Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Linkistä löytyy pdfohje varaamisesta.
http://www.kyyti.fi/sites/default/files/liitteet/verkkokirjasto_varaami…
Ohjeessa on selitetty kuvakaappauksien avulla varauksen tekoa ja termien merkitystä.
Tuo prioriteetti tarkoittaa sijaanne varausjonossa.
Kovin paljon en aiheestasi suomen kielellä pystynyt löytämään. Viime
vuonna kuitenkin ilmestyi Iira Nuutisen "Tasa-arvo poliisitoimessa : työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointi" Työterveyslaitoksen julkaisemana. Pääkaupunkiseudulla teos on saatavissa Vantaan pääkirjastosta. Muuten kehottaisin sinua etsimään Poliisin Ammattikorkeakoulun Kirjaston (PAKK) tietokannasta http://www.poliisi.fi/kirjasto . Asiasanayhdistelmällä poliisi ja työtyytyväisyys sieltä löytyi em. Nuutisen kirjan lisäksi viisi 1990-luvulla ja aivan 1980-luvun lopulla julkaistua teosta. Teosten sijainti ja lainattavuus selviävät samasta.
Hyödyllinen osoite on myös Työterveyslaitoksen kirjasto http://www.occuphealth.fi . Sieltä löytyi mm. viite Juhani Smolanderin…
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille…
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on…
Porsse-kimpan kirjastoista "Ruma sota" toim. Näre & Kirves näyttää saapuneen jo Askolaan. Muihinkin kimpan kirjastoista kirja varmasti tulee piakkoin, koska sen julkaisuaika on ollut lokakuussa.
Kirjastoon hankittavien kirjojen tulo voi joskus kestää pitempään jos kirjastoa vertaa vaikkapa kirjakauppoihin. Kirjat tulevat kirjastoihin Porsse-kimpan alueella usein isommissa erissä kerran viikossa. Tämän jälkeen ne vielä luetteloidaan ennen kuin kirjat päätyvät hyllyyn.
Kannattaa muistaa, että voit aina esittää hankintatoiveen lähimpään kirjastoosi, jos näyttää siltä ettei toivomaasi kirjaa ole hankittu kirjastoon.
Porsse-kimpan kokoelmiin pääset tutustumaan internetin kautta esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjaston sivujen kautta: http://…
Ehdotus eduskunnan vuosittaisiksi kuluiksi löytyy Valtion talousarvioesityksestä, pääluokasta 21. Vertailuja voi tehdä budjetista löytyviin esim. eri ministeriöiden hallinnonalaisiin laitoksiin. Valtion talousarvioesitys löytyy painettuna esim. Eduskunnan kirjastosta lukusalissa luettavaksi.
Sähköisen budjettiesityksen osoite:
http://193.208.71.163/indox/tae/header.html
Eduskunnan hyväksymät talousarviot löytyvät eduskunnan sivuilta
osoitteesta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/talousarvio…
Mitkä sitten ovat demokratian kustannukset? Kannattaa ehkä lähestyä asiaa katsomalla, mitä asiasta on kirjoitettu.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta:
https://finna.fi
Sieltä löytyi esim. viite:
Schaffer, Frederic Charles…
ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David…
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina……
Vallitettavasti emme onnistuneet selvittämään runoa. Jokin vinkki runoilijasta tai runon ilmestymisvuodesta auttaisi, mutta näin vähäisin tiedoin selvitys ei onnistunut.
Vili Vilperi -nimisessä animaatioelokuvassa koala Vili Vilperi lähtee etsimään isäänsä herra Vilperiä, jonka uskotaan kadonneen ja kuolleen seikkailuissaan tutkimusmatkalla Australiassa. Elokuvaa näkemättä asia ei selviä. Alla linkki elokuva tietoihin:
https://www.finnkino.fi/event/303126/title/vili_vilperi_-elokuva/
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy…
Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Helmet-kirjastojen myöhästymismaksu on 20 senttiä päivältä aikuisten aineistosta (lasten kirjoista maksua ei mene). Sillä ei ole merkitystä, onko elokuvasta varauksia vai ei.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy tietoa kirjaston sivuilta, kohdasta Kirjasto-info > Lainaaminen ja kirjastokortti > Maksut, (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1554 ).
Taiteen pikkujättiläisestä / toim. Rakel Kallio et al. löytyy hyvä määritelmä Aesthetic movementista, esteettisestä liikkeestä vaikuttajineen. Se vaikutti 1800-luvun lopulla ja sulautui vuosisadan vaihteessa art noveau-liikkeeseen. Turun kaupunginkirjasto on sisällyttänyt sen asiasanaan art nouveau sekä estetismi (viite teokseen Aslin, Elizabeth: The Aesthetic Movement: prelure to art nouveau).
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto.…
Martin Chattertonista ja Paha Piski -kirjoista löytyy tietoa suomeksi kirjasta:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2
kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Mistään tietokannoista (fono.fi, finna.fi, kansalliskirjaston hakupalvelu) tai verkosta etsimällä ei löytynyt tietoa, että Juan Gabrielin musiikkia olisi esitetty suomeksi.