1. Enontekiön rättärinä tuona aikana oli Juho Pietari Välitalo. Tieto löytyy Ritva Kyllin teoksesta Saamelaisten kaksi kääntymystä (2012).
2. Suoranaisesti aviottomien äitien kummina olosta ei tunnu löytyvän tietoa tai mainintaa. Jotakin voi kuitenkin päätellä yleensä kummina olon ehdoista 1800-luvulla. Vuoden 1869 kirkkolaki määrittelee, että kummien tulee olla "evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ehtoollisella käyneitä ja elämässään nuhteettomia". Viime mainittu on pudonnut pois nykyisestä kirkkolaista, mutta se oli mukana vielä vuoden 1963 laissa. (Lähde Pentti Lempiäinen 2004: Pyhät toimitukset.)
Olet oikeassa. Kirjastot järjestävät etälukupiirejä, mutta tietoja ei ole keskitetysti kerätty yhteen paikkaan. Lukupiirejä on tänä keväänäkin monessa paikassa, esimerkiksi:
Espoossa,
Kuopiossa,
Oulussa,
Jyväskylässä
Mikkelissä
Kouvolassa.
Kirjastohakemistossa on merkitty kirjastojen yhteyteen palvelu lukupiiiri, mutta ei etälukupiirejä. Ehkä hakemistoon voisi ehdottaa, että kirjastot merkitsisivät myös etälukupiirinsä sinne, Kirjastohakemiston palautelomake.
Mikäli olet lapsesi kortin vastuuhenkilö ja lapsen tietoihin on liitetty sähköpostiosoitteesi, voit pyytää alla olevasta linkistä uuden pin-koodin sähköpostiisi. Jos sähköpostiosoitetta ei ole lapsen tiedoissa, saatte uuden pin-koodin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilötodistus mukaan.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tiedustelin asiaa Digitalta, ja sain seuraavan vastauksen:Espoon tv- ja radiotornin valaistus koostuu lentoestevaloista, jotka täyttävät ilmailun turvallisuusmääräykset. Ne varoittavat lentäjiä tornin sijainnista, erityisesti huonossa näkyvyydessä. Samankaltaiset valot löytyvät myös Eiffel-tornista, mutta myös niiden pääasiallinen tarkoitus on turvallisuus.
Entisessä Perniön kunnassa sijaitsevan Näse gårdin suomenkielinen nimi on Latokartano. Lähteet:Uppslagsverket Finland -tietokanta, https://www.uppslagsverket.fi/sv/view-170045-Naese
En valitettavasti löytänyt tällaista runoa. Kynttiläaiheisia runoja on useita, mutta tarkistamani eivät tuntuneet täsmäävän kuvailuusi.Ehkä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa runon?
Tietoturvallisuuden hallinta -standardit BS 7799-1 ja BS 7799-2 ovat brittiläisiä standardeja, jotka on ainoastaan käännetty suomeksi. Ne ovat saatavissa ainoastaan Suomen Standardisoimisliiton kautta. Niitä voi käydä Standardisoimisliiton kirjastossa lukemassa. Lainaksi niitä ei saa. Kirjasto on Helsingin Länsi-Pasilassa. Yhteystiedot löydät täältä http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Liiton kautta ne voi ostaakin: ensimmäinen osa maksaa 206,91 euroa ja toinen 204,75 euroa.
Apu ongelmaasi voisi löytyä, Suomen sukututkimusseurasta, http://www.genealogia.fi/
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietokanta (HisKi) ja tästä pystyy saamaan tietoa eri kuntien kirkonkirjoista. http://www.genealogia.fi/hiskitalkoot/
Yhteystiedot
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelimet
– toimisto 010 387 7900 -- toimisto vastaa puhelimeen klo 10.00-15.00.
– kirjasto 010 387 7901
– toiminnanjohtaja 010 387 7902
Sähköposti seura@genealogia.fi
Kirjaston sähköposti: kirjasto@genealogia.fi
Kansallisarkisto voisi olla toinen ratkaisu kun haluat löytää tietoa sukusi historiasta. Täältä voi tietoa etsiä mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman…
Kyseessä on luultavasti Steven ja Peter Jonesin kappale Kilkelly, Ireland. Kappaleesta löytyy tietoa Wikipediasta ja linkki yhteen Youtube-versioon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kilkelly,_Ireland_(song)
Cd-levy, jossa kappale on löytyy Helmet-hausta:
http://www.helmet.fi/record=b1412603~S9*fin
Kiitos hyvästä huomiosta ja ehdotuksesta.
Välitin ehdotuksesi ylläpito- ja kehittämisryhmälle, joka lupasi ottaa ehdotuksesi mahdollisuuksien mukaan huomioon kun järjestelmää kehitetään.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteisellä tietopalvelun sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Runo voisi olla aapisesta tai kansakoulun lukukirjasta. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on paljon myös näin vanhoja aapisia ja lukukirjoja. Jos haluat tulla selaamaan kirjoja, löydät tiedon aukioloajoista alta:
Kirjavarastossa avoimet ovet 16.1.-15.5.2013
keskiviikkoisin klo 13-18
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Wikipedia-internettietosanakirjan mukaan parhaiten englantia puhutaan Virossa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ks. kuva "Englannin kielen osaaminen EU-maissa". Sen mukaan 50-79% Viron kansalaisista osaa englantia.
Ensimmäisen kohdan löysin jälkimmäistä en, mutta kirjaa on hyvin saatavilla kirjastoista, joten voitte helposti hakea kohdan itse. Ensimmäinen menee näin " sillä he olivat eläneet yhdessä riittävän kauan todetakseen että rakkaus oli rakkautta aina ja kaikkialla mutta sitä kestävämpää mitä lähempänä kuolema."
Ainoa mikä minusta viittasi kahtia jakamiseen oli kohta " kansan vaisto jakoi heidät heidät kahteen ryhmään: pahoihin kiinalaisiin ja hyviin kiinalaisiin.
Mikkelin Rantakylän kirjasto lakkautetaan ja on viimeistä päivää auki 9.7. klo 10-16. Tällä hetkellä myynnissä ei ole Reino Lehväslaihon kirjoja, mutta kannattaa käydä tutkimassa tilannetta ennen sulkemista. Poistokirjat maksetaan kirjastossa. Syksyllä kirjaston kirjojen poistomyynti jatkuu, ja siitä ilmoitetaan mm. lehdissä.
https://kirjasto.mikkeli.fi/aukioloajatjayhteystiedot/
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy ainakin kirja Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset, mutta uusimmasta painoksesta (2020) on 12 varausta jonossa ja vain 10 kirjaa, joten sitä ei saa kovin nopeasti. Hieman vanhemmasta painoksesta (2016) ei ole varauksia ja yksi vapaa kappale hyllyssä Vantaalla, joten sen saisi huomattavasti nopeammin.
Toinen vaihtoehto olisi Matti Norrin kirja Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (2017). Siitä on 3 varausta jonossa tällä hetkellä, joten sen saisi pienellä jonottamisella, kun kirjoja on yhteensä 14 kappaletta.
Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjoissa Aaveita ja avaruusolentoja sekä Faneja ja fossiileja on kysymyksiä kirjojen sisällöistä sekä myös oikeat vastaukset. Lisäksi tehtäviä löytyy myös Kirjoja ja kummituksia-, Hässäkkää ja hätähousuja- sekä Räppiä ja rettelöitä-kirjoista. Tehtäviin vastaamiseen voidaan tarvita myös kirjan ulkopuolista tietämystä.
Kirjan sisältöön liittyviä salapoliisitehtäviä löytyy Johanna Hulkon Geoetsivät-sarjan kirjasta Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka sekä Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjasta Pusuja ja pulmia.
Häntä jäässä ja muita juttuja -kirjassa on lyhyitä kertomuksia, jotka on suunnattu 3-4-luokkalaisille. Lisäksi tarinoihin kuuluu kattava tehtäväpaketti opetushallituksen sivuilta…
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Löysin ainoastaan yhden brasilialaisen runoilijan kokoelman suomeksi: Wilmar Silva de Andraden Säröjä purppuranpunaisessa järvessä. Rita Dahl on kuitenkin suomentanut yksittäisiä runoja, joita on julkaistu ainakin Tuli & Savu -lehdessä sekä Hybriksessä. Dahlille on myönnetty myös apuraha brasilialaisen modernistisen runouden antologian toimittamiseen ja kääntämiseen, joten tulevaisuudessa brasilialaista runoutta pääsee lukemaan suomeksi myös siitä.Lähteet ja lisätietoaWilmar Silva de Andrade: Säröjä purppuranpunaisessa järvessä https://finna.fi/Record/anders.1487322?sid=5079291591Tuli & Savu 2/2009: Runoja https://www.tulijasavu.net/2009/09/runoja/Hybris 3/2020: Essee Brasilian naisrunoilijoiden moninkertainen marginaali (sisältää…
Raija Orasen tuotannosta kerrotaan mainitsemiesi teosten lisäksi ainakin kirjassa "Kotimaisia nykykertojia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997). Kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta myös Kirjallisuusarvosteluja -nimistä julkaisua. Suuremmista kirjastoista se löytyy käsikirjastosta. Julkaisuun on koottu vuoden aikana julkaistuja kirjallisuusarvosteluita eri lehdistä.
Monissa kirjastoissa on käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi. Sieltä voi etsiä viitteitä lehtiartikkeleihin. Yksinkertaisella haulla "Oranen Raija" Aleksista löytyi tänään 32 viitettä, uusimmat vuodelta 2001. Voit kokeilla myös vaikkapa Google-hakukonetta http://www.google.com henkilön tai kirjan nimillä, jotta saat esille Internet-viitteitä.
Kysy…
