
http://www.ruotsinsuomalainen.com/moti.shtml
NetMot-sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjan mukaan naseva tarkoittaa lyhyttä ja osuvaa, sattuvaa, terävää, näppärää ja ytimekästä. NetMotin mukaan vastaava ruotsinkielinen termi voisi olla träffande, slående, fyndig, slagkraftig tai dräpande.
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
LP-levyt ovat katoava luonnonvara. Olemme siirtäneet käsikirjastokappaleiksi eli ei-lainattaviksi LP-levyjä, joita on vain yksi kappale ja jotka usein ovat huonokuntoisia. Näitä voi kuunnella kirjastossa, mutta edes yölainaan emme niitä voi antaa. Usein näitä levyjä ei ole enää muissa Suomen kirjastoissa. Suurin osa kuitenkin on ilmestynyt digitaalisessa muodossa.
Kouluviihtyvyydestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Löydät vastauksen palvelun arkistosta ( http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) kirjoittamalla hakukenttään sanan kouluviihtyvyys. Vastauksessa mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastosi aineistohausta ( http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 ).
Tuntematta tarkemmin tutkimuksesi näkökulmaa on aineiston suositteleminen hieman hankalaa. Siksi onkin parempi, että selaat itse tietokantaa ja valitset sieltä sopivat viitteet. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokantaa Lindaa on mahdollista käyttää kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaa Helkaa ( http://www.helsinki.fi/helka/ ), kuten muidenkin…
Suomen pankin rahamuseon rahanarvolaskurin, https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true, avulla voi vertailla rahan arvoa eri vuosina.
Laskurin esittelyssä sanotaan mm. näin: "Ohjelmaan syötetyn elinkustannusindeksin ansiosta kävijä voi tiedustella koneelta, kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa. Rahanarvolaskuri auttaa esimerkiksi nykypäivän koululaista eläytymään isovanhempiensa arkipäivään"
Laskurin mukaan 700 mk (1960) on nykyrahaksi muutettuna 14,45 euroa ja 5 mk on 0,10 euroa.
Satakirjastojen kokoelmissa ei ole Lalli-lehden vuosikertoja 1974-75. Lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia)
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu…
Sweet Valley High -sarjassa on kustantajan, Otavan, mukaan ainakin noin sata osaa. Tarkkaa tietoa heilläkään ei ole siitä, paljonko näitä vielä suomennetaan,
mutta joka tapauksessa vielä useita vuosia on näitä kirjoja tulossa. Tammikuussa 2000 on suomennettu 26 osaa ja lokakuuhun mennessä osia tulee olemaan yhteensä 38.
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net…
Elonetistä löytyi Ilmari Lipposen kohdalta vain tuo yksi elokuva, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…;. Suomen Näyttelijäliiton hausta häntä ei löydy, https://www.nayttelijaliitto.fi/nayttelijahaku/?name=Ilmari+Lipponen&ge….
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124
Aina voit ottaa yhteyttä kirjastoon vaikka puhelimitse tai käydä paikan päällä ja kysyä varausasioista. Voit myös tarkistaa asian itse: Jos olet hankkinut kirjastokortillesi 4-numeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin, pääset Internetistä http://www.helmet.fi/ sivulta kirjautumaan "omiin tietoihin". Sitä kautta voit paitsi tehdä varauksia, myös tarkistaa niiden tilanteen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varauksiin ei automaattisesti tule päättymispäivää - mutta jos niin haluaa, sen voi varaukselle laittaa. Jos varaukselle on määritelty viimeinen voimassaolopäivä, sitä ei pysty itse muuttamaan HelMetin kautta, mutta kirjastossa virkailija voi päivämäärän muuttaa tai poistaa.
Vaikka usein on niinkin, ettei varausjonoa ole lainkaan, on…
Nimenmuutoksia hoitaa digi- ja väestötietovirasto: https://dvv.fi/nimiasiat
Uuden henkilöllisyyskortin voi hakea poliisilta: https://www.poliisi.fi/henkilokortin_hakeminen
Pankki- ym. korttien suhteen kannattaa odottaa, että uudet nimitiedot ovat päivittyneet maistraattiin. Tämän jälkeen uutta korttia voi hakea kustakin palvelusta erikseen.
Kirjastokorttia ei tarvitse uusia nimenvaihdoksen myötä, mutta käy uuden henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokortin kanssa kirjaston asiakaspalvelussa, niin tiedot päivitetään oikeiksi.
Helmet-kirjastoissa on joitakin Danielle Steelen kirjoja myös äänikirjoina cd-levyillä. Vain yksi niistä, Uusi aamu, on suomenkielinen, muut englanninkielisiä. Tässä linkki Helmetin tietoihin äänikirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28steel%20danielle%29…
Kirjastoista muualta Suomesta löytyy myös joitakin muita Steelen kirjoja suomenkielisinä äänikirjoina. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Kirjastome lukupiiri on pitänyt ainakin Arvo Myllymäen osaksi tosielämän tapahtumiin perustuvasta Vihan ja rakkauden päivät. Siinä kerrotaan venäläisen sotavangin ja suomalaisen naisen tarina. Puhdas rakkausromaani tämä ei ole, sillä pääosassa tarinassa on kuitenkin pariskunnan lapsen isän ikävä ja isän etsiminen aikuisena.
Onko Kirjasampo-sivusto jo tuttu? Jos ei, kannattaa kirjoja etsiä myös sieltä. Esimerkiksi hakusanoilla sotakirjallisuus ja rakkausromaanit sain tulokseksi muun muassa Katja Ketun Kätilö-romaanin ja Louis de Berniéresin Kapteeni Corellin mandoliini. Samoilla hakusanoilla voi hakea romaaneja myös Helmet.fi:stä, Kirjasampo-sivustolla kirjoista on vain laajemmat kuvaukset. …
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Suomessa ilmestyi vuonna 1870 18 lehteä (9 suomeksi ja 9 ruotsiksi) ja vuonna 1871 20 lehteä (10 suomeksi ja 10 ruotsiksi). Teoksen taulukkoon on otettu mukaan vain ne sanomalehdet, jotka ovat ilmestyneet vähintään kuusi kuukautta. Vuositilastossa lehdet ovat mukana niinä vuosina, jolloin ne ilmestyivät ainakin kolme kuukautta.
Suomessa ilmestyi puolestaan vuonna 1870 14 aikakauslehteä (6 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Vuoden 1871 tietoa ei ole, mutta vuonna 1875 lehtiä oli jo 18 (10 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Lehti on otettu mukaan tilastoon, jos siitä on ao. vuonna ilmestynyt yksi numero. Näytenumeroiksi jääneitä ei ole huomioitu.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia 1: sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 (s. 281-282)
Suomen lehdistön…
