Vakuutusalan koulutusta järjestetään Tampereen yliopistossa (vakuutustiede Kauppatieteiden laitoksella). Löydät heidän yhteystietonsa osoitteesta
http://www.uta.fi/laitokset/kati/suomi/vakuutustiede.htm
Vakuutusalalla jo toimivat voivat työnsä ohella suorittaa vakuutustutkinnon. Vakuutusalan koulutuskeskus järjestää tähän tähtääviä kursseja, ja myös vakuutusmerkonomitutkintoon päättyviä kursseja. Koulutuspaikkoja ja tutkintoja on myös muita, mutta neuvoisin sinua ensin ottamaan yhteyttä Vakuutuskirjastoon,
http://www.vakes.fi/svk/suomi/svk15f.htm
josta alan kurssikirjat löytyvät. Vakuutuskirjasto on yrityskirjasto, joten sinun kannattaa soittaa ennen kuin lähdet siellä käymään. Voit myös lähettää heille kysymyksiä sähköpostitse. Osoite on…
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
Kyllä DVD-levyjä voi tuoda kirjastojen vaihtohyllyyn, jos kirjastossa on sellainen. Sen sijaan kirjaston kokoelmaan ei voi lahjoittaa elokuvaa, koska kirjasto maksaa tekijänoikeusmaksun lainattavissa olevista elokuvista.
Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Tällaista tietoa ei ole vielä julkaistu. Kannattaa kysyä asiaa ohjelmaa esittäneeltä kanava-yhtiöltä eli TLC:ltä. Linkki yhteystietoihin
Wikipediasta löytyy myös hyvä luettelo Suomen TV-kanavista ja niillä toimivista yhtiöistä. Linkki Valitettavasti jokaiselta pitäisi kysyä erikseen tulevista ohjelmasuunnitelmista.
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia…
Tarkennuksena haluamme korostaa omaa käyttöä käytettäessä äänitteen kopiota:
Kirjaston musiikkia voi tallentaa, jos ottaa huomioon tekijänoikeuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi… ) eli:
"Tekijänoikeuslaki, luku 2
Valmistaminen yksityiseen käyttöön
12 §
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Taustamusiikkina ei saa siis lähtökohtaisesti käyttää kopioita, koska se ei ole lain tarkoittamaa omaa käyttöä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf (katso esim. kohtaa musiikin käyttö) ja Gramexiin http://www.gramex.fi/ ja kysyä…
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tuota 21 minuutin haastetta en onnistunut löytämään (voi olla, että se on niin uusi, ettei nouse hakukoneiden tuloksissa vielä kovin korkealla) Kuulostaa kyllä niin kivalta idealta, että kannattaa toteuttaa itse, vaikkei haaste löytyisikään.
Himolukija Henriikka Tulivirta on saanut juuri viime vuoden haasteurakkansa loppuun ja antaa Ylen uutisten haastattelussa omat lukuvinkkinsä.
Yleltä löytyy myös apua luku ilon löytämiseen: Löydä oma lukijatyyppisi.
Löysin kyllä monenlaisia haasteita Lukemon sivuilta. Sieltä löytyy myös minulle tutuin Helmet lukuhaaste, sekä Pieni Helömet -lukuhaaste.. Helmet sivujen uutispaloista bongasin myös uuden haasteen: Jos lukisin - lukuhaaste lukemattomille.
Lukuhaasteita on yleensä…
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
Agnes Hildegard Sjöberg on kirjoittanut omaelämäkerran, jonka nimi on Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori : elon taivalta lapsuuden päivistä hopeahiuksiin asti. Kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1964, ja siitä on julkaistu näköispainos Lasipalatsin Kirja kerrallaan -sarjassa vuonna 2000. Vanhempi painos löytyy Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta ja uudempi esimerkiksi Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastoista. Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
Meillä Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole CD-Katkaa,
mutta meillä on CD-KOMPASS -yrityshakemisto, josta voi hakea tietoa
yrityksistä mm. toimialoittain. Hain hakusanalla Mainostoimisto
ja suhdetoimintapalvelut ja yrityksiä löytyi 244 kpl.
Suurimmista yrityksistä löytyvät tiedot liikevaihdosta.
Meillä on myös kirja Taseet ja taustat 1998, josta löytyy yritysten
tietoja, mm. myyntikatetietoja.
Nämä molemmat hakemistot löytyvät Tampereen pääkirjaston Metson
käsikirjastosta.
Jämsänkosken kaupunginkirjasto tilaa asiakkailleen kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei kirjaston omista kokoelmista löydy. Kaukolainoja tilaavalla asiakkaalla tulee olla Jämsäkosken kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kaukolainauksen säännöistä (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kasikirja/ ) yleiset ja tieteelliset kirjastot ovat sopineet yhteisesti.
Kaukolainatilauksen voi jättää mihin tahansa Jämsänkosken kaupunginkirjaston toimipisteeseen tai sähköpostitse osoitteeseen kaukopalvelu@jamsankoski.fi. Tilauksen hinta on 5 mk + kaukolainan antaneen kirjaston määräämät maksut (n. 0-40 mk tai n. 30-40 mk 1-10 kopiosivusta). Ulkomailta tulevat kaukolainat maksavat enemmän.
Turun kaupunginkirjasto - Varsinais-Suomen…
Olet oikeassa: meiltä ei taida löytyä kaipaamiasi nuotteja. Internetistä löytyy Levon Helmin opetusvideo Classic Rock, Country and Blues Grooves, josta voit halutessasi jättää hankitaehdotuksen osoitteeseen http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm
Internetistä Google-haulla "Polvere Rosa" löytyi teos Polvere Rosa #2, tekijä A. Gallo http://www.alagna.it/winter%20sports/schede%20tecniche.htm . Sivun lopussa on tieto "The most complete guide for off-piste skiing on Monte Rosa" ja tilausmahdollisuus.
Myös Francois Labandelta on ilmestynyt teos: Ski de Randonnee Haut Valais. Tämä tekijä on julkaissut myös muita teoksia Monterosan alueelta, jotka valitettavasti olivat loppuunmyytyjä http://www.amazon.com/exec/obidos/search-handle-form/002-5700494-6004854 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista on linkkejä laskettelukeskuksiin http://www.makupalat.fi/urheilu2.htm#laskettelu .
Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta löytyy runo Ahkera puro, joka alkaa sanoin Sä, metsäpuro iloinen.
Ja Aukusti Salon Meidän lasten lukukirjasta Kuukaudet loru.
Kirjojen ensimmäinen painos on 1930-luvulta.
