Kausikortin voi lainata kirjastokortilla Mikkelin pääkirjaston 1. kerroksen asiakaspalvelupisteessä. Eli kirjastokortti mukaan ja jos kortteja on paikalla lainaus onnistuu. Laina-aika on viikko eikä lainaa voi uusia.
Sinikka Semenoja. Toben mädd mâ'te vuädd (Oulun yliopisto 1996) - myös äänitteenä
Sirpa Mänty. Mattu saa'nid (Saamelaiskäräjät 2003)
- kuvasanakirja
Lukukirjoja Satu Mosnikoff, sisältävät myös harjoituskirjoja (Saamelaiskäräjät):
esim. Pââibuzškooul sää'm³iõll
Aapiset kovin vanhoja: Pekka Sammalalahti. Aabbas säämas (1972)
Kirjoja voi kaukolainata Saamelaisesta eirkoiskirjastosta
Rovaniemeltä. LÖytyypä verkostakin asiasta kunnollinen sivu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koltansaame
Mielenkiintoinen voi sinulle olla myös tämä:
http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/kieli.html
Kts. lähteitä myös Lapponica-tietokannasta:
www.lapponica.net
Perusteellinen teos Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta on ; Kolumbus, Kristoffer, Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan, 1992. Hyödyksi voi olla myös Björn Landströmin kirja Kolumbus, 1966.
Kannattaa myös katsoa tietosanakirjoista, niistä löytyy tiivistä tietoa löytöretkistä.
Internetissä kannattaa tutustua Kolumbuksesta kertovaan sivustoon http://www1.minn.net/~keithp/ , sivu on englanninkielinen, mutta siinä on esim. havainnollinen kartta Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1
Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet…
Pianonsoiton alkeisoppaita on moniakin, mutta Sointuopas : sähköuruille, pianolle, harmonille jne. vastaa ehkä parhaiten tarpeitanne. Se sisältää tärkeimmät soinnut ja niiden käännökset.
Nettisivuista Pianosoinnut.net voisi olla hyödyllinen.
http://pokis.net/piano
Hei!
Lainojen uusiminen, varausten tekeminen ja omien tietojen hallinnointi edellyttää verkkokirjastoon kirjautumista. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla (pin-koodi). Pin-koodin saa käymällä jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukana tulee olla kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei anneta.
Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät verkkokirjasto Finnasta https://kuopio.finna.fi/
Runon saksankielinen nimi on "Selige Sehnsucht" ja Goethe on kirjoittanut sen vuonna 1814. Runo on suomennettu nimellä "Autuas kaipuu" ja se löytyy kokoelmalta "Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi" (Artipictura, 2004). Runon on suomentanut Teivas Oksala.
Teos löytyy Kirkes-kirjastoista: http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=docis&previd=fullt&sesid…
Mustapään jäähyväiset 24.1.1951 kuolleelle puolisolleen sisältyvät vuonna 1952 Linnustaja-kokoelmassa julkaistuun runoon Muisto.
Katarina Eskola kirjoittaa Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion parielämäkerran päätösosassa Autius lehtipuissa (2003) seuraavasti: "Kun kaikki oli ohi, Martti - P. Mustapää julkaisi runon 'Muisto'. Linnustajassa (1952) ilmestynyt runo on monille tuttu. Se päättää myös tämän teoksen dokumenttiosan."
Microsoft 365 Word tallentaa automaattisesti tekemiäsi muutoksia koko ajan. Löydät aiemmat klikkaamalla ohjelman ylälaidasta tiedoston nimen kohdalla ja valitsemalla versiohistoria, jolloin alkuperäinen on päiväykseltään aikaisin. Mikäli tahdot tehdä toisen, erillisen tiedoston, on tuo vaihtoehto "tallenna kopio" oikea.
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Vaskiin tosiaan tallentuu tieto varauspäivästä. Tuo "vanhenee" -kohta tarkoittaa sitä päivää, jolloin varaus vanhentuu ja poistuu automaattisesti järjestelmästä mikäli varaus ei siihen mennessä ole tuottanut tulosta.
Vanhenemispäivä määrittyy automaattisesti samalle päivämäärälle yhden vuoden päähän siitä hetkestä, jolloin varaus on tehty.
Löysin sivuston, jossa on kuvausta jalkapallosta ja joukkueista. Kuvauksessa on useita eri tehtäviä, jotka liittyvät huoltoon nutritionist, physiotherapist, masseur, kit manager, https://www.football-stadiums.co.uk/articles/team-backroom-staff/. Tämä on tietysti kuitenkin melko korkean tason jalkapalloa, jossa on paljon erikoistunutta henkilökuntaa. Jääkiekkosanastossa oli sana equipment kit man, urheilujoukkueiden sivuilta löytyi myös equipment manager ja kit manager.
Oletan kuitenkin, että esimerkiksi juniorijoukkueessa, ei ole erikseen physiotherapist/doctor/masseur/ -organisaatiota, mutten löytänyt meidän yleisen kirjastomme lähteistä enkä verkon sanastoista tietoa. Pyydän apua Urheilumuseo…
Seesami kuuluu seesamikasvien heimoon, joka puolestaan kuuluu lamiales-lahkoon, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan. Heinäkasvit, kuten viljat, taas kuuluvat yksisirkkaisten luokkaan. Seesami ei ole pensas, sillä pensaat ovat lähtökohtaisesti puuvartisia. Sen sijaan monet yritit kuuluvat samaan lamiales-lahkoon kuin seesami. Lähteitä: Seesami – WikipediaSesamum indicum L. taxonomic classification (CABI, 2017) | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Ensimmäiseksi pitäisi tietää, mitä "Sua liikaa rakastan" -nimisistä lauluista etsitään. Mahdollisia vaihtoehtoja on nimittäin ainakin kaksi.
Ensinnäkin on Anita Hirvosen tunnetuksi tekemä Robert Benhamin laulu "When lovers say goodby", Chrisse Johanssonin suomenkielisenä versiona "Sua liikaa rakastan".
On myös olemassa Alexander Olshanetskyn, Chaim Towberin ja Don Rayen "I love you much too much", joka suomennoksena on saanut nimen "Sua liikaa rakastan" (siitä esiintyy tosin myös versio "En pelkää rakastaa".
Kummastakaan laulusta ei Viola-tietokannan mukaan ole tehty suomenkielistä nuottijulkaisua, joten näyttää siltä, että ainakin laulun sanat täytyy yrittää saada äänitteeltä. Nuotti voisi löytyä jostain ulkomaisesta julkaisusta.
Heikki…
Anthony Fardet määrittelee käsitteen artikkelissaan Vegetarian and Plant-Based Diets in Health and Disease Prevention, 2017: "Plant-based foods are generally classified into fruits, vegetables, legumes, grains, nuts, and seeds; their derived processed counterparts such as breads, pasta, breakfast cereals, cooked and fermented vegetables and legumes, and fruit purées, juices, and jams; and their derived ingredients such as oleaginous seed–derived oils, sugars, and some herbs and spices. What differentiates them from animal-based foods is that their fiber fraction is made of indigestible compounds, mainly cellulose, hemicellulose, pectins, and/or resistant starch." https://www.sciencedirect.…
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-…