Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua. Alinna oleva kirja on leskeksi jääneen muistelmateos. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Surutyö / Soili Poijula
- Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen / John W. James & Russell
Friedman
- Surun satuttamat : kertomuksia läheisen kuolemasta / Liisa Seppänen
- Suru ja surutyö / Elisabeth Kübler-Ross, David Kessler
- Jäljellä muisto : elämää puolison menettämisen jälkeen / [toimittanut] Tiina Laaninen
- Kun toinen on poissa : yksin jääneen selviytymisen keinot / Maijaliisa Dieckmann
- Meitä oli kaksi / Tuija Wuori-Tabermann
Etiketti on viinin käyntikortti. Sen pitäisi kertoa sinulle kaikki tarvittava viinistä. Etiketti kertoo, miltä alueelta viini on peräisin, se kertoo viinin kypsyysasteen, rypälelajikkeen ja tyypin ja laadun takeena viljelijän tai tuottajan nimen. Näin tietää, mitä viiniltä voi odottaa. Etiketti vaihtelee viinityypin ja maan mukaan.
Juha Berglundin ja Antti Rinta-Huumon kirja "Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja : 1999", sisältää mm. kappaleen etikettisanastoa.
Italia:
DOCG ylin laatuluokka
DOC 2. ylin laatuluokka
IGT uusi luokitus, joka vastaa Ranskan maaviini
luokkaa
Vino da Tavola = pöytäviiniluokka, usein Italian
parhaita viinejä Annata tai vendemmia =…
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
Teoksesta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (Gummerus, 1993) selviää, että vuodesta 1886 vuoteen 1897 asti ruplan arvo oli 4 silloista markkaa. Vuonna 1897 Venäjä siirtyi kultakantaan, jolloin ruplan arvoksi tuli 2,66 markkaa. Talvion kirja löytyy Kangasalan pääkirjastosta.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy Suomen markan rahanarvon kerroin vuosilta 1860-2001 linkistä http://www.stat.fi/til/khi/20...001.html. Sivuilta saa kertoimen, jolla saa laskettua esim. vuoden 1897 markan arvon vuoden 2007 euroina.
Karjalan kielen sanakirjan verkkoversio http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi kertoo kriuna-sanan merkityksestä. Kriuna voi tarkoittaa kymmenen kopeekan vaskirahaa, jonka arvo myöhemmin laski kolmeen kopeekkaan. Kriuna voi merkitä…
Ulkopaikkakuntalaiset saavat Tampereella lainauskortin samoin perustein kuin paikkakuntalaiset. Kortti tehdään välittömästi ja mukana on oltavavalokuvallinen
henkilötunnuksella varustettu henkilötodistus. Ohessa kopio Piki-kirjastojen käyttösäänöistä (Tampere kuuluu Piki-kirjastoihin).
Kirjastokortti ja tunnusluku
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton ja sen saa kaikista PIKI-kirjastoista. Kortti on henkilökohtainen. Asiakkaalla voi olla käytössään vain yksi PIKI-yhteisjärjestelmän kirjastokortti. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan PIKI-kirjastojen käyttösääntöjä.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla Suomessa voimassa olevan…
Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä. Jopa ne, jotka eivät kudo verkkoa, käyttävät sitä moneen eri tarkoitukseen, kuten piilopaikan tai munakotelon valmistamiseen, saaliin käärimiseen tai varmuuslangoiksi. Pyyntijärjestelmien rakentaminen on vain yksi seitin käyttötavoista. Vain noin puolet hämähäkeistä kutoo verkkoja - puolet juoksee saaliinsa kiinni tai pyydystää ne yllättämällä. Selkärangattomista suurimpiin kuuluvat lintuhämähäkit kuuluvat viimeksimainittuun ryhmään.
Lähde:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. Tammi, 1989
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun.…
Tällä hetkellä afroamerikkalaisten määrä, määritelmänä siis amerikkalainen jolla on afrikkalaisia sukujuuria, on noin 40,7 miljoonaa eli 13,5 prosenttia koko asukasmäärästä. Afroamerikkalaiset ovat USA:n toiseksi suurin etninen ryhmä valkoisten jälkeen.
Lähde: http://www.census.gov/Press-Release/www/releases/archives/facts_for_fea…
Kirjassa Tiedon tuolla puolen : kertomuksia yliluonnollisista tapahtumista kautta aikojen (Valitut palat, 1997) kerrotaan kahdesta englantilaisesta akateemisesta naisesta, jotka Ranskan-matkallaan 1900-luvun alussa tekivät selittämättömän aikamatkan 1700-luvun aikaiseen Versailles'n palatsin puistoon.
Charlotte Anne Moberly ja Elinor Jourdain julkaisivat kokemuksistaan kymmenisen vuotta matkansa jälkeen salanimillä Morison ja Lamont kirjan An adventure. Sitä on edelleen saatavissa kirjakaupoista; nykyisen - oikein tekijänimin varustetun - laitoksen nimi on Ghosts of the Trianon. Kirjan pohjalta on 1980-luvun alussa tehty elokuva Miss Morison's ghosts [http://www.imdb.com/title/tt0124008/].
Lisätietoa The Museum of Hoaxes -verkkosivulla:…
Vanha opettajanne ei ehkä ollut aivan väärässä etymologiassaan. Perinteisesti nimittäin on arveltu, että sana 'ystävä' olisi alkuaan passiivin partisiippi verbistä *yskätä 'syleillä' (siis 'syleilty'), joka taas on johdettu sanasta yskä 'rinta, syli'. Mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja vuodelta 1880 tuntee yskä-sanan tällaisen meille vieraan merkityksen. Taudinnimityksen on arveltu olevan tällaista perua: yskätauti, rintatauti. *Yskätä-sanan olemassaoloa ei kuitenkaan ole todistettu, joten selitystä voi pitää hyvin epävarmana. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi syntynyt haluamista merkitsevistä verbeistä *ystää tai *yskätä, joka periytyisi germaanisesta vartalosta *wunskja 'haluta' (samaa perua on ruotsin önska 'toivoa').…
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1.…
Vanhojen ystävien jäljittäminen kannattaa varmaan aloittaa omalta paikkakunnalta. Jos löytyy yksi, hän voi tietää seuraavan jne.
Palvelu Koulukaverit löytyy verkosta. Tekemällä itselleen tunnukset ja kirjautumalla siihen, voi yrittää etsiä koulutovereita koulutietojen perusteella.
https://www.koulukaverit.com/
Kuhmon ja Hyrynsalmen kirjastosta löytyy Kukkosen sukututkimusta selvittävä kirja
Kukkonen, Eila : Pielisen rannalta ulos elämään / Eila Kukkonen.
[Hyrynsalmi] : [Eila Kukkonen], 2000.
Laajuus: 128 s. : kuv. ; 25 cm.
Sen voi lainata myös Kajaaniin (seutulaina, 3 €)
Kukkosen suvusta onolemassa myös teos
Yrjö Blomstedt, Kukkonen. Sukukirja 1959. Mikkeli 1959. 137 siv.
Sen voi lainata kaukolainaksi Kajaaniin (5 euroa).
Heikki…
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja…
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Annastina nimelle ei suoraan löytynyt nimipäivää virallisista nimipäiväluetteloista. Nimen Anna nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 9.12. Nimeä Stina ei löydy suomalaisesta nimipäiväluettelosta, mutta ruotsalaisessa Stinan nimipäivä on 24.7. Voitte juhlistaa Annastinaa vaikka molempina päivinä! Internetistä löytyy myös yksityishenkilön ylläpitämä ”Erikoiset nimipäivät”-luettelo (http://www.etunimet.net/nimipaiva.html), jossa nimen Annastiina nimipäiväksi on merkitty 9.12.
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on…
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
